Kosmeettiinen korjaus ei nosta ruotsinkielisten määrää yli 4 ‰:n suomenkielisissä kunnissa

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Kosmeettiinen korjaus ei nosta ruotsinkielisten määrää yli 4 ‰:n suomenkielisissä kunnissa

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 07.01.2022 03:38

Kun siis soidintanssit/kiristys/lahjonta suomenkielisten kuntien kaksikielistämiseksi ovat yli puoli vuosisataa osoittautuneet tehottomiksi ja kun suomenkieliset kunnat ovat kumminkin ainoa kuntaryhmä joissa ruotsinkielisten määrä on lisääntynyt näinä vuosikymmeninä, on surupuolella lopulta hoksattu, että pelkkä pakko ei yksin riitä, vaan jotain muuta olisi keksittävä.

Muutaman vuoden ajan on ensin muille kieliryhmille pakkosyötetty kansalliskielistrategiakeitosta, mutta soppa happani eikä tulos ole ollut kaksinen.
Toki tässä välissä oikeusministeri on houkuttelevasti heilutellut miljoonien kaksikielisyyslahjuksia suurempien suomenkielisten kaupunkien nenien alla - turhaan. Oikeusministeri on itse ilmoittanut, että lait ja asetukset eivät ole este kaksikielistymiselle. Riittää, että on tunne, että onhan meilläkin ruotsinkielisiä. Pikku Lohja oli ainoa joka meni siihen retkuun. Saapi nähdä mitä tapahtuu kun 2022 on nyt se joka kymmenes vuosi, joka on lakiin kirjattu tämän kielisyyden päivitysvuodeksi.
Toki tietenkin matkalla olivat myös vuodet 2014 ja 2015 joka kymmenensiä vuosia kun yksikielisistä ruotsinkielisistä kunnista taiottiin kaksikielisiä.

Haluaisinpa nähdä mitä tapahtuisi jos Lohja ei enää haluaisikaan olla kaksikielinen. Se on ainakin varmaa, että toista mahdollisuutta siitä luistamiseksi se ei tule saamaan, vaan toisella kierroksella se joutuu sitoutumaan kaksikielisyyteen pysyvästi.

Pakkoruotsin aikaistuksella kuudennelle oli tarkoitus pakottaa kunnat lisäämään tunteja ruotsin opetukseen, mutta se yritys meni surkeasti reisille. Edelleenkään ei ole tietoa siitä kuinka moni kunta siihen halpaan meni, mutta vaikenemisen tasosta päätellen, ei monikaan. Ruotsin opetukselle tämä seikkailu sen sijaan on tehnyt korjaamatonta vahinkoa,

Nyt on sitten uusi kansalliskielisstrategiasoppa versioitu vanhaan päälle ja mausteeksi on suomenkielisistä kunnista valittu 15 kuntaa, jotka on ylennetty kielisaarekkeiksi.
Kielisaareke (kansalliskielistrategian mukaan kielisaari) on yksikielinen suomenkielinen kunta, jossa on ruotsinkielistä koulutusta. Paino sanoilla YKSIKIELINEN KUNTA eli koko suomenkielisten kuntien alue on yksikielistä, jossa ruotsi on neljänneksi puhutuin kieli.
Niinpä heidän on nöyrryttävä jalkautumaan alueelle joka kielikartassa on tähän asti esiintynyt valkoisena autiomaana sinisen 5%:n surureunuksen lisäksi. Tämä nimetön autiomaa on 95% Suomen pinta-alasta ja tällä alueella ruotsinkielisiä on peräti 0,4%.
Tämä ei nyt ihan mene ruotsalaisen konsulttiyhtiön pari vuotta sitten neuvomalla tavalla, joka neuvo kuului, että koska ruotsi on puhujamäärään nähden yhä enemmän kieli muiden joukossa, niin se on "kaupiteltavava" hyötynä koko Suomelle, ei pelkkänä yksilön tai vähemmistön oikeutena. Surut uskovat enemmän rahan mahtiin.

Suomessa on nyt siis 15 kielisaareketta ja niissä asuvien ruotsinkielisten määrä: Pori 466, Hyvinkää 428 , Jyväskylä 296, Kerava 454, Kotka 504, Kouvola 285, Lahti 481, Nurmijärvi 538, Salo 607, Kaarina 1574, Tampere 1276, Hämeenlinna 259, Tuusula 578, Vihti 496 ja Oulu 485.
Avasinpa heille ihan oman taulukon ja laskin että näissä kunnissa oli keskimäärin 0-6-vuotiaita 9/kunta ja 7-15 vuotiaita 8/kunta. Vain Kaarinassa ja Tampereella on yli 1000 ruotsinkielistä, joista siis vain osa koululaisia.

https://kuntalehti.fi/uutiset/ruotsinki ... voimavara/
Ruotsinkielisen opetuksen peruspilarit tarvitsevat vahvistusta yksikielisissä kunnissa – "Kielisaarekkeet ovat kaksikielisen Suomen voimavara"
Kaksivuotisen hankkeen tarkoituksena on tukea ruotsinkielistä varhaiskasvatusta ja koulutusta suomenkielisillä paikkakunnilla.

Kuntaliiton hankepäällikkö Karin Ihalainen tarkentaa, että tavoitteena on vahvistaa nykyisiä kielisaarekkeita ja tukea uusien kehittämistä.
Voi tuota sanahelinää. Kyllä kai tätä vahvistusta tarvittaisiin ennen kaikkea niissä kunnissa joissa ruotsin kieli on vuosikymmenet hiipunut.

Ymmärrän kyllä, että on kiusallista esitellä suomen tilannetta esim Nordenin tilaisuuksissa kun kartalla on vain iso eikenenkäänmaa ja kapea tumma surureunus.

Nyt sen sijaan ruotsin vaikutusalue on lopultakin saatu ainakin kartalla leviämään isommalle alueelle.
Nämä 15 kuntaa ovat pinta-alaltaan yhteensä 14552 km2, eli yhtä paljon kuin suomienemmistöiset kaksikieliset kunnat ja Pohjanmaa yhteensä (14567 km2)

Mikä riemun ja ylpeyden päivä ruotsin kielelle!

Aktiivisesti voi unohtaa jopa sen, että tästä kosmeettisesta korjauksesta huolimatta suomenkielisissä kunnissa on edelleen 0,4% (4 ‰) ruotsinkielisiä.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kosmeettiinen korjaus ei nosta ruotsinkielisten määrää yli 4 ‰:n suomenkielisissä kunnissa

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 07.01.2022 16:02

Mikä riemun ja ylpeyden päivä ruotsin kielelle!
Tätä suurta askelta "eteenpäin" voi nyt taas muutaman vuoden hehkuttaa ja sitten haudata vähin äänin edellisten kuolleena syntyneiden ideoiden joukkoon.

Montaa temppua on yritettykin vuosien varrella. Milloin merkillisillä kuntaliitossäädöksillä milloin suoraan tarjoamalla rahaa.
Muutama vuosi sitten muutettiin kaksikielisyyskorvausta siten, että sitä ei enää maksettu pelkästään ruotsinkielisten koululaisten määrän mukaan. (Mikä olisi tuntunut vielä jollain tavalla loogiselta, koska heillä on niin kalliit koulukirjat.) Sillä, että tälle vuodelle romautettiin 10 prosentin korotus kaksikielisyyden perushintaan ei siis ole mitään tekemistä kallistuneen sähkön hinnan kanssa.

Vantaa saa esim ruotsinkielisistään ensi vuonna 1,6 miljoonaa ja koko väestön perusteella vielä lisäksi 5,3 miljoonaa, jolla summalla heitä voideltaisiin siis ilman ruotsinkielisiäkin kunhan eivät rupea pullikoimaan "kaksikielisyyttä" vastaan.

Nämä kaiken maailman säännökset taas tekevät kuntaliitokset mahdottomiksi kielialueiden rajapinnassa, mm Kotka-Hamina-Pyttis.

Uusittujen laskukaavojen mukaan voi suurehko suomenkielinen kaupunki saada muutaman vuosimiljoonan vaikka ei olisi ensimmäistäkään ruotsinkielistä kaupungissa kunhan se vain saadaan kartalla kaksikieliseksi.

Tampere ja Oulu ovat ilmeisesti olleet sitä mieltä, että se raha tulisi liian kalliiksi.
Nyt kun sitä kumminkin ollaan tyrkyttämässä pyytämättä, on ensimmäisenä vaarassa Tampereen hieno ratikka. Sen linjauksia ei tehtäessä ole yhtään ajateltu kaksikielisyyden totetumisen kannalta, ja se on tällä hetkellä aivan liian kaukana ruotsinkielisestä koulusta. Paha moka!

Näillä kielisaarekkeilla on yhteensä 1122 7-15-vuotiasta ruotsinkielistä lasta ja nuorta, joten keskimääräinen ryhmäkoko olisi 8 paikkeilla jos he jakautuisivat tasaisesti, mutta koska siinä on kaksi yli muiden, jäävät loput muutamaan oppilaaseen. (Tiedän, että oppivelvollisuusikäkärajaa on nostettu, mutta se ei paljon vaikuta keskiarvoon, joten en välitä siitä.)

Mitähän mieltä ruotsalainen konsulttifirma on tällaisesta suosituksensa toimeenpanosta?

TK
Viestit: 2513
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Kosmeettiinen korjaus ei nosta ruotsinkielisten määrää yli 4 ‰:n suomenkielisissä kunnissa

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 08.01.2022 08:29

Niin naurettavaksi on leikki-kaksikielisyys mennyt, että on vaikea enää keksiä mitään adjektiivia kuvaamaan tätä hölmöläisten hommaa.

Miten tämä asia tulee purkautumaan?
Luovutaanko leikki-kaksikielisyydestä ja pakkoruotsista vasta sitten, kun koko maa menee konkurssiin?
Syntyykö mahdollisesti pieniä "kansannousuja" / "kapinoita" suruja kohtaan? Ihmisten tietoisuus kielirasismin hyötyjäluokasta lisääntyy päivä päivältä.
Voiko poliittinen ratkaisu pakkoruotsin poistamiseksi kaikilta tasoilta olla vielä mahdollinen?

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Kosmeettiinen korjaus ei nosta ruotsinkielisten määrää yli 4 ‰:n suomenkielisissä kunnissa

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 08.01.2022 08:53

Kaksikielisyysnäytelmä on naurettava, mutta myös järjetön, kallis ja vahingollinen.

Nyt kun poliitikot ovat joutuneet vuosia toistelemaan "Suomen kaksikielisyys rikkautta" niin heidän on vaikea myöntää, että "vitsi oli, hei vitsi".

Täytyy antaa heille mallia tyylikkäästä takinkäännöstä:

"Henkilökohtaisesti olisin valinnut ruotsin koulussa. Minulla on ruotsinkielisiä ystäviä ja arvostan heitä ja heidän kulttuuriaan. Nyt taas monikielistyvässä maassa, missä kielihaasteita on nuorilla paljon, on tärkeää saada valita kieliopinnot lapsen omien taustojen ja tarpeiden mukaan."

PS. Taas kerran suurkiitos, HH! ⭐⭐⭐⭐⭐
Viimeksi muokannut NRR, 08.01.2022 11:56. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

lpo
Viestit: 174
Liittynyt: 10.04.2016 10:57

Re: Kosmeettiinen korjaus ei nosta ruotsinkielisten määrää yli 4 ‰:n suomenkielisissä kunnissa

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja lpo » 08.01.2022 11:03

Pakkoruotsin suojelemiseksi on luotu vuosien mittaan sellainen mylläkkä lakeja, että niistä on muodostunut jo eräänlainen Gordionin solmu. Ei taida olla muuta vaihtoehtoa, kuin lyödä se kertaheitolla miekalla hajalle. Tilannetta pahentaa entisestään se, etteivät poliitikot koskaan voi myöntää olleensa väärässä ja antavat kaiken lisäksi svekomaanien hääriä rauhassa taustalla, vaikka tämä käytännössä vain pahentaa tilannetta. Ilmeisesti pk-seudun äänet eivät juurikaan merkitse RKP:lle, kun siellä ruotsin puhumisesta julkisesti voi kuulemma saada nenän kipeäksi...

Nyt on jo ylitetty rajapyykki koulutusjärjestelmän tuhoamisessa Pakkoruotsin alttarilla. Pisatulokset varmaankin korjaantuvat muumiruotsin lisäämisellä ja kierrättämällä näitä ns. kielilähettiläitä pitkin poikin maakuntia (Kiinnostaisi tietää paljonko heille maksetaan. Ei kai kukaan tuollaista harrastuspohjalta tee, mutta mistä sitä tietää :D ). Toisaalta tässä voi tuntea jonkin sortin sairasta vahingoniloa, kun suomenkielisten kurittaminen yhdistettynä ruotsinkielisten naurettavan alhaisiin korkeakoulujen pääsyrajoihin on johtanut siihen, että esim. hoivakoteihin ja sairaaloihin on hyvin vaikeaa löytää ruotsia osaavaa työvoimaa. Siinähän sitä riittää ihmettelemistä, kun Härmästä ei enää löydykään sitä loputonta työvoimareserviä heitä palvelemaan.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kosmeettiinen korjaus ei nosta ruotsinkielisten määrää yli 4 ‰:n suomenkielisissä kunnissa

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 08.01.2022 16:04

NRR kirjoitti: 08.01.2022 08:53
PS. Taas kerran suurkiitos, HH! ⭐⭐⭐⭐⭐
Päivä tuon väsäämiseen meni, mutta olen itsekin siihen tyytyväinen. :P
Tuo konsulttifirman neuvo: Ruotsi on puhujamäärään nähden yhä enemmän kieli muiden joukossa, niin se on "kaupiteltavava" hyötynä koko Suomelle, ei pelkkänä yksilön tai vähemmistön oikeutena on kaikunut kuuroille korville sikäli, että vaikka käsite "vähemmistön oikeus" on heille hyvinkin tuttu, ovat "hyöty koko Suomelle" tai "kieli muiden joukossa" heille täyttä hepreaa. Siksi, kun heidän nyt pitäisi osoittaa miten pakkoruotsi hyödyttää koko Suomea, eivät he edes ymmärrä tehtävää.

Sanon taas, että suruista vain vajaat puolet kuuluvat tähän öykkäriporukkaan. En tunne yhtään pakkoruotsittajaa henkilökohtaisesti enkä ole siitä pahoillani. Tilastollisesti heitä on kumminkin melkein puolet.
Surualueilla ei ole tilaa väärille mielipiteille, ja siksi monet ovat tulleet suomenkielisiin kuntiin hengittämään.
Jos nyt pakkoruotsittajat kuvittelevat, että täällä heitä ja heidän rahojaan odotetaan torvisoittokunnan kanssa kielisaarekkeilla vapauttamaan karkulaisia suomenkielisyyden ikeestä, niin voipi tulla pieni yllätys.

Koska raha ja etuoikeudet ovat ainoita joille pakkoruotsisurujen sydän lyö, ovat he siis toimineet tämän ainoan ymmärryksen mukaan, ja tulleet siihen tulokseen, että kun suomenkieliset (ISOHKOTKAAN) kunnat eivät jostain heille käsittämättömästa syystä ole tulleet vapaaehtoisesti rahan luokse, niin rahatukko kourassa on sitten mentävä niiden luokse. (Paha nöyryytys, mutta ei auta kun Pohjanmaa sulaa pikkuhiljaa alta pois ja suomienemmistöisissäkin kunnissa ruotsin osuus kapenee). Vain suomenkielisissä kunnissa on viimeisten 30 vuoden aikana ruotsinkielisten määrä lisääntynyt
Mistä ne rahat sitten otetaan? Eiköhän folktinget keksi siihen ratkaisun eduskunnan puolesta - siellähän se istuu eduskunnan niskassa (tai olkapäillä - ihan miten vaan) sitä varten. Villi veikkaus, että rahat kiristetään valtiolta niinkuin rahat fokltingetinkin ylläpitoonkin ja moneen, moneen muuhun kiusaan. (RKP:n lisäksi muut puolueet älkööt vaivautuko yrittämään samaa, koska ne eivät ole kielivähemmistöpuolueita.)
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 09.01.2022 17:29. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kosmeettiinen korjaus ei nosta ruotsinkielisten määrää yli 4 ‰:n suomenkielisissä kunnissa

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 08.01.2022 21:40

Mitenkähän surut kuvittelevat parissa vuodessa tekevänsä yhtään mitään asialle?
Jos muuttoliike jatkuu entisellään, muuttaa suomenkielisten kuntien alueelle keskimäärin 140 surua vuodessa ja kuntia on 260 kpl.

Ei ole hätäisen homma kasata luokkia tällä vauhdille edes näihin kielisaarekkeisiin jotka siis nyt yhtä äkkiä ja yllättäen ovat surujen ruotsin opetuksen peruspilareita suomenkielisten kuntien alueella.
Sinänsä tietenkin positiivista, kun tähän asti näitä alueita ei ole edes ollut olemassa.
Ei toden totta suuret sanat suuta halkaise!!
Miten voi olla, että nämä peruspilarit ovat voineet vuosikymmenet itää salaa omassa rauhassaan ja nyt vasta pullahtaneet esiin, vai kävikö niin, että taas kerran tuloksettomassa palaverissa päätettiin, että palaveri ei pääty ennenkuin jotain on keksitty ja tässä on tulos?

Tässä parin tukipylvään ruotsinkielisten määrän kehitys (suluissa kouluikäiset 7-17-vuotiaat eli 11 vuosikertaa)
Kotka 1990 681 (75), 2000 583 (79), 2010 551 (59) ja 2020 504 (50)
Kouvola 1990 376 (42) 2000 358 (41) 2010 311 (55) ja 2020 285 (40)

TK
Viestit: 2513
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Kosmeettiinen korjaus ei nosta ruotsinkielisten määrää yli 4 ‰:n suomenkielisissä kunnissa

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 09.01.2022 09:47

HH, mihin perustat tämän väitteesi, että vain vajaat puolet suruista kuuluu "tähän öykkäriporukkaan", jolla otaksun sinun tarkoittavan pakkoruotsituksen kannattajia.

Jos Manner-Suomen 4,7 %:n surupopulaatiosta noin puolet kannattaisi kielivapautta, niin miksi heidän äänensä ei tule esille missään mediassa? On vaikka kuinka paljon erilaisia lehtiä, jotka varmaan mielellään tekisivät juttuja ruotsinkielisiksi rekisteröityneistä, jotka kannattavat pakkoruotsin lakkauttamista. Miksi tällaisia juttuja ei ole?

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kosmeettiinen korjaus ei nosta ruotsinkielisten määrää yli 4 ‰:n suomenkielisissä kunnissa

#9 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 09.01.2022 15:24

https://yle.fi/uutiset/3-5691436
https://yle.fi/uutiset/3-5691435
https://yle.fi/uutiset/3-5691245
Vastanneista suomenruotsalaisista 46 prosenttia säilyttäisi kouluruotsin pakollisena oppiaineena ja 39 prosenttia luopuisi siitä, 15 prosentilla ei ollut kantaa asiaan.
Yli kymmenen vuotta sitten kysyttiin kerran ruotsinkielisiltä, ja tulos oli se, että alle puolet kannatti pakkoruotsia. 39% vastusti pakkoruotsia ja 46% kannatti sitä.

Sen jälkeen on kysytty vain RKP:läisiltä.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kosmeettiinen korjaus ei nosta ruotsinkielisten määrää yli 4 ‰:n suomenkielisissä kunnissa

#10 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 09.01.2022 15:32

Torvaldsin suu saatiin kyllä tukittua, mutta pakkoruotsin puolelle häntä ei saatu.
Presidentinvaalien aikana seurasin häntä erityisen tarkasti, enkä kuullut hänen kertaakaan mainitsevan pakkoruotsia.

TK
Viestit: 2513
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Kosmeettiinen korjaus ei nosta ruotsinkielisten määrää yli 4 ‰:n suomenkielisissä kunnissa

#11 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 09.01.2022 15:43

Tavalliset surut, jotka asuvat rantaruotsalaisen alueen ulkopuolella ja työskentelevät tavallisissa ammateissa. Miksi he eivät tule julkisuuteen kertomaan surujen enemmistön kannoista pakkoruotsiin. Tai kertoisivat edes omasta kannastaan. Pakkoruotsin poistamista kannattavat surut voisivat perustaa oman yhdistyksen ajamaan pakkoruotsin poistamista. Monenlainen kielipoliittinen aktiivisuus olisi mahdollista. Miksi niin ei tapahdu?
Jokin tässä asiassa mättää.

Rkp ja sen jäsenet ovat oma lukunsa. Rkp:n olemassaolo perustuu pakkoruotsin ylläpitämiseen, pakkoruotsituksen lisäämiseen ja kiristämiseen.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kosmeettiinen korjaus ei nosta ruotsinkielisten määrää yli 4 ‰:n suomenkielisissä kunnissa

#12 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 09.01.2022 16:02

Miksi kaikki suomalaiset olivat rähmällään neuvostoliiton "ystävyyden" edessä. Kai sitä kutsutaan itsesuojeluvaistoksi.
Sitten PAFFF! vain eräänä päivänä sitä ei enää ollut ja eikä kukaan mainostanut entistä "ystävyyttäänkään" julkisesti joko sitten että olisi kaivannut sitä..

Kun asuu ruotsinkielisellä alueella jonka rahan mahti tukkii suomenkielisten kansanedustajienkin suut, niin ei ole kumma että ei uskalleta vastustaa.

Suomenkielisissä kunnissa on pakopaikka, joten tervetuloa vaan!

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kosmeettiinen korjaus ei nosta ruotsinkielisten määrää yli 4 ‰:n suomenkielisissä kunnissa

#13 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 09.01.2022 16:07

Virallinen pakollinen totuus Neuvostoliitosta löi laput silmille ja pani näkemään näkyjä ja ihan sama on Suomen kaksikielisyyden ja pakkoruotsin laita.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Kosmeettiinen korjaus ei nosta ruotsinkielisten määrää yli 4 ‰:n suomenkielisissä kunnissa

#14 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 09.01.2022 16:50

Tässä on myös tehty ovelaa identiteettipolitiikkaa.

Suomenkielisten äitien lapsista on tehty ruotsinkielisiä

Olen usein törmännyt mediassa ja somessa suomenkielisiin naisiin, jotka leijonaemon raivolla puolustavat lastensa ruotsinkielisyyttä ja oikeutta vaatia muiltakin skandi-identiteettiä - ja ruotsinopintoja.

Myös ruotsinsuomalaisilla voi olla tätä "todellinen suomalaisuus on ruotsinkielistä" -ajattelua. Avaahan se omille jälkeläisille etuoikeuksia ja mahdollisuuden olla ruotsinkielinen suomalainen.

Samalla ruotsinkielisten lasten vanhemmilla (myös suomenkielisillä) on aitoa huolta siitä, huudellaanko heidän lapsilleen, pitääkö vaieta Helsingin yössä. He kokevat siis fennot uhkana lapsilleen eivätkä kysy, miksei heidän lapsillaan ole oikeutta kasvaa myös täysin suomenkielisiksi ja olemaan vaatimatta palvelupakkoruotsia muilta.

Jos ruotsinkieliset koulut ottaisivat tehtäväkseen täysin kaksikielisten kansalaisten kasvattamisen, mitään ristiriitoja ei olisi. Nyt suomi jää monella kankeaksi.

Ruotsinkielisten koulu ilmeisesti vahvistaa ajattelua, että suomenkielisille kuuluu pakko, koska heilläkin on:
Niiin kauan kuin tämä maa on kaksikielinen, olisi hyvä oppia molempia kieliä. Minun (olen suomenruotsalainen) oli pakko lukea suomea koulussa, eikä sen nimi ollut pakkosuomi, miksi ruotsinkieltä kutsutaan pakkoruotsiksi? Minulla ei ollut mitään suomenkieltä vastaan, sillä ilman sitä tässä maassa ei pärjää. Mutta tiedän, että suomenruotsalaisia jotka mielummin lukisi muita kieliä kuin suomea löytyy (mutta siitähän me ei edes keskustella). Olen itse pärjännyt todella hyvin sekä suomen-, englannin- että saksan kielellä joita olen opiskellut vain koulussa vaikka en ollenkaan ole kieli ihmisiä, joten en oikein näe miksi tunteja esim. englannin kielessä pitäisi lisätä.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kosmeettiinen korjaus ei nosta ruotsinkielisten määrää yli 4 ‰:n suomenkielisissä kunnissa

#15 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 09.01.2022 17:18

Minulla on lähisuvussa rakkaita surusukulaisia kuten myös riikinruotsalaisia.
Riikinruotsalaiset eivät kerrassaan ymmärrä tätä pakkoruotsitussysteemiä ja heille on totaalinen mysteeri se, että sen annetaan jatkua. He puhuvat lasten kanssa englantia, meidän vanhempien kanssa ruotsia.

Aina kun lataan täyslaidallisia pakkoruotsittajille tästä kielipolitiikasta tulen pahalle mielelle oman perheeni surujen puolesta.
Heille voimattomuus tilanteen edessä on vielä paljon nöyryyttävämpi kuin meille suomenkielisille, koska heillä ei ole muuta asetta kuin vaikeneminen.
He näkevät noiden tyhjien "pakkoruotsin perustelujen" läpi ja joutuvat häpeämään omaa viiteryhmäänsä. Samalla heillä on aitiopaikka siihen mitä pakkoruotsi tekee lasten kieliopinnoille.
Jokainen perheen nuorista on aloittanut kieliopintonsa englanninkielisessä tarhassa/eskarissa.

Tuo 46% pakkoruotsin kannattajaa suruissa on yli 10 vuotta vanhaa tietoa, mutta samoilla reunaehdoilla kun tämä vuoden 2010 kysely ruotsinkielisiltä ei ole toista kertaa julkaistu, koska vastaus ei miellyttänyt alkuunkaan niin on valittu paljon huolellisemmin se, keneltä kysytään. RKP näyttää olleen kovasti suosiossa.

Samoin kolmen yliopiston yhteistyönä vuonna 2014 julkaistu erittäin laaja kysely joka antoi 74%:n vastustuksen pakkoruotsille tulee jäämään historiaan ainoana laatuaan.
Sen jälkeen on oltu tarkempana siitä keneltä on kysytty ja mitä, eikä muita yliopistoja ole sekoitettu kuvioon lainkaan.

Vastaa Viestiin