vapaakielivalinta.fi

Tuore kansalliskielistrategia esittelee koko kaksikielisyysnäytelmän järjettömyyttä.

Pakkohan tämä on nostaa esiin.

Miten saadaan rehellisyyttä ja järkeä kansalliskieli-termin tulkintaan?

Esimerkiksi PS voisi nyt kielipoliittista ohjelmaosiota uusiessaan nostaa tavoitteeksi tämän "järkeä kansalliskieli-termin tulkintaan".

Olisi aika veto ottaa tavoitteeksi nostaa saamet ja karjala kansalliskieliksi. Siinä olisi niin kulttuurista herkkyyttä kuin historian kunnioitusta.

NRR kirjoitti: ↑12.12.2021 07:55 Esimerkiksi PS voisi nyt kielipoliittista ohjelmaosiota uusiessaan nostaa tavoitteeksi tämän "järkeä kansalliskieli-termin tulkintaan".

Olisi aika veto ottaa tavoitteeksi nostaa saamet ja karjala kansalliskieliksi. Siinä olisi niin kulttuurista herkkyyttä kuin historian kunnioitusta.

Kyllä.
Samalla ruotsin kielen virallisuus eli velvollisuus tarjota kaikki palvelut ruotsiksi voitaisiin rajata alueille, missä ruotsinkielisiä on riittävä osuus (väh. 25-30%) turvaamaan kaikki ruotsinkieliset palvelut ruotsinkielisten omin voimin.

Aivan kuten suomenkielisetkin hoitavat palvelunsa itse, suomenkielisten voimin.

Ei ruotsinkielisten tarvitse opiskella suomea meidän palveluidemme takia, mutta meidän ruotsipakkomme on rakennettu nimenomaan vähemmistön palvelemiseksi.

Jo tämä sairas perusasetelma itsessään on perustuslain hengen vastainen.

Suomalaisuuden liiton kannanotto voisi hieman paranneltuna/täsmällisemmin muotoiltuna olla sopiva pohjapaperi PS:n kielipoliittiselle ohjelmalle.

Uusi kielipolitiikka kirjoitti: ↑12.12.2021 10:22

NRR kirjoitti: ↑12.12.2021 07:55 Esimerkiksi PS voisi nyt kielipoliittista ohjelmaosiota uusiessaan nostaa tavoitteeksi tämän "järkeä kansalliskieli-termin tulkintaan".

Olisi aika veto ottaa tavoitteeksi nostaa saamet ja karjala kansalliskieliksi. Siinä olisi niin kulttuurista herkkyyttä kuin historian kunnioitusta.

Kyllä.
Samalla ruotsin kielen virallisuus eli velvollisuus tarjota kaikki palvelut ruotsiksi voitaisiin rajata alueille, missä ruotsinkielisiä on riittävä osuus (väh. 25-30%) turvaamaan kaikki ruotsinkieliset palvelut ruotsinkielisten omin voimin.

Aivan kuten suomenkielisetkin hoitavat palvelunsa itse, suomenkielisten voimin.

Ei ruotsinkielisten tarvitse opiskella suomea meidän palveluidemme takia, mutta meidän ruotsipakkomme on rakennettu nimenomaan vähemmistön palvelemiseksi.

Jo tämä sairas perusasetelma itsessään on perustuslain hengen vastainen.

Kannatettavan arvoinen idea. Saamen ja Karjalan kielten nosto kansalliskieliksi olisi askel Sveitsin mallin suuntaan, mikä ei toki ole läheskään täydellinen, mutta huomattava parannus nykytilaan verrattuna. Aloin vain ajattelemaan, mitä riskejä tähän liittyisi. Vastapuoli ei varmasti tyytyisi siihen, että ruotsinkieliset palvelut rajattaisiin vain rannikkoseudulle, missä nuo esittämäsi kriteerit täyttyvät. "Kaksikielisiksi" lahjotut kunnat vedettäisiin todennäköisesti mukaan soppaan ja niin saisi esim. Vantaa nauttia raipparuotsista jatkossakin. Niinpä tuollaiset eriarvoistavat tukitoiminnat pitäisi myös lopettaa tai ainakin niille tulisi vaatia järkevät edellytykset.

Niinpä tuollaiset eriarvoistavat tukitoiminnat pitäisi myös lopettaa tai ainakin niille tulisi vaatia järkevät edellytykset.

Yhä useammin saa lukea mediasta, että

resurssit eivät riitä..

Terveydenhuollossa, kouluissa ja päiväkodeissa, pelastustoimessa, koronan tukitoimissa, infran ylläpidossa..jne jne

Kun rahat loppuvat, turhuudet on helpompi karsia. Myös kaksikielisyys-lahjukset..

lpo kirjoitti: ↑12.12.2021 12:15 eriarvoistavat tukitoiminnat pitäisi myös lopettaa tai ainakin niille tulisi vaatia järkevät edellytykset.

Ilman muuta.

Kansalliskielistä rilppumatta on todettava, että maan pääkieli on perustaito mantereella. Uusi kielipolitiikka on perustellut tämän hyvin.

Aloin vain ajattelemaan, mitä riskejä tähän liittyisi. Vastapuoli ei varmasti tyytyisi siihen, että ruotsinkieliset palvelut rajattaisiin vain rannikkoseudulle, missä nuo esittämäsi kriteerit täyttyvät.

Ne on pakko rajata sellaisille alueille, missä ruotsinkielisiä on riittävästi eli 25- 30% tai toki vaihtoehtoisesti lukumääräisesti niin paljon, että he itse hoitavat palvelunsa ruotsia äidinkielenään puhuvien voimin.

Esim Helsingissä asuu enemmän ruotsinkielisiä kuin Ahvenanmaalla, mutta nämä pilallehemmotellut "helsingforsit" huutavat kaikkein kovaäänisimmin pakkoruotsia meille, vaikka heitä olisi ihan riittävästi palvelemaan toisiaan ...

Jokin asennevamma heillä on, kun eivät suostu itse hoitamaan palveluitaan, vaan heittäytyvät vaatimaan suomenkielisiltä pakkoruotsia ja nöyrää palveluasennetta.

36000 on aivan riittävä määrä.. Ahvenanmaalla se onnistuu 30000 hengellä.

https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki ... lsingista/

Uusi kielipolitiikka kirjoitti: ↑12.12.2021 12:32

Aloin vain ajattelemaan, mitä riskejä tähän liittyisi. Vastapuoli ei varmasti tyytyisi siihen, että ruotsinkieliset palvelut rajattaisiin vain rannikkoseudulle, missä nuo esittämäsi kriteerit täyttyvät.

Ne on pakko rajata sellaisille alueille, missä ruotsinkielisiä on riittävästi eli 25- 30% tai toki vaihtoehtoisesti lukumääräisesti niin paljon, että he itse hoitavat palvelunsa ruotsia äidinkielenään puhuvien voimin.

Hyvin muotoiltu.

Jonkun puolueen pitäisi nostaa nämä harkitut ehdotukset omaan kielipoliittiseen ohjelmaansa.

Uusi kielipolitiikka kirjoitti: ↑12.12.2021 12:32 Jokin asennevamma heillä on, kun eivät suostu itse hoitamaan palveluitaan, vaan heittäytyvät vaatimaan suomenkielisiltä pakkoruotsia ja nöyrää palveluasennetta.

Mikä on ruotsinkielisten koulujen "identiteettityön" osuus?

Miksi kaksikielisten kotienkin lapset vieraantuvat suomesta ruotsinkielisessä koulussa?

Miten ruotsinkieliset koulut eivät ole onnistuneet toteuttamaan toimivaa suomen opetusta vaikka samalla vaaditaan suomenkielisiltä kouluilta lisää ruotsin opetusta?

Mitä ruotsinkielisissä kouluissa opetetaan suomalaisesta yhteiskunnasta? Tästä on kuultu mainintoja, että kaksikielistenkin perheiden lapset vieraantuvat (vieraannutetaan) suomen kielestä. Ilmapiirin täytyy olla jotenkin sellainen, että suomenkielisyyttä ei arvosteta, ei pidetä tärkeänä. Ei ymmärretä (ei haluta ymmärtää) maan pääkielen tärkeyttä ja ensisijaisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa elettäessä ja toimittaessa.

Usein törmää surujen ilmaisuun "me" ja "te". Suruille "me" eli ruotsinkieliset (tai kuten surut asian usein ilmaisevat "ruotsalaiset") on ensiarvoisen tärkeä ryhmä, ja "te" eli suomenkieliset ovat jonkinlainen ympärillä vilisevä väestöryhmä, jolta tärkeintä on vaatia ruotsin osaamista ainakin kohtalaisesti. Ei vaikuta ihan terveeltä ajatusmallilta.

NRR kirjoitti: ↑12.12.2021 12:43

Uusi kielipolitiikka kirjoitti: ↑12.12.2021 12:32 Jokin asennevamma heillä on, kun eivät suostu itse hoitamaan palveluitaan, vaan heittäytyvät vaatimaan suomenkielisiltä pakkoruotsia ja nöyrää palveluasennetta.

Mikä on ruotsinkielisten koulujen "identiteettityön" osuus?

Miksi kaksikielisten kotienkin lapset vieraantuvat suomesta ruotsinkielisessä koulussa?

Miten ruotsinkieliset koulut eivät ole onnistuneet toteuttamaan toimivaa suomen opetusta vaikka samalla vaaditaan suomenkielisiltä kouluilta lisää ruotsin opetusta?

Kansalliskielistrategia löytää syntipukin taas kerran enemmistöstä!

Päämäärä 3.4. Kieli-ilmapiiri Suomessa on salliva ja
ennakkoluuloton ja kieliryhmien välillä on luonnollista
kanssakäymistä
Haasteet: Suhtautumisessa eri kieliä puhuviin on asenteita ja
ennakkoluuloja.
Toimenpiteet:

Selvitetään, mitä ruotsin kielestä ja ruotsin kieltä puhuvista Suomessa
opetetaan suomenkielisissä oppimateriaaleissa ja kouluissa, tavoitteena
näiden tietojen vahvistaminen. (Vastuu: opetus- ja kulttuuriministeriö)