Sivu 1/1

Kuinka muuttaa asenteita kieliin? À la Kansalliskielistrategia

Lähetetty: 10.12.2021 19:35
Kirjoittaja Hillevi Henanen
Ei rahasta ole pulaa kun on varaa aikuisilla ihmisillä teettää tällaista soopaa täydellä palkalla.
Siellä on aivoriihissä heitelty ufoja ilmaan ja pantu paperille toinen toistaan toteuttamiskelvottomampia viritelmiä.
https://www.hbl.fi/artikel/fortsatt-utb ... -en-liten/
Hur ska man förändra attityder till språken?

– I den färska nationalspråksstrategin som tangerar samma fråga heter det att man i allt från småbarnspedagogiken och den grundläggande utbildningen genom vänklasser och skolbesök ges möjlighet att bekanta sig med barn och unga som lever sitt liv på det andra nationalspråket.

Henriksson noterar årets myndighetskampanj som betonar vikten av att alla får tala sitt eget språk och att det är okej att göra det.

– Men visst har det också en betydelse hur man i det politiska, vardagliga livet talar om språkfrågor. Där tycker jag väl att vi ser en lite mer positiv regering just nu än under förra regeringsperioden.

Kuinka muuttaa asenteita kieliin?

- Tuoreessa, samaa asiaa käsittelevässä kansallisessa kielistrategiassa todetaan, että kaikessa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta ystäväluokkien ja kouluvierailujen kautta annetaan mahdollisuus tutustua lapsiin ja nuoriin, jotka elävät elämäänsä toisella kansalliskielellä.

Henriksson panee merkille tämän vuoden hallituksen kampanjan, jossa korostetaan, että on tärkeää, että jokainen saa puhua omaa kieltään ja että niin on hyvä tehdä.
(Hallituksella kun ei ole mitään oikeasti tärkeää tekemistä, niin kai sitä aikaansa voi sitten käyttää tällaiseenkin kampanjointiin.)

– Mutta tietysti sillä on myös väliä, miten puhutaan kieliasioista poliittisessa, arkielämässä. Siellä nähdään mielestäni hieman positiivisempi hallitus tällä hetkellä kuin edellisellä kaudella.
Kovasti näyttää ystävälliseltä tuo ajatus, mutta miten tämä toteutettaisiin käytännössä.

Annetaanko jokaiselle ruotsinkieliselle luokalle hoideltavaksi 20 ystäväluokkaa yksikieliseltä puolelta? On kuolleena syntynyt ajatus että ruotsinkieliset matkustaisivat ystäväluokkia tapaamaan, koska vaikka yhdestä luokasta selviäisi päivässä, olisi 20 vieralua vuodessa vähintään 2-3 päivää/kk poissa omasta koulutyöstä. Voisihan niitä koulutunteja tietenkin pitää busseissa tai junissakin) Jaa-a.
Todennäköisesti kuitenkin suomenkielisille luokille säädettäisiin matkustuspakko vähintään kerran vuodessa ruotsinkielisen ystäväluokan luokse. Voisi olla jo suruilla kahdennenkymmenennen ystäväluokan jälkeen vaikea muistaa kuka ja mistä on ollut käymässä, mutta koska oikeusministeri uskoo tähän ja on valmis uhraamaan oman kieliryhmänsä lasten opiskelun vierailujen alttarille, niin kai sitten minäkin. Näin siis saisimme suomenkieliset lapsukaiset innostumaan pakkoruotsista.

Re: Kuinka muuttaa asenteita kieliin? À la Kansalliskielistrategia

Lähetetty: 10.12.2021 21:56
Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka
Suomalaisilla kouluilla on ihan riittävästi ystävyyskouluja Euroopassa.

Miksi pitäisi muusta yhteiskunnasta eristäytyvien ruotsinkielisten kanssa järjestää jotain ideologisia ystävyyskouluja?

He voisivat aivan vapaasti ystävystyä kanssamne, mutta ovat itse valinneet lastensa vieraannuttamisen suomenkielisistä ja suomen kielestä.

Oikea ystävyys:
Joka toinen vuosi järjestämme leirikouluja ystävyyskoulujemme kanssa Ranskaan, Saksaan ja Espanjaan. Samoin vastaanotamme ryhmät kyseisistä kouluista. Matkoilla majoitutaan vastavuoroisesti perheisiin ja tutustutaan näin isäntämaan elämään aivan läheltä. Teemme yhdessä retkiä ympäristöön ja vietämme yhdessä iltaa. Suomessa vieraat viedään esimerkiksi tutustumaan Helsinkiin ja saunailta on yksi vierailun odotettu kohokohta

Re: Kuinka muuttaa asenteita kieliin? À la Kansalliskielistrategia

Lähetetty: 11.12.2021 12:35
Kirjoittaja SJONS
Hyvä tavaton! Taxellin mukaan tuo ei sovi ruotsinkielisten ajatusmaailmaan ei sitten yhtään! Ruotsinkieliset oppivat suomea, ruotsin kieli unohtuu ja käy vähitellen tarpeettomaksi. On heillä lyhyt muisti!!!

Rannikkoseuduilla olisi ollut vuosikymmeniä aikaa yhdistää ruotsinkieliset ja suomenkieliset koulut samaan rakennukseen, mutta se ei käynyt päinsä edellä mainitusta syystä. Mikä ihme nyt on alkanut heidän ajatusmaailmassaan mongertaa?

Re: Kuinka muuttaa asenteita kieliin? À la Kansalliskielistrategia

Lähetetty: 11.12.2021 12:57
Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka
Mutta tietysti sillä on myös väliä, miten puhutaan kieliasioista poliittisessa, arkielämässä. Siellä nähdään mielestäni hieman positiivisempi hallitus tällä hetkellä kuin edellisellä kaudella.
Hmm. Olisiko niin, että aivan kaikkiin RKP:n härskeimpiin vedätyksiin ja ylimitoitettuihin vaatimuksiin ei tämä hallitus lopulta suostunut..

Kaksi vuotta sitten Henriksson juhli hallitusohjelmaa "kaikkein aikojen parhaimpana" ruotsin kielen privilegion kannalta.

Nyt enää "hieman positiivisempi" kuin
aikoinaan täysin lytätty Sipilän hallitus..

Re: Kuinka muuttaa asenteita kieliin? À la Kansalliskielistrategia

Lähetetty: 12.12.2021 01:47
Kirjoittaja TK
Miten muuttaa asenteita kieliin? Miten muuttaa suhtautumista ruotsiin? Miten päästä eroon pakkoruotsista?

Surut viljelevät ahkerasti slogania "saada elää omalla kielellä". Tämä on niin suunnattoman sairas hokema, kun Manner-Suomen 4,7 prosentin väestö vaatii saada elää elämänsä "omalla kielellään" eli ruotsiksi. Tällainen ruotsiksi eläminen olisi mahdollista vain Ahvenanmaan kaltaisella saarekkeella, jossa surut eläisivät keskenään palvellen toinen toisiaan ja poistumatta omalta saarekkeeltaan kuin korkeintaan vieraisille muuhun Suomeen. Olisivatko surut valmiita sellaiseen elämään? Kaikki surut Pohjanmaalle, jos haluatte elää elämänne surukielellä!

Tästä voi muodostaa mielikuvan "kaikki surut onnellisina paratiisissaan Pohjanmaalla". Osa tietysti muuttaisi vielä suurempaan paratiisiin Ruotsiin.
Surut vapautettaisiin "pakkosuomesta" ja suomenkieliset "pakkoruotsista".

Re: Kuinka muuttaa asenteita kieliin? À la Kansalliskielistrategia

Lähetetty: 12.12.2021 05:51
Kirjoittaja NRR
TK kirjoitti: 12.12.2021 01:47 Surut viljelevät ahkerasti slogania "saada elää omalla kielellä". Tämä on niin suunnattoman sairas hokema, kun Manner-Suomen 4,7 prosentin väestö vaatii saada elää elämänsä "omalla kielellään" eli ruotsiksi. Tällainen ruotsiksi eläminen olisi mahdollista vain Ahvenanmaan kaltaisella saarekkeella, jossa surut eläisivät keskenään palvellen toinen toisiaan ja poistumatta omalta saarekkeeltaan kuin korkeintaan vieraisille muuhun Suomeen.
Juuri näin.

RKP & folktinget tuntuvat ostavan mainostoimistoiltaan todellisuudelle vieraita sloganeita ja sitten näitä toistellaan hallinnossa, asiantuntijafoorumeilla ja mediassa tavalla, johon kukaan ei voi tuoda realismia, koska se olisi muka ruotsivihaa.

Kaikki sloganit on julkisesti riepoteltava ja osoitettava valheeksi.
- Suomi on kaksikielinen
- kaksikielisyyden rikkaus
- Norden on viitekehyksemme
- lisää kieliä
- englannin ja matikan ylivalta
- elää omalla kielellä
...

Nyt voidaan vain edetä tuomalla järkeä kansalliskieli-termin tulkintaan.

Re: Kuinka muuttaa asenteita kieliin? À la Kansalliskielistrategia

Lähetetty: 12.12.2021 14:06
Kirjoittaja TK
Nyt tarvittaisiin uudenlaisia sotemuotoja kielipolitiikan tuomisessa ihmisten tietoisuuteen. Mamujen toiminnasta voisi ottaa mallia. Mamuilla on jos jonkinlaisia puheohjelmia, yksittäisiä sotevaikuttajia omine sotesivuineen ja mitä kaikkea onkaan. Lisäksi mamuilla on lukuisia erilaisia isompia ja pienempiä yhdistyksiä, joille he ovat onnistuneet saamaan avustuksia monesta lähteestä.

Suomenkielisten olisi löydettävä sopivat perusteet, millä haetaan avustuksia. Nopeastihan sitä yhdistyksen saa perustettua, kun on selvillä siitä, millainen yhdistys tässä ajassa saa avustuksia ja rahoitusta toiminnalleen. Kielipolitiikkaa ajatellen voisi olla mielekästä lähestyä joitakin isompia mamujen yhdistyksiä. Suomenkielisillä ja mamuilla olisi yhteinen intressi poistaa pakkoruotsi kouluista kaikilta koulutuksen tasoilla.

Tietysti olisi hyvä, jos löytyisi nuoria henkilöitä, jotka omalla persoonallaan lähtisivät kehittämään uudenlaista kielipoliittista toimintaa. Nuoret ovat nyt keskeisessä asemassa, koska nuorten joukoista tämä pakkoruotsi pois -toiminta lähtee vyörymään eteenpäin.