vapaakielivalinta.fi

https://kuntalehti.fi/uutiset/ruotsinki ... voimavara/

Ruotsinkielisen opetuksen peruspilarit tarvitsevat vahvistusta yksikielisissä kunnissa – "Kielisaarekkeet ovat kaksikielisen Suomen voimavara"

Kun soidintanssit suomenkielisten kuntien kaksikielistämiseksi ovat osoittautuneet tehottomiksi vaikka ihan rahaakin olisi ollut tarjolla, näkyvät suomenkieliset kunnat kuitenkin kiinnostavan mitä enemmän ruotsinkielisiä sinne siirtyy. Onhan se kumminkin ainoa kuntaryhmä Manner-Suomessa missä ruotsinkielisten määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä.
Jo ensimmäisenä kautenaan hapantuneeseen kansalliskielistrategiakeitokseen on nyt taas lisätty uusi aines joka taas kerran pelastaa ruotsin kielen Suomessa. (Huohhhh!)

Kielisaareke (kansalliskielistrategian mukaan kielisaari) on yksikielinen suomenkielinen kunta, jossa on ruotsinkielistä koulutusta.

Suomessa on 15 kielisaareketta: Pori 466, Hyvinkää 428 , Jyväskylä 296, Kerava 454, Kotka 504 (2010 551), Kouvola 285 (2010 311), Lahti 481, Nurmijärvi 538, Salo 607, Kaarina 1574, Tampere 1276, Hämeenlinna 259, Tuusula 578 (2010 619), Vihti 496 ja Oulu 485. Nimen perässä ruotsinkielisten määrä v. 2020 ko kaupungissa (+ jos aleneva trendi, niin vuoden 2010 luku.)

(Pitää myöskin muistaa, että vain vajaa puolet 49% (v. 2010 tutkimuksen mukaan) ruotsinkielisistä on pakkoruotsin kannalla, eikä vapaata kielivalintaa kannattaville epäruotsinkielisille pidä sallia turvallista pakopaikkaa surureunuksen ulkopuolellakaan.)
https://www.kuntaliitto.fi/opetus-ja-ku ... reke-hanke

Jospa tämä viimeinkin toimisi. Ei muuta kuin kylvämään rahaa näille paikkakunnille, niin kyllä se siitä - tällä kertaa varmasti onnistuu.

Magma tilasi ruotsalaiselta yritykseltä kartoituksen suomenruotsalaisten tilanteesta, ja tässä yhden lauseen tiivistelmä vastauksesta. Tutkimuksen tekijät olivat sittenkin osanneet kysyä oikeita kysymyksiä. Tosin heillekin meni täydestä ruotsinkielisten määrän yllättävä uusi upea nousu Hurriksia-kamppanjan siivellä kymmenen vuotta sitten.

Tutkimuksen tekijä neuvoo, että koska ruotsi on puhujamäärään nähden yhä enemmän kieli muiden joukossa, niin se on "kaupiteltavava" hyötynä koko Suomelle, ei pelkkänä yksilön tai vähemmistön oikeutena.
(Tätä eivät pakkoruotsittajat olisi itse hoksanneet koskaan. Ihmettellevät vaan, että mikä on kun ei pakkolahjaruotsi kelpaa.)

Tämän uuden kansalliskielistrategian tekijät eivät myöskään ole vissiin kuulleet tästä ainoasta mahdollisesta henkiinjäämisstrategiasta kun pohjaan palanutta vanhaa keitosta taas tarjoillaan uutena ihmeenä.

Ruotsi on siis suomenkielisten kuntien alueella neljänneksi puhutuin kieli 0,4%:n osuudella väestöstä.

Tutkimuksen tekijä neuvoo, että koska ruotsi on puhujamäärään nähden yhä enemmän kieli muiden joukossa, niin se on "kaupiteltavava" hyötynä koko Suomelle, ei pelkkänä yksilön tai vähemmistön oikeutena.

Eikä tässä lasketa hyödyksi sitä, että joku hokee "yhteistä etua" kykenemättä yksilöimään sitä etua uskottavasti
Tyhjiä sanoja meille on syötetty jo vuosikymmenet.

Alla loistava esimerkki.

Kielisaarekkeet hyödyttävät koko maata

Kielisaarekekoulujen toiminta tähtää siihen, että tulevaisuuden Suomessa on monikielisiä ihmisiä. Koulu nivoo ympäristönsä luontevasti monikieliseen yhteisöön, jota voidaan laajemmassa mittakaavassa pitää tavoitteena koko väestön suhteen.
Siis neljän promillen vähemmistön tavoite.

Ruotsinkielinen koulutus suomenkielisillä paikkakunnilla on elävä todiste Suomen kaksikielisyydestä.
... ja neljän promillen vähemmistö uskoo olevansa sen "kaksi"kielisyyden tärkeämpi puolisko.

Olemassaolollaan kielisaarekkeet muistuttavat, että maassamme on niitä, jotka oppivat lukemaan, laskemaan ja laulamaan ruotsiksi ja että meidän keskuudessamme on myös ihmisiä, jotka ihan oikeasti elävät elämäänsä ruotsiksi.
Jep, pikunpienellä alueella Suomen viiden prosentin surureunusta. Ahvenanmaa puolestaan näyttää oivasti mallia siitä, miten toiseen kansalliskieleen kuuluu suhtautua.

Kielisaareketoiminnasta tulee ruotsinkielisten alueiden käyntikortti suomenkielisillä paikkakunnilla.
Kokonsa puolesta käyntikorttivertaus kuvaa toimintaa hyvinkin

Kielisaarekekoulut ”pakottavat” suomenkieliset kuntansa ajattelemaan kahdella kielellä. Se lisää ymmärrystä maan kaksikielisyydestä. Näiden kuntien nostaminen esiin ja niiden tukeminen edistäisi kielisaareketoimintaa ja Suomen "elävää kaksikielisyyttä". Voi Mitä Potaskaa! Suomessa ei ole eikä ole koskaan ollutkaan elävää kaksikielisyyttä.

Kun kielisaarekekoululle annetaan resursseja toimia ammattimaisesti, se myös motivoi paikallisia toisen kotimaisen kielen opiskeluun. Ruotsin- ja suomenkielisen koulutuksen välillä on monia yhteistyömahdollisuuksia.
Suomenkielisten on pakolla opiskeltava turhaa pikkukieltä että ei ruotsinkielisille tulisi paha mieli kun eivät tule toimeen ilman maan pääkieltä, ja on tärkeää, että suomenkielisiä estetään opiskelemasta itselleen tärkeämpiä kieliä.

Tämä täysin kuplautunut ja vinksahtanut kaksikielisyysideologia perustuu siis vain ja ainoastaan

pakkoon..

Eli ei mitään uutta auringon alla.

Nyt täytyy sanoa, että olet taas HH keksinyt aivan loistavan kielikuvan ketjun otsikkoon, mutta mielikuva tuntuu aika kieroutuneelta. En ole kokki joten en voi mennä takuuseen sanoistani, mutta toisaalta jopa näin insinöörilogiikalla pilalle mennyt keitto ei parane, vaikka kuinka paljon lisäisi suolaa. Etenkin jos kokki on jotenkin onnistunut oksentamaan kattilaan . Kyseessä ei selkeästi ole ammattilaiskokki, sillä muutenhän hän ymmärtäisi aiheuttavansa toimillaan vain hallaa. Ennen pitkää ollaan siinä tilanteessa, kun hanskat on pakko lyödä tiskiin ja heittää pilalle mennyt soppa menemään, vaikka tämä tuskin on kokin suunnitelmissa.

Ipo, toki suolaakin voi lisätä, mutta ennen kaikkea runsaasti niitä samoja aineita joita hapantuneessa keitoksessa alunperinkin oli, ja uskotaan vahvasti, että kun riittävästi pannaan uutta joukkoon, niin kyllä se siitä. Kokeillaan josko se auttaisi, että pannaan ne pataan esim. eri järjestyksessä tällä kertaa.

Melkein tuli sääli tuota ylen artikkelia lukiessa.
Nyt on sitten näköjään päästy niin pitkälle, että jatkettukin keitos kiehuu hellalle.
https://yle.fi/uutiset/3-12219140
Tuo, että yle antaa kommentoida, ja päästää luvutkin läpi, on mielestäni yhtä kuin pyyhkeen heittäminen kehiin.