Tutkimus ruotsinkielisten tilanteesta 2040

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Tutkimus ruotsinkielisten tilanteesta 2040

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 14.11.2021 17:16

Ulkopuolisen näkemyksen mukaan
https://magma.fi/wp-content/uploads/202 ... inland.pdf

-vuoteen 2040 mennessä todellinen ruotsinkielisten palvelujen tarve on Etelä-Suomesta kadonnut lähes kokonaan.
Onkohan näille tutkijoille painotettu sitä, että ruotsinkielisiä leviää nimenomaan suomenkielisiin kuntiin lisäksi nykyiseen 0,4%:n vähemmistöön.
Kun keskimäärin 157 ruotsinkielistä jaetaan vuosittain 260 kuntaan, niin ei se paljon hetkauta.
Suomenkieliset kunnat ovat siis saaneet 10 vuodessa ruotsinkielisiä +1575, kaksikieliten suomienemmistöisten kuntien muutos samassa ajassa -462 ja ruotsienemmistöisten kuntien saldo -5210.
Ilmeisesti he olivat tietoisia siitä, että ruotsinkielisiä kannattaakin tutkia nimenomaan 5%:n surureunuksella kun 95%:n alueella ei ole paljon tutkimista.

Ei siis tarvitse odottaa tulevaisuutta että ruotsista tulisi yksi vähemmistökieli muiden vähemmistökielten joukkoon, koska se on sitä jo 95%:ssa maata neljänneksi puhutuimpana kielenä.
Tutkimuksen tekijä neuvoo, että koska ruotsi on puhujamäärään nähden yhä enemmän kieli muiden joukossa, niin se on "kaupiteltavava" hyötynä koko Suomelle, ei pelkkänä yksilön tai vähemmistön oikeutena.
(Tätä ei pakkoruotsittajat olisi itse hoksanneet koskaan. Ihmetellevät vaan, että mikä on kun ei pakkolahjaruotsi kelpaa. Tuosta tulee vielä pitkä sana ennen kuin tämä riihi on puituna HH)
Nyt vaan kielilähettiläätkin kouluihin keräämään kylvämäänsä satoa 74%:n vastustuksesta on hyvä aloittaa, vaikka tällä tutkimuskerralla on yritetty olla viisaampia kuin 2014 ja pitää suomenkieliset yliopistot tukimuksen ulkopuolella.

Koko 1900-luvun historiaa on luonnehdittu asteittaisena ruotsista luopumisena.

Lainattu kasvu vahvistaa ruotsia.
Monien vuosien ajan kaksikielisillä perheillä oli tapana rekisteröidä lapsensa suomenkielisiksi. Nykyään tilanne on päinvastainen ja noin kaksi kolmesta lapsesta on rekisteröity ruotsinkielisiksi. Tämä on vahvasti vaikuttanut tekijä siihen, että väheneminen on hidastunut ja tämän "lainatun" kasvun kautta ruotsinkielisillä on huomattavasti korkeampi syntyvyys kuin suomenkielisillä (Missähän se hidastuminen näkyy, kun luvuissa ei näy HH) Koska sekakieliset perheet ovat ennemmin sääntö kuin poikkeus, on tämä lasten kielikuuluvuuden rekisteröinti yksi ratkaiseva tekijä ruotsin kielen asemalle pitkällä aikavälillä.

Päiväkodit ja koulut ovat ruotsinkielen tulevaisuus. Lapsille ja nuorille on yksi yhteinen ruotsinkielinen sosiaalinen todellisuus myös alueilla, joilla ruotsi ei ole paikallinen normi, nimittäin koulu. Koulu näyttää olevan myös tie ruotsin kieleen, sillä ruotsinkielisessä päiväkodissa aloittaneet jatkavat yleensä lopunkin koulunkäyntinsä ruotsalaisessa järjestelmässä. Ruotsinkielistä koulua on siis hyvin perustein kutsuttu ruotsin kielen takaajaksi Suomessa, ja huoli seurauksista kaksikielisille kouluille vaikuttavat erittäin perustelluilta. (Miten pesunkestävää tämä päälleliimattu ruotsinkielisyys on? Kun tämä oheneva ruotsinkielisyys ei riitä edes ruotsinkielisiin perheisiin syntyneille, niin miten hyvin se pysyy näiden muiden kotikielten pinnassa, sittenkään vaikka tarhaan mennessä olisi ensin ilmoittauduttu ruotsinkielisiksi? HH)

Huolimatta ruotsalaisten koulujen määrän vähenemisestä, ruotsalaiset koulut vahvistavat vähitellen omaa asemaansa suomalaisiin nähden. Viime vuosina useat kunnat ovat saaneet ensimmäiset ruotsalaiset koulunsa, ja yli-ilmoittautuminen jatkuu ja jopa kasvaa jonkin verran.Voidaan kuvitella, että monet vanhemmat, myös suomenkieliset, katsovat että hyvä ruotsin kieli lisää heidän lastensa elämän mahdollisuuksiaan. Tämä on sinänsä voimavara ruotsin kielelle tulevaisuudessa. (Täyttä sååpaa! HH)
On kuitenkin olemassa riski, että ruotsalaisten koulujen verkosto laajenee liian harvaksi, sillä ruotsalaisten koulujen saavutettavuus ja läheisyys ovat tärkeitä erityisesti alueilla, joilla koulu on yksi harvoista ruotsinkielisistä julkisista tiloista. (Eivät sitten ole luetelleet näitä runsaita uusia ruotsinkielsiä kouluja, että pystyisi hiukan tsekkaamaan lasten koulumatkojen pituuksia! 100 km on lienee kuitenkin lyhtyt matka suurimmassa osassa Suomea. Miten olisi Kanadan malli? Yli-ilmoittautuminen on liian suuri sana tässä yhteydessä. Kun 1 lapsi ilmoittautuu, on yli-ilmoittautumien toteutunut jo moninkertaisesti lähes koko Suomen alueella jossa nk. ruotsinkielisiä on joka 250:s HH)

Kaksikielisyys on kaksiteräinen miekka
On monella tapaa positiivista olla riippumaton. Suomen ruotsalaisille itsenäisyys tarkoittaa muun muassa esteetöntä liikkumista enemmistökielellä, hyvää englannin taitoa ja Ruotsiin muuttamisen helppoutta. Politiikka, jonka tavoitteena on tukea Suomen ruotsalaisia, pitäisi siksi edistää kaikkea tätä. Mutta samaan aikaan tällainen politiikka johtaa myös ruotsinkielisten aseman mahdolliseen heikkenemiseen Suomessa, sillä se tarkoittaa myös sitä, että jokainen ihminen on yhä vähemmän riippuvainen ruotsin kielestä. (Suo siellä, vetelä täällä. HH)
Ruotsin- ja suomenkieliset sekoittuvat hitaasti paikallisesti, etenkin Etelä-Suomessa. Lyhyesti sanottuna tämä johtaa siihen, että suomenruotsalaiset, jotka ovat aina olleet pääsääntöisesti kansallisena vähemmistönä elävät enenevässä määrin myös paikallisina vähemmistöinä.

Pitkällä aikavälillä se tarkoittaa väestön sekoittumista kaksikielisyyden kautta ja ruotsalaisten instituutioiden tarve tulee yhä vähemmän ilmeiseksi.

Hankalaksi heittäytyminen voi joskus olla onnistunut strategia, mutta se onko se sitä myös suomenruotsalaisille? Kirjailija Nassim Taleb puhuu "pienen vähemmistön diktatuurista", jossa hyvin pienet ryhmät voivat muuttaa suuria enemmistöjä - nykyaikainen esimerkki on kuinka pieni ryhmä kasvissyöjiä voi saada suuren seurueen syömään kasvisruokaa päivälliseksi. Kysymys on kuitenkin siitä, onko tämä tapa "tehdä itsensä mahdottomaksi" onnistunut polku myös ruotsinkielisille Suomessa? Onko riski pikemminkin se, että asenne johtaa itsensä epäsuosituksi tekemiseen ja siten itsepäisyys tuottaa vastustusta?
(Tämä vaihtoehto virittää riemastuttavia mielikuvia päähäni! HH)

Mediaympäristö - julkisen tilan akilleen kantapää. Kulttuuri ja media ovat keskeisiä yhtenäisen yhteisön ylläpitämisessä jokaisessa yhteiskunnassa ja kaikillea sosiaaliryhmillä, mukaan lukien suomenruotsalaiset. On erityisen tärkeää ylläpitää aikuisten ruotsinkielisyys - yhteinen ruotsinkielinen julkinen toiminto alueella, joilla ruotsia muuten löytyy vain kodin ovien sisäpuolelta. Perinteinen media on kuitenkin ollut pitkään kriisissä ilman näkyviä merkkejä elpymisestä, ja kriisi iskee pahiten mediaan, jonka markkinointipotentiaali on rajallinen. Tässä on ehkä suurin haaste ruotsinkielisen foorumin ylläpitämisessä.

Ruotsin- ja suomenkieliset sekoittuvat hitaasti paikallisesti, etenkin Etelä-Suomessa. Lyhyesti sanottuna tämä johtaa siihen, että suomenruotsalaiset, jotka ovat aina olleet pääsääntöisesti kansallisena vähemmistönä elävät enenevässä määrin myös paikallisina vähemmistöinä.

Ruotsinkielisten paikallinen vähemmistöasema vahvistaa suomenkielisten asemaa. Harvoissa paikoissa Suomessa selviää pelkästään ruotsilla. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen yksilön, joka ei aio asua näillä alueilla ikuisesti, on myös hallittava suomen kieli. Positiivinen asenne kaksikielisyyttä kohtaan on siis perusedellytys sille, että kelluva (hyvin pienen vähemmistön) ruotsinkielisyys olisi edes mahdollista.

Monikielistyminen muuttaa tilanteen. Kaksi suurinta epävarmuustekijää tulevaisuudessa ovat ensinnäkin kasvava ryhmä suomenmaalaisia joilla on joku muu kotikieli kuin suomi tai ruotsi ja toisekseen yhä yleistyvä englannin käyttö arkikielenä internetissä.

Jo nykyäänkin on niin, että ruotsalainen ei menetä väkilukua suomalaisille, vaan että ruotsi, mutta ennen kaikkea suomi, häviää muille kielivähemmistöille. Miten kohtaavat nämä uudet suomalaiset äidinkielensä? Aikovatko he sulautua suomen- ja ruotsinkielisiin yhteisöihin, tai perustavatko omia pysyviä kieliyhteisöjä suomen ja ruotsin rinnalle Poliittiset päätökset ja poliittinen ilmapiiri ovat tässä ratkaisevassa roolissa sekä kehittymiseen sinänsä että vaikutuksille ruotsin kielen oikeuksiin.
Viimeisten 10 vuoden aikana suomenkielisten määrä Manner-Suomessa on vähentynyt 46867 henkilöä eli -0,9%, kun taas ruotsinkielisten määrä on vähentynyt 4367 henkilöä eli -1,6%. Tottamooses, suomenkielisiä on vähentynyt yli kymmenkertainen määrä ruotsinkielisiin nähden! Ymmärrän myös miksi maahanmuuttajista ei haluta puhua. Heidän määränsä on noussut 10 vuodessa 225810 kpl, eli lähes saman verran kuin suruja on Manner-Suomessa kaiken kaikkiaan. Posenteissa siiis +100,6%.

Ehkä epämuodollisemmat toiminnot ovat joskus jopa tärkeämpiä kuin muodolliset oikeudet. Englannin eteneminen on vaikuttaa yhdessä lisääntyneiden äidinkielten monimuotoisuuden kanssa tavalla, joka mahdollistaa normien muutoksen nopeasti. Kehitys on hyvin epävarmaa, mutta jos Internetissä käyttäytyminen vaikuttaa käyttäytymiseen fyysisessä ympäristössä, ruotsin käyttämisestä voi tulevaisuudessa tulla entistä epätavallisempaa ja siten vaikeampaa ylipäätään liikkua ruotsiksi muullakin kuin puhtaasti ruotsinkielisissä ympäristöissä.

Yhdistävän hyödyn etsintä Tulevaisuudessa, kun ruotsinkieliset pysähtyvät noin 5 %:iin väestöstä ja käytännössä ruotsinkieliset ovat yksi vähemmistö muiden joukossa samaan aikaan kun yhä harvemmilla alueilla on ruotsinkielinen enemmistö, voi olla vaikeaa vaatia kansalliskielistatusta historiallisin perustein. (Eivät selvästi ole sisäistäneet mihin meidän surut pystyy! HH)
Siinä tapauksessa tarvitaan uusia argumentteja ruotsin asemalle ja myydä ruotsin kieltä ja kelluvan ruotsin ylläpitoon tarvittavat laitokset ruotsin sekä suomenruotsalaiselle väestölle - joka ei ole enää riippuvainen kummastakaan kielestä tai instituutioista - että muulle Suomelle.
Vapaa käännös: Myykää koko p.... kalliilla vielä tyhmemmille, koska ruotsinne on muuttunut tarpeettomaksi. Käännösedotuksia otetaan vastaan.
Yksilön oikeuksiin perustuvilla väitteillä on heikkoutensa ja kieliyhteisön kollektiivisiin oikeuksiin perustuvien argumenttien haasteena on se, että muut kieliryhmät voivat vaatia samoja kollektiivisia oikeuksia. Jos ruotsilla tulee ylipäätään olemaan tilaa julkisessa tilassa Suomessa yhden tai kahden sukupolven kuluttua, se riippuu luultavasti siitä pystytäänkö se osoittamaan hyödyksi maalle - että se on voimavara koko Suomelle.

80 vuotta sitten sota lopetti 1930-luvun kielitaistelut. Nykyään on monia merkkejä siitä, että olemme samanlaisessa polarisaation ja ristiriitojen jaksossa. Kysymys on mikä tänä aikanä voi käynnistää yhdistävän hyödyn joka myös hyödyttäisi Suomen ruotsia?
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 16.11.2021 08:21. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Tutkimus ruotsinkielisten tilanteesta 2040

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 15.11.2021 01:07

Olen lukenut tuon Magman pumaskan pariinkin kertaan, ja sen työstäminen oli kolmen päivän homma, vaikka se olikin ihan helkkarinmoinen urakka, niin ei voinut olla tuntematta tyytyväisyyttä siitä, että TODELLINEN tilanne oli niin hyvin tajuttu lahden tuolla puolella. Asiat vielä sanottiinkin suhteellisen suoraan.

Kaveri puhui selvästi vain tuosta surureunuksesta Suomena, kun esim. suurkaupungeiksi mainittiin Helsinki ja pikku Turku. Vielä vähemmän heille oli mainostettu 4 promillen vähemmistöä 95%:n alueella.
Tampereen kohdalla kartalla oli tyhjää.

Tässä klipissä on tuotteen esittely alkuvuodesta. Puoli tuntia oikeaa ruotsia!
https://www.youtube.com/watch?v=rxkcjRNIi0c

Kuten olen aiemminkin sanonut, riikinruotsalaisilta ei ymmärrystä pakkoruotsille heru.
Olisinpa saanut olla kärpäsenä seinällä kuuntelemassa Kairoksen sisäisiä keskusteluja raportin tekovaiheessa ja sitä kun he sorvailivat vastauksiaan suruille!

Mitenkähän kärpänen ulvoo naurusta?

SJONS
Viestit: 728
Liittynyt: 22.11.2017 12:24

Re: Tutkimus ruotsinkielisten tilanteesta 2040

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja SJONS » 15.11.2021 17:24

Kiitokset taas vaivannäöstä HH! Tuota oli herkullista lukea!

Mielenkiinnolla odotan kevättä, jolloin pakollisen ruotsin kirjoittamista ylioppilaskirjoituksissa tarkastellaan. Keskustelin erään tulevan abin kanssa tuosta asiasta ja hänen mielestään ainakin lukiolaisten liiton puheenjohtaja on ehdottomasti pakkoa vastaa. Luulisi surujen tajuavan, että jos he vähänkin edes yrittävät lisätä vaatimuksia, niin vastustus siitä voi vain kasvaa! Sanna Marin ja demarit ylipäätään ovat avainasemassa! Onko heillä siihen varaa?

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Tutkimus ruotsinkielisten tilanteesta 2040

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 17.11.2021 15:36

Toissapäivänä laittamani video oli hetken huonolla hapella, eli ilman ääntä, mutta nyt kuuluu taas.

Tutkimuksen tekijää ei vissiin ole ihan briiffattu suomenkielisten kuntien todellisuudesta, kun hän tuntuu kuvittelevan, että koska suomenkielinen, anteeksi, epäruotsinkielinen alue saa muuttovoittoa ruotsinkielisistä, niin kohta sinnekin nousee ruotsinkielisiä kouluja ja päiväkoteja. Muuttovoitto on vuositasolla viimeisten 31 vuoden aikana ollut keskimäärin 136 kpl/vuosi, eli keskimäärin 0,5 ruotsinkielistä/v/kunta eli jos jatketaan samaa tahtia, ja rajoitetaan tuloksen parantamiseksi vielä muuttajat hedelmällisessä iässä oleviin ja lapsiin, niin 35 henkilön (vaikka yksi jokaista vuosikertaa) saaminen joka kuntaan kestäisi tuommoiset 70 vuotta.

Tällä vauhdilla minä kyllä suosittelisin panostamista vanhainkoteihin.
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 17.11.2021 16:13. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Tutkimus ruotsinkielisten tilanteesta 2040

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 17.11.2021 15:55

Miksi he eivät kokonaan keskity itsetutkiskeluun, vaan käyttävät energiansa enemmistön pakkoruotsittamiseen?

Tälläkin hetkellä RKP vaatii lisää ruotsirasitetta suomalaisille:

1) pakkoruotsi päiväkoteihin RKP:n kuntavaalikampanjassa

2) RKP ja SDP/Paavo Lipposen svenskanu vaatii lisää pakkoruotsia yläasteelle,kun pakkoruotsi saatiin ensin aikaistettua ala-asteelle

3) pakkoruotsi takaisin yo-kirjoituksiin RKP:n vaatimuksesta kirjattiin hallitusohjelmaan

Pelkkää kiusantekoa ja kapuloiden laittamista suomalaisten rattaisiin.

(Aloituksen perusteella) sukupuuttoon kuoleva vähemmistö vielä haudan partaalla jatkaa enemmistön piinaamista järjettömillä vaatimuksillaan...

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Tutkimus ruotsinkielisten tilanteesta 2040

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 17.11.2021 16:10

Ruotsinkielisten määrä epäruotsinkielisissä kunnissa

Hailuoto 0
Kihniö 0
Kivijärvi 0
Luhanka 0
Merijärvi 0
Pihtipudas 0
Rautavaara 0
Ristijärvi 0
Utajärvi 0

Haapavesi 1
Kannonkoski 1
Keitele 1
Kinnula 1
Kiuruvesi 1
Konnevesi 1
Kyyjärvi 1
Lestijärvi 1
Multia 1
Pyhäntä 1
Toivakka 1
Vaala 1

Enonkoski 2
Hartola 2
Humppila 2
Kaavi 2
Karvia 2
Kitee 2
Kärsämäki 2
Paltamo 2
Pertunmaa 2
Pomarkku 2
Punkalaidun 2
Rääkkylä 2
Savukoski 2
Siikajoki 2
Soini 2
Tervo 2
Tuusniemi 2
Utsjoki 2

Juuka 3
Jämijärvi 3
Karstula 3
Lemi 3
Lumijoki 3
Pelkosenniemi 3
Puumala 3
Ranua 3
Rautalampi 3
Rautjärvi 3
Siikainen 3
Sonkajärvi 3
Taivalkoski 3
Tervola 3

Hyrynsalmi 4
Ilomantsi 4
Juupajoki 4
Kuhmo 4
Kuhmoinen 4
Kuortane 4
Polvijärvi 4
Puolanka 4
Reisjärvi 4
Siikalatva 4
Simo 4
Sulkava 4
Suonenjoki 4
Vesanto 4
Vimpeli 4

Alavieska 5
Haapajärvi 5
Kemijärvi 5
Tohmajärvi 5
Toholampi 5
Uurainen 5
Vieremä 5
Ähtäri 5

Kangasniemi 6
Miehikkälä 6
Nivala 6
Nurmes 6
Oripää 6
Petäjävesi 6
Posio 6
Rantasalmi 6
Sysmä 6

Koski Tl 7
Pyhäranta 7
Savitaipale 7
Virrat 7

Alavus 8
Halsua 8
Hirvensalmi 8
Liperi 8
Muhos 8
Pielavesi 8
Pudasjärvi 8
Pyhäjoki 8
Suomussalmi 8

Heinävesi 9
Iisalmi 9
Joutsa 9
Parikkala 9
Sievi 9
Taipalsaari 9

Hankasalmi 10
Lapinlahti 10
Lieksa 10
Outokumpu 10
Padasjoki 10
Parkano 10

Liminka 11
Oulainen 11
Salla 11
Viitasaari 11

Keminmaa 12
Kontiolahti 12
Muurame 12
Orivesi 12
Perho 12
Pukkila 12
Pyhäjärvi 12
Ruokolahti 12
Siilinjärvi 12
Sodankylä 12
Taivassalo 12
Urjala 12

Alajärvi 13
Harjavalta 13
Kokemäki 13
Kustavi 13
Lappajärvi 13
Leppävirta 13
Merikarvia 13
Muonio 13
Ruovesi 13
Saarijärvi 13
Vesilahti 13

Enontekiö 14
Kankaanpää 14
Ypäjä 14

Iitti 15
Ikaalinen 15
Kittilä 15
Luumäki 15
Raahe 15
Säkylä 15
Tyrnävä 15

Asikkala 16
Mänttä-V 16
Mäntyharju 16
Sotkamo 16
Vehmaa 16

Huittinen 17
Hämeenkyrö 17
Ii 17
Isojoki 17
Virolahti 17

Kärkölä 18

Joroinen 19
Juva 19
Kannus 19
Marttila 19
Äänekoski 19

Keuruu 20
Pello 20
Eura 21
Karijoki 21
Pieksämäki 21
Tammela 21
Inari 22
Jokioinen 23
Aura 25
Lapua 25
Laukaa 25
Ilmajoki 26
Nakkila 26
Pälkäne 27
Ylitornio 27
Kolari 28

Akaa 31
Jämsä 31
Hausjärvi 33
Ulvila 33
Eurajoki 34
Isokyrö 34
Laitila 34
Kempele 36
Hattula 37
Imatra 37
Kemi 37
Loppi 37
Teuva 37
Sastamala 38
Kuusamo 39
Loimaa 39

Savonlinna 40
Valkeakoski 40
Forssa 42
Kajaani 42
Kauhajoki 42
Nousiainen 42
Varkaus 42
Ylivieska 42
Heinola 45
Evijärvi 46
Veteli 46
Pöytyä 48
Somero 48

Kalajoki 55

Hamina 60
Uusikaup 60
Mynämäki 63
Karkkila 66
Janakkala 67
Joensuu 69

Lempäälä 72
Pirkkala 72
Hollola 73
Kangasala 76

Sauvo 80
Kaustinen 84
Mikkeli 84
Laihia 87
Kurikka 88

Orimattila 98

Rusko 106
Kauhava 107
Masku 107
Tornio 113
Rauma 114
Pornainen 115
Ylöjärvi 116
Paimio 117
Riihimäki 118
Nokia 119
Lappeenranta 128
Rovaniemi 129
Kuopio 130
Seinäjoki 149
Askola 167
Mäntsälä 175

Hämeenlinna 259
Naantali 260
Kouvola 285
Lieto 287
Jyväskylä 296

Raisio 334

Hyvinkää 428
Kerava 454
Järvenpää 459
Pori 466
Lahti 481
Oulu 485
Vihti 496

Kotka 504
Nurmijärvi 538
Tuusula 578

Salo 607

Tampere 1276
Kaarina 1574

Jos siis muuttoliike pysyisi saman suuruisena ja ruotsinkieliset keskittäisivät KOKO muuttopotentiaalinsa tasapuolisesti Tampereelle ja Kaarinaan seuraavat 23 vuotta, niin 2044 nämäkin kaupungit muuttuisivat lakisääteisesti kaksikielisiksi. Tosin kielilait ovat niin täysin irti todellisuudesta, että eivät ole millään lailla sitovia mihinkään muuhun suuntaan kuin PAKKOON.
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 19.11.2021 04:49. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Tutkimus ruotsinkielisten tilanteesta 2040

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 17.11.2021 16:48

Etkös sinä HH linkannut jonkin "eurooppalaisen vähemmistökatsauksen"
jokin aika sitten?

Onko Euroopassa toista vähemmistöä,joka vaatii 95%:n enemmistöltä kielensä opiskelua vai olisiko niin, että normaali eurooppalainen vähemmistö etsii vähemmistöstä itsestään kumpuavia elinvoimatekijöitä, ei vaadi enemmistöä sopeutumaan itseensä..

Ei kyllä tule heti mieleen mitään muuta eurooppalaista 5%:n vähemmistöä, joka rakentaa "selviytymisstrategiansa" enemmistöltä vaadittaviin mittaviin uhrauksiin..

Yleensä vähemmistö toivoo enemmistöltä vain suvaitsevaisuutta, ei vaadi vuosikausien työvelvoitetta ja henkilökohtaisia uhrauksia..

Vastaa Viestiin