Olisi mielenkiintoista nähdä tulokset kieliryhmittäin.En majoritet av finländarna motsätter sig att det andra inhemska språket blir obligatoriskt i studentexamen igen, visar en undersökning som tidningsgruppen Uutissuomalainen gjort. Över hälften av finländarna säger nej till obligatorisk svenska eller finska i studentproven.
Ungefär en tredjedel, 34 procent, av finländarna är för att det blir obligatoriskt att skriva det andra inhemska språket i studentexamen igen.
Regeringen ska nästa år utreda om studentproven i svenska och finska blir obligatoriska igen. Studentproven i det andra inhemska språket har varit valfria sedan 2005.
De yngre är mest motvilliga. Av unga i åldern 18-29 år är 74 procent mot att de nuvarande reglerna ändras.
Bild på en bok som används i svenskundervisning.
Bildtext Särskilt unga vill att det andra inhemska språket ska vara frivilligt i studentskrivningarna.
Bild: Yle/ AG Karlsson
– Det här är den åldersgruppen som studerat under den tid som det inte varit obligatoriskt att skriva det andra inhemska språket, säger Satu Pessi, ordförande för Svensklärarna i Finland.
Vid Finlands Gymnasistförbund anser man å sin sida att ett obligatorium är onödigt, eftersom gymnasieeleverna redan nu är utmattade och trötta.
57 procent av männen och 48 procent av kvinnorna motsätter sig att det blir obligatoriskt att skriva det andra inhemska språket i studentexamen.
1 000 finländare svarade på enkäten, som gjordes av Tietoykkönen. Felmarginalen är 3,1 procentenheter åt båda hållen.
Läs också
Suurin osa suomalaisista vastustaa toisen kansalliskielen ottamista uudelleen pakolliseksi ylioppilastutkinnassa, käy ilmi Uutissuomalaisen tekemästä kyselystä. Yli puolet suomalaisista sanoo ei pakolliselle ruotsin tai suomen kielelle opiskelijakokeissa.
Suomalaisista noin kolmannes, 34 prosenttia, kannattaa toisen kansalliskielen kirjoittamista uudelleen ylioppilastutkintoon.
Ensi vuonna hallitus selvittää, ovatko ruotsin ja suomen kielen opiskelijakokeet uudelleen pakollisia. Toisen kotimaan kielen opiskelijakokeet ovat olleet valinnaisia vuodesta 2005 lähtien.
Nuoremmat ovat vastahakoisimpia. 18-29-vuotiaista nuorista 74 prosenttia vastustaa nykyisten sääntöjen muuttamista. Huom! Suomen-ja ruotsinkielisten keskiarvo.
Kuva ruotsin opetuksessa käytetystä kirjasta.
Kuvateksti Erityisesti nuoret haluavat toisen kotimaisen kielen olevan vapaaehtoista opiskelijoiden kirjoittamisessa.
– Tämä on se ikäryhmä, joka opiskeli aikana, jolloin toisen kotimaisen kielen kirjoittaminen ei ollut pakollista, sanoo Suomen ruotsin opettajat ry:n puheenjohtaja Satu Pessi.
Lukioliitto puolestaan katsoo, että pakollisuus on tarpeeton, sillä lukiolaiset ovat jo valmiiksi uupuneita ja väsyneitä.
Miehistä 57 prosenttia ja naisista 48 prosenttia vastustaa toisen kotikielen kirjoittamista ylioppilastutkinnassa.
Tietoykkösen kyselyyn vastasi 1000 suomalaista. Virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.
Tulos ei ole vertailukelpoinen vuonna 2014 julkaistun kanssa, koska vastaajina silloin olivat vain suomenkieliset.
Heidän ryhmässään ei takuulla 74%:n vastustus ole vähentynyt. Tämänkin tutkimuksen mukaan nimenomaan ne, joita asia koskee, vastustavat jyrkimmin.
Koska suuri osa ruotsinkielisistä on täysin kaksikielisiä, ja heille takuulla kelpaa ilmainen hyvä arvosana "toisesta kotimaisesta", ja suuri osa ruotsinkielisistä ymmärtää maan pääkielen osaamisen tarpeellisuuden, joten ero kieliryhmien tuloksissa on merkittävä.