Euroopan neuvostolle Suomen tilanteesta raportoi suomenruotsalainen raportoija,ja tuo kertomus uutisoidaan sitten "Euroopan neuvoston suosituksena",jota suomalaisten pitäisi kuuliaisesti noudattaa.
Suomenruotsalaiset siis kierrättävät omat vaatimuksensa aina jonkin toisen tahon kautta ja pysyttelevät itse piilossa teeskennellen,etteivät tiedä asiasta mitään.
Viimeisin esimerkki on "kieltenopettajien kannanotto" ruotsin varhaistamisen epäonnistumisesta
Todellinen taustataho on Paavo Lipposen ja RKPn yhteisprojekti svenskanu,jonka johdossa on demari Mikael Hiltunen.
Alunperin nimenomaan RKP vaati pakkoruotsin aikaistamista alakouluun tavoitteena kokonaistuntimäärän lisääminen.
Sen verran muut puolueet ottivat huomioon ruotsin kuormittavuuden suomenkieliselle väestölle,etteivät alkaneet lisätä tuntimäärää,jota oli pikkuhiljaa vähennetty 1970-luvulta alkaen englannin ottaessa tärkeimmän kielen paikan.
Nyt RKP ja svenskanu (SDPn Hiltusen johdolla) käyttävät kieltenopettajien ammattijärjestöä käsikassaranaan lisätäkseen pakkoruotsin tuntimäärää.
Svenskanu aikoo kytkeä tuntimäärän lisäämisen RKPn kansalliskielistrategiaan.
Suomenkielisille informaatiokanavana käytetään SUKOLia,jolloin suomenruotsalaisten osuus jää pimentoon.
Median uutisointi osoittaa,että vaikka pakkoruotsin aikaistus oli nimenomaan RKPn hanke, media ei asiaa tajua.
Suomenruotsalainen edunvalvontakoneisto on pirullisen ovelaa ja
häikäilemätöntä porukkaa.
Hieman huvittava kierrätys koskee Norjan kielineuvoston päätöstä suositella Suomen paikkakuntien nimiksi ruotsinkielisiä nimiä.
Tämäkin hanke on kierrätyksen tulosta.
Asialla taas suomenruotsalainen edunvalvontakoneisto.
Sinänsä meille ihan sama,mitä nimeä norjalaiset käyttävät.. mutta aloite on siis todellisuudessa tullut Suomesta.
.Finsk ønske
Anbefalingen om svenske navneformer er nemlig ikke noe Språkrådet har kokt i hop på egen hånd. Initiativet kommer fra finnene selv – nærmere bestemt Språkrådets søster i Finland: Institutet för de inhemska språken
https://www.nrk.no/tromsogfinnmark/spra ... 1.15700743
Suomalainen halu
Kielineuvosto ei ole itse keksinyt suositusta ruotsinkielisistä nimimuodoista. Aloite tulee suomalaisilta itseltään - tarkemmin sanottuna Kielineuvoston sisarelta Suomessa: Alkuperäiskansojen instituutilta. – Toimikunta perustuu ruotsinkielisillä nimillä ruotsia lähimpänä oleviin kieliin, osastopäällikkö Daniel Ims selittää. Jos käytät kieltä, joka on lähimpänä suomea tai joka on etäällä sekä suomesta että ruotsista, kannattaa noudattaa enemmistöä ja käyttää suomenkielisiä nimiä, Ims selittää.