Laki:
Kielellinen jaotus
Kielellisen jaotuksen perusyksikkö on kunta. Kunta on joko yksikielinen tai kaksikielinen. Valtioneuvoston asetuksella säädetään joka kymmenes vuosi virallisen tilaston perusteella, mitkä kunnat ovat kaksikielisiä ja mikä on näiden kuntien enemmistön kieli sekä mitkä kunnat ovat suomen- tai ruotsinkielisiä yksikielisiä kuntia.
(Tai tarvittaessa vaikka joka vuosi jos ruotsinkielisten etu sitä vaatii. HH)
Kunta on säädettävä kaksikieliseksi, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta.Kaksikielinen kunta on säädettävä yksikieliseksi, jos vähemmistö on alle 3 000 asukasta ja sen osuus on laskenut alle kuuden prosentin.
(Tämä oli kyseisten kuntien tilanne 31.12.2013
Korsnäs asukkaita 2068, suomenk. 75 eli 3,6%
Rahaa 526 800€ 2015 ja 543 200€ vuonna 2016
Luoto 5534 asukasta, suomenk. 306 eli 5,5%
1 269 800€ 2015 ja 1 320 400€ vuonna 2016
Närpiö 9558 asukasta, suomenk. 507 eli 5,3%
0€ 2015 ja 2 218 400€ vuonna 2016 HH)
Kunnan valtuuston esityksestä valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää kunta kaksikieliseksi, vaikka kunta muuten olisi yksikielinen. Tällaisen valtioneuvoston asetuksen voimassaolo päättyy 1 momentissa tarkoitetun valtioneuvoston asetuksen voimassaolon päättyessä.
(Lohja ja v. 2023 HH)
Jos kuntajakoa muutetaan, on samalla päätettävä muutoksen vaikutuksesta kuntien kielelliseen asemaan. Jos kaksikielinen kunta tulee kuntajaon muutoksen johdosta osaksi sellaista uutta kuntaa, joka 2 momentin nojalla olisi säädettävä yksikieliseksi, on uusi kunta kuitenkin kaksikielinen. Tällaisen kunnan kielellistä asemaa ei voida muuttaa 1 momentin nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella.
(Tässä perutaan aiemmin määritellyt rajat, ja vähän mutkitellen sanotaan, että Pyttiksen muutama sata ruotsinkielistä tekisi kuntaliitoksen toteutuessa koko suurkunnan Kotkan ja Haminan kanssa PYSYVÄSTI kaksikielisiksi HH.)
Valtioneuvoston asetuksella säädetään joka kymmenes vuosi
paitsi siis
-Korsnäs ja Luoto 2015
-Närpes 2016
Heille oli paha nöyryytys se, että siirrettiin kaksikielisten kuntien ryhmään.
Lain mukaan edelliset rajat olisivat olleet voimassa vuoteen 2023, mutta ei kai kukaan voi vaatia kolmea ruotsinkielistä kuntaa elämään ilman ruotsinkielisyysbonuksiaan suomenkielisten kuntien tapaan kahdeksaa vuotta! Miten silloin kävisi heidän hehkutetulle statukselleen? Kyseessä oli kuitenkin neljästä vuosimiljoonasta näiden kolmen pienen kunnan osalta eli yhteensä kolmisenkymmentä miljoonaa 17000 ihmisen onnellisuuteen ja hyvinvointiin.
Uudistuksen yhteydessä joku oli vissiin mokannut, ja yhtä äkkiä huomattiin, että nämä kolme lain mukaan yksikielistä ruotsinkielistä kuntaa olivat jäämässä häpeällisesti ilman lisäbonusta ruotsin kielestään. Onneksi lakimiesarmeija oli tehtäviensä tasalla ja kymmenen vuoden sijasta asia korjaantui muutamassa kuukaudessa.
Tuli siis eduskunnalle kiireellinen toimeksianto.
https://www.edilex.fi/he/20140206
Pöyhin siis hiukan tuota muutosta edeltänyttä lakia. Liitteessä on sekä vanha laki, että kiireellisesti hyväksytty uusi versio aiheesta, ja siellä maInitaan tämä aikaisemmin mainittu kaksikielisyyden perushintakin.
Laissa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 10 §:ssä säädetään kaksikielisyydestä. Asukasta kohden määritelty kaksikielisyyden perushinta on 269,61 €/asukas vuonna 2015. Esityksen taloudelliset vaikutukset kohdistuvat valtiovarainministeriön pääluokkaan momentille 28.90.30. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä on 10.4.2014 käsitellyt valtionosuusuudistusta, ja siinä yhteydessä päättänyt että kunnille tarjotaan mahdollisuus hakeutua kaksikieliseksi kunnaksi avaamalla asiaa koskeva asetus. Asian selvittelyn yhteydessä on käynyt ilmi että asetusta ei riidattomasti voida avata ilman lainmuutosta.
Tuo perushinta on siisn vuodelta 2015. Nyt se on jo isompi.
Tuon perushinnan voisi kertoa vaikka juuri uutisissa olleella Suomen asukasmäärällä 5555555 ja katsoa kelpaisiko se kaksikielisyyden koko hinnaksi.
Kunhan pääsen kotikoneelleni viikonvaihteessa teen vielä selvityksen noista kielisyyksistä suomenkielisten kuntien/kaksikielisten suomienemmistöisten/kaksikielstten ruotsienemmistöisten kuntien osalta.
Tarkistan vielä tämänkin tekstin kunhan pääsen kotikoneeni ääreen.