Tällä ritiramssulla meitä on vedelty päin alvettia vuodesta toiseen.
Katsokaa, miten kaksikieliset kunnat pärjäävät tilastoissa, miten siellä on työttömyysluvut ja niin edelleen. Siellä on yleensä sosiaalinen vahva pääoma, siellä yleensä ihmiset voivat hiukan paremmin ja niin edelleen. Se on vahvuus, ja se on rikkaus, se ei ole keneltäkään pois, vaan se on tosiasia, että näin on tilanne.
Koska kaksikielisyyden hinta on haudattu saamattomiin, eikä sitä ole lupa edes kysyä, on ainoa mustaa valkoisella oleva asiaa koskeva todiste Närpiön vuoden 2014 selonteko siitä, mihin “kaksikielisyyden” tukemiseen varatut korvamerkitsemättömät rahat olisi käytetty jos ne olisi saatu. Summa tiedettiin, mutta rahat jäivät saamatta valitusmenettelyn takia.
viewtopic.php?f=13&t=3993
Lohjalla sentään osattiin iloita aikoinaan kun uudistetulla laskentatavalla kielirahat moninkertaistettiin. Rahasammoksi tätä uudistusta Lohjan talousjohtaja Torikka kutsui.
Lohjan vuoden 2015 1,3 miljoonan avustuksesta arvioitiin silloin kaksikielisyyden kustannuksiin menevän 300 000, (ja tuskin niitä tiekylttejä joka vuosi uusitaan.)
Lohjan määräaikaiseksi anottu kaksikielisyys päättyy 2022, mutta eiköhän se hoidu jotenkin, kuten näimme muutama vuosi sitten, kun kuin taikaiskusta kolmelle ruotsinkieliselle kunnallekin tehtiin omat lait, ja VIPS! rahavirrat saatiin juoksemaan.
Vantaa saa tänä vuonna kaksikielisyyslisää 6,2 milj 5575 ruotsinkielisestään, mutta puhtaalla nollalla ruotsinkieliselläkin antelias nykykaava antaisi 4,7 milj. muille kieliryhmille pelkän kaksikielisyyden leikkimisestä.
Otan tässä vertailuun kaksi asukasmäärältään yhtä suurta kuntaa, Keuruun ja Närpiön + niitä ympäröivät rajakunnat.
Seuraavana on kuntaryhmä joiden todellisesta kielitarpeesta siis kärsii koko loppusuomi.https://www.keuruu.fi/
https://www.keuruu.fi/images/talouspalv ... o_2021.pdf
Suomenkielisten määrä näissä kunnissa 1990-2020 -28%
Keuruu, Multia, Mänttä-Vilppula, Petäjävesi,Virrat
Yhteensä 4948 km2.
Asukkaita yhteensä tällä alueella 36521, joista suomenkielisiä 35756, ruotsinkielisiä 56 (yksi ruotsinkielinen/88 km2), saamenkielisiä 1 ja muita kieliä 708 eli 13-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden.
Näille kunnille on oman tarpeen ulkopuolelta pakotettu ylimääräinen turha kieli vain sen takia, että pikkuinen vähemmistö ei pysty elämään sen kanssa, että ei tule toimeen ilman maan pääkieltä, ja näin ollen koko 95 %:n enemmistölle on säädetty koko opiskelupolun mittainen keinotekoinen turhan vieraan kielen pakko "tasapuolisuuden" nimissä.
Mitään korvauksia tästä velvoitteesta ei makseta
Närpiön kunnan asukasmäärä on suurin piirtein sama kuin Keuruunkin, joten kelpaa rajakuntineen tähän vertailuun.
Koska rajanaapuri Kurikka ei ole kaksikielinen kunta, niin jätän sen pois ja tasapuolisuuden vuoksi Keuruun rajakunnista saman kokoisen Jämsän.
50 vuotta on suomenkielisten pakkoruotsia perusteltu ruotsinkieliseen kuuntaan muuttamisen peikolla, mutta vielä ei näy muuttoliike alkaneen - ainakaan ruotsinkielisiin kuntiin päin.Ruotsinkielisten määrä näissä kunnissa 1990-2020 -24%.
Närpes, Kaskinen, Kristiina, Maalahti
Yhteensä 2192 km2.
Asukkaita yhteensä tällä alueella 22691, joista suomenkielisiä 4464, ruotsinkielisiä 15861, saamenkielisiä 0 ja muita kieliä 2336
Paljonko tälle neljän kunnan ryhmälle on mätetty rahaa kaksikielisyyden varjolla?
22691 hengen porukka on saanut 2015-2021 noin 30 miljoonaa sittenkin vaikka Närpiöltä jäikin kaksi miljoonaa saamatta 2015.
Mikä siten erottaa nämä kuntaryhmät toisistaan, siis muukin kuin se, että toisessa luetaan välttämätöntä "kansalliskieltä" ja toisessa turhaa?
Oikeusministerin mukaan tähän kaksikieliseen ryhmään pääsisi helpolla kun vain ilmoittaisi, että meilläkin on sellainen tunne, että kunnassamme on ruotsinkielisiä, ja sekin on tehty selväksi, että pois ei sitten pääse jos menee siihen halpaan. Tässä yhteydessä käytetään mielestäni lakikieleen kuulumatonta ilmaisua muutos on PYSYVÄ eli kaikki mukamas-rajatkin mitätöidään vaikkakaan niiden ei ole annettu haitata tähänkään asti. Haluaisin tietää miten pitkälle tulevaisuuten tämä PYSYVÄ sitoo esim. tulevia sukupolvia?
Olisikohan Keuruun seudullakin ollut käyttöä 2015-2021 tällaiselle korvamerkitsemättömälle lähes viidelle vuosimiljoonalle?
Sitäkin seuraan mielenkiinnolla, että koska joku ilmoittaa Kaarinasta, että heilläkin on ruotsinkielisiä. On mielenkiintoista nähdä miten homma käytännössä hoidetaan ohi enemmistön.
1574 ei ole kaukana 3000:sta ja 4,5% on YLI puolet kahdeksasta.
https://www.kaarina-lehti.fi/2020/02/tu ... ylakoulua/
https://svenska.yle.fi/artikel/2021/05/ ... vi-fragade