Kaksikielisyyden valikoiva rikkaus

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Hillevi Henanen
Viestit: 1829
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Kaksikielisyyden valikoiva rikkaus

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 27.09.2021 14:37

Vapaaviikon kunniaksi käytän hetken asioiden tarkastelemiseen uudesta näkökulmasta.

Tällä ritiramssulla meitä on vedelty päin alvettia vuodesta toiseen.
Katsokaa, miten kaksikieliset kunnat pärjäävät tilastoissa, miten siellä on työttömyysluvut ja niin edelleen. Siellä on yleensä sosiaalinen vahva pääoma, siellä yleensä ihmiset voivat hiukan paremmin ja niin edelleen. Se on vahvuus, ja se on rikkaus, se ei ole keneltäkään pois, vaan se on tosiasia, että näin on tilanne.

Koska kaksikielisyyden hinta on haudattu saamattomiin, eikä sitä ole lupa edes kysyä, on ainoa mustaa valkoisella oleva asiaa koskeva todiste Närpiön vuoden 2014 selonteko siitä, mihin “kaksikielisyyden” tukemiseen varatut korvamerkitsemättömät rahat olisi käytetty jos ne olisi saatu. Summa tiedettiin, mutta rahat jäivät saamatta valitusmenettelyn takia.

viewtopic.php?f=13&t=3993
Lohjalla sentään osattiin iloita aikoinaan kun uudistetulla laskentatavalla kielirahat moninkertaistettiin. Rahasammoksi tätä uudistusta Lohjan talousjohtaja Torikka kutsui.
Lohjan vuoden 2015 1,3 miljoonan avustuksesta arvioitiin silloin kaksikielisyyden kustannuksiin menevän 300 000, (ja tuskin niitä tiekylttejä joka vuosi uusitaan.)
Lohjan määräaikaiseksi anottu kaksikielisyys päättyy 2022, mutta eiköhän se hoidu jotenkin, kuten näimme muutama vuosi sitten, kun kuin taikaiskusta kolmelle ruotsinkieliselle kunnallekin tehtiin omat lait, ja VIPS! rahavirrat saatiin juoksemaan.
Vantaa saa tänä vuonna kaksikielisyyslisää 6,2 milj 5575 ruotsinkielisestään, mutta puhtaalla nollalla ruotsinkieliselläkin antelias nykykaava antaisi 4,7 milj. muille kieliryhmille pelkän kaksikielisyyden leikkimisestä.

Otan tässä vertailuun kaksi asukasmäärältään yhtä suurta kuntaa, Keuruun ja Närpiön + niitä ympäröivät rajakunnat.
https://www.keuruu.fi/
https://www.keuruu.fi/images/talouspalv ... o_2021.pdf
Suomenkielisten määrä näissä kunnissa 1990-2020 -28%

Keuruu, Multia, Mänttä-Vilppula, Petäjävesi,Virrat
Yhteensä 4948 km2.


Asukkaita yhteensä tällä alueella 36521, joista suomenkielisiä 35756, ruotsinkielisiä 56 (yksi ruotsinkielinen/88 km2), saamenkielisiä 1 ja muita kieliä 708 eli 13-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden.

Näille kunnille on oman tarpeen ulkopuolelta pakotettu ylimääräinen turha kieli vain sen takia, että pikkuinen vähemmistö ei pysty elämään sen kanssa, että ei tule toimeen ilman maan pääkieltä, ja näin ollen koko 95 %:n enemmistölle on säädetty koko opiskelupolun mittainen keinotekoinen turhan vieraan kielen pakko "tasapuolisuuden" nimissä.

Mitään korvauksia tästä velvoitteesta ei makseta
Seuraavana on kuntaryhmä joiden todellisesta kielitarpeesta siis kärsii koko loppusuomi.
Närpiön kunnan asukasmäärä on suurin piirtein sama kuin Keuruunkin, joten kelpaa rajakuntineen tähän vertailuun.

Koska rajanaapuri Kurikka ei ole kaksikielinen kunta, niin jätän sen pois ja tasapuolisuuden vuoksi Keuruun rajakunnista saman kokoisen Jämsän.
Ruotsinkielisten määrä näissä kunnissa 1990-2020 -24%.

Närpes, Kaskinen, Kristiina, Maalahti
Yhteensä 2192 km2.


Asukkaita yhteensä tällä alueella 22691, joista suomenkielisiä 4464, ruotsinkielisiä 15861, saamenkielisiä 0 ja muita kieliä 2336

Paljonko tälle neljän kunnan ryhmälle on mätetty rahaa kaksikielisyyden varjolla?

22691 hengen porukka on saanut 2015-2021 noin 30 miljoonaa sittenkin vaikka Närpiöltä jäikin kaksi miljoonaa saamatta 2015.
50 vuotta on suomenkielisten pakkoruotsia perusteltu ruotsinkieliseen kuuntaan muuttamisen peikolla, mutta vielä ei näy muuttoliike alkaneen - ainakaan ruotsinkielisiin kuntiin päin.

Mikä siten erottaa nämä kuntaryhmät toisistaan, siis muukin kuin se, että toisessa luetaan välttämätöntä "kansalliskieltä" ja toisessa turhaa?

Oikeusministerin mukaan tähän kaksikieliseen ryhmään pääsisi helpolla kun vain ilmoittaisi, että meilläkin on sellainen tunne, että kunnassamme on ruotsinkielisiä, ja sekin on tehty selväksi, että pois ei sitten pääse jos menee siihen halpaan. Tässä yhteydessä käytetään mielestäni lakikieleen kuulumatonta ilmaisua muutos on PYSYVÄ eli kaikki mukamas-rajatkin mitätöidään vaikkakaan niiden ei ole annettu haitata tähänkään asti. Haluaisin tietää miten pitkälle tulevaisuuten tämä PYSYVÄ sitoo esim. tulevia sukupolvia?

Olisikohan Keuruun seudullakin ollut käyttöä 2015-2021 tällaiselle korvamerkitsemättömälle lähes viidelle vuosimiljoonalle?

Sitäkin seuraan mielenkiinnolla, että koska joku ilmoittaa Kaarinasta, että heilläkin on ruotsinkielisiä. On mielenkiintoista nähdä miten homma käytännössä hoidetaan ohi enemmistön.

1574 ei ole kaukana 3000:sta ja 4,5% on YLI puolet kahdeksasta.
https://www.kaarina-lehti.fi/2020/02/tu ... ylakoulua/
https://svenska.yle.fi/artikel/2021/05/ ... vi-fragade
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 27.09.2021 22:54. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Hillevi Henanen
Viestit: 1829
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kaksikielisyyden valikoiva rikkaus

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 27.09.2021 14:55

Voisin vielä pitkin hampain hyväksyä, jopa ehkä ymmärtää tämän 100 vuosimiljoonan kielikorvauksen kaksikielisille kunnille jos se käytettäisiin vähemmistökielisten pääkielen opintoihin.
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 27.09.2021 16:18. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Hillevi Henanen
Viestit: 1829
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kaksikielisyyden valikoiva rikkaus

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 27.09.2021 16:13

KORJAAN: Voisin vielä pitkin hampain hyväksyä, jopa ehkä ymmärtää tämän 100 vuosimiljoonan kielikorvauksen jos se jaettaisiin KAIKILLE kunnille ja jos se käytettäisiin vähemmistökielisten pääkielen opintoihin, koska siitä olisi hyötyä koko maalle ja ennenkaikkea KAIKILLE vähemmistökielisille itselleen!

TK
Viestit: 2335
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Kaksikielisyyden valikoiva rikkaus

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 27.09.2021 18:25

Mitä, jos kaikki Suomen kunnat ilmoittautuisivat kaksikielisiksi ja kaikille kunnille alettaisiin maksamaan ns. "kaksikielisyyslisää", niin millainen summa siitä kertyisi vuosittain valtion maksettavaksi?

Hillevi Henanen
Viestit: 1829
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kaksikielisyyden valikoiva rikkaus

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 27.09.2021 20:02

Olen sen joskus laskenut. Ihan tasan ei mene, koska kumminkin niin kauan kuin ruotsinkielisiä on, saisi kunta heistä selvästi enemmän kaksikielisyysrahaa kuin muista.

Koko maan summa olisi tällä kaavalla luokkaa noin 200 vuosimiljoonaa, josta siis siunaantuisi 5%:n kaksikielisten kuntien alueelle mm. yksityisteiden kesäkunnostukseen ja muuhun tärkeään reilut 100 miljoonaa, ja 95%:n suomenkielisten kuntien alueelle vähän vähemmän eli vajaa 100 miljoonaa. Tavallaan tietenkin olisikin mennyt tasan kun kummallekin kansalliskielelle olisi tullut sama summa jos ei suomenkielisten summa olisi puhtaasti kuvitteellinen.

SJONS
Viestit: 560
Liittynyt: 22.11.2017 12:24

Re: Kaksikielisyyden valikoiva rikkaus

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja SJONS » 29.09.2021 09:48

Kaarinan kaupunkiin muuttaa asukkaita Paraisilta ja muista rannikon ruotsin- tai kaksikielisistä kunnista. Kaarinan ruotsinkieliset ovat jo pitkään vaatineet oman kielisiä kouluja ja ala-asteen he jo saivatkin. Turku vain sattuu olemaan niin lähellä ja siellä ympyrät sen verran suuremmat, että nuoret menevät mieluummin sinne.

Paraisten kaupungin ruotsinkieliset ovat jo huomanneet uuden ongelman. Suomen- ja ruotsinkieliset nuoret eivät ole (ole olleet) missään tekemisissä keskenään.Niinpä siellä yläkoulut yhdistettiin, jotta oppilaat joutuisivat kohtaamaan toisiaan. Syynä tähän on ruotsinkielisten heikko suomen kielen taito!

Turun seudulla tarvittaisiin kuntaliitoksia, mutta koska kaikki ympäristökunnat ovat suomenkielisiä, se ei toistaiseksi ole onnistunut. Tampereella tilanne on juuri tästä syystä helpommin järjestynyt eli Tampere on kasvanut ja laajentunut. Turun seutu kiistelee ja naapurikunnat haluavat pysyä itsenäisinä. Kielitaitovaatimukset ja muut seuraukset eivät houkuttele!

Hillevi Henanen
Viestit: 1829
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kaksikielisyyden valikoiva rikkaus

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 29.09.2021 15:02

Siihen lienee kaatunut Kotka-Hamina-Pyttiksen PYSYVÄ kuntaliittymäkin. Vajaan 80000 asukkaan suurkuntaa ei houkutellut tarpeeksi kaksikielisyydestä luvassa ollut 1,8 vuosimiljoonan kaksikielisyyskorvaus, vaikka Pyttiksessä ne tienviitat varmaankin olivat jo olemassa. Muut eivät innostuneet.

2014 kun kolme ruotsinkielistä kuntaa taiottiin vastoin kaikkia lakeja 4 vuosimiljoonan takia kaksikielisiksi, tehtiin samalla selväksi, että toisin päin eli yksikieliseksi on turha yrittää.

Kun siis juuri entisillä määräyksillä oli pyyhitty ja kolmelle ruotsinkielisille kunnalle ojennettu kapusta kouraan ja vapaa pääsy valtion kaksikielisyysrikkauteen, kysyttiin 6.11.2014 sitä, että voisiko ajatella, että toimittaisiin vastavuoroisesti myös toisin päin. (Epäruotsinkielisillä kunnilla kun on mahdollisuus vain joka 10. vuosi tarkistaa statustaan.)

Kysymys kuului:
Olisiko mahdollista tällaisella vastavuoroisuusperiaatteella antaa valtuustoille lisää valtaa myös sitten siinä tapauksessa, jos kunnassa on 8,1 prosenttia tai 3 001 asukasta niitä vähemmistökielen omaavia.

Näin vastasi silloinen Oikeusministeri Henriksson
Arvoisa puhemies! Tässä ei ole tarkoitus muuttaa kielilakia (vaikka sitä siis oli juuri rukattu kolmen ruotsinkielisen kunnan eduksi.) siltä osin kuin on kyse näistä peruslähtökohdista. Kielilaki lähtee siitä, että jos kunnassa vähemmistö on vähintään 8 prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta, niin sen on oltava kaksikielinen. (Ari Jalonen: Miksi?) Tähän ei ole ajateltu tehdä mitään muutosta, eikä tässä halutakaan antaa valtuustoille sitä mahdollisuutta, että päättäisivät ykskaks olla yksikielisiä, koska se kaventaisi kuntalaisten oikeuksia. Se on paljon vaikeampaa mennä takaisin kuin se, että päätät, että yksikielisestä tulee kaksikielinen. Jos tekisit näin, niin samalla ottaisit suuren riskin, että sinä kavennat myös niitten kuntalaisten oikeuksia, jotka ovat vähemmistön asemassa, ja sitä hallitus ei halua tehdä, joten tässä ei ole nyt kysymys siitä. Minä ymmärrän, että perussuomalaiset ajavat tällaista linjaa, mutta se ei ole hallituksen linja.

Koska nämä sadat kielilait on tehty mahdollisimman sekaviksi, niin että sinnikikkäinkin yrittäjä luovuttaisi, ei oikeusministerikään tunnut olevan perillä siitä, että yksikielistämisellä ja kaksikielistämisellä on eri rajat.
5 §
Kielellinen jaotus

Kielellisen jaotuksen perusyksikkö on kunta. Kunta on joko yksikielinen tai kaksikielinen. Valtioneuvoston asetuksella säädetään joka kymmenes vuosi virallisen tilaston perusteella, mitkä kunnat ovat kaksikielisiä ja mikä on näiden kuntien enemmistön kieli sekä mitkä kunnat ovat suomen- tai ruotsinkielisiä yksikielisiä kuntia.
Kunta on säädettävä kaksikieliseksi, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta.
Kaksikielinen kunta on säädettävä yksikieliseksi, jos vähemmistö on alle 3 000 asukasta ja sen osuus on laskenut alle kuuden prosentin.          

Kunnan valtuuston esityksestä valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää kunta kaksikieliseksi, vaikka kunta muuten olisi yksikielinen. Tällaisen valtioneuvoston asetuksen voimassaolo päättyy 1 momentissa tarkoitetun valtioneuvoston asetuksen voimassaolon päättyessä.

Jos kuntajakoa muutetaan, on samalla päätettävä muutoksen vaikutuksesta kuntien kielelliseen asemaan. Jos kaksikielinen kunta tulee kuntajaon muutoksen johdosta osaksi sellaista uutta kuntaa, joka 2 momentin nojalla olisi säädettävä yksikieliseksi, on uusi kunta kuitenkin kaksikielinen. Tällaisen kunnan kielellistä asemaa ei voida muuttaa 1 momentin nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella
Nämä määräykset siis napsautettiin pois päältä siksi aikaa, että saatiin ruotsinkieliset kunnat nostettua lihapatojen ääreen.
Kumpaakohan määritelmää lähempänä nämä kunnat olivat?

https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141039
Tämä oli kyseisten kuntien tilanne 31.12.2013
Korsnäs asukkaita 2068, suomenk. 75 eli 3,6%[/color]
Rahaa 526 800€ 2015 ja 543 200€ vuonna 2016

Luoto 5534 asukasta, suomenk. 306 eli 5,5%
1 269 800€ 2015 ja 1 320 400€ vuonna 2016

Närpiö 9558 asukasta, suomenk. 507 eli 5,3%
0€ 2015 ja 2 218 400€ vuonna 2016


On siis turha odottaa, että suomenkieliset kunnat menisivät tähän halpaan.
Heitä on yritetty houkutella, mutta se on sellainen suo mistä ei päästetä pois.
Lohja on ainoa joka on mennyt vapaaehtoisesti, ja nyt on jännittävä nähdä miten käy 2022 kun heidän kontrahtinsa loppuu.

2012 Lohjalla oli 47516 asukasta joista suomenk. 44334, ruotsink. 1670 ja muita 1508
2020 Lohjalla oli 45886 asukasta, joista suomenk. 42037, ruotsink. 1614 ja muita 2231
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 04.05.2022 14:58. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Hillevi Henanen
Viestit: 1829
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kaksikielisyyden valikoiva rikkaus

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 04.05.2022 02:32

Näinä jännittävinä aikoina pakkaa jäämään meidän pakkoruotsipolitiikka väkisinkin vähälle huomiolle Putinin totuuden käsittely on vielä monta pykälää luovampaa kuin meidän pakkoruotsittajien.
Olemme me suomenkieliset mielenkiintoisessa raossa näiden kahden välissä.

Tällainen artikkeli oli svenska ylellä tänään.
https://svenska.yle.fi/a/7-10016076
Mindre dramatik den här gången – Korsnäs, Närpes och Larsmo fortsätter som tvåspråkiga kommuner
Vähemmän dramatiikkaa tällä kertaa - Korsnäs, Närpiö ja Luoto jatkavat kaksikielisinä kuntina.

Otsikko siis kertoo missä mennään mutta sitten heti tekstin alussa ei muka taas tiedetä tilannetta.

Nu, när det igen är dags att ansöka om status som tvåspråkig kommun, har de alla enhälligt sagt ja till fortsatt tvåspråkighet.
Nyt, kun on taas aika anoa kaksikielisen kunnan statusta , ovat he kaikki yksimielisesti sanoneet kyllä jatkuvalle kaksikielisyydelle.
Nämä kolme pientä kuntaa (Yhteensä n. 17 000 asukasta) siis suostuvat armollisesti ottamaan vastaan nuo 40 miljoonaa seuraavan kymmenvuotiskauden aikana, ja suostuvat jopa teeskentelemään tämän rahan anomista. Kyllähän siinä tuntipalkoille pääsee.

V 2022 kielilisän laskuperusteena Korsnäsissä oli 2068 asukasta (2218 asukasta vuonna v. 2015 = -150 eli -6,8%),
Ruotsinkielisiä v. 2022 oli 1763 (1934 asukasta v. 2015 = -171 eli -8,8%)
Kaksikielisyysavustus
Vuonna 2015 n. 527 000€ ja tänä vuonna 568 000€ eli lisäystä 61 000€ vuositasolla vaikka molemmat kaavaan vaikuttavat luvut ovat selkeästi pienentyneet vuosien saatossa.

Miten on tilanne muuttunut vuoteen 2014 nyt kun rahat on sidottu koko asukasmäärään ja ruotsinkielisten määrään?
Aikaisemmasta viisastuneena kaavaan leivottin tämä vapaasti liikkuva osa eli kaksikielisyyden perushinta, joka oli 269,61€/asukas vuonna 2015 ja tälle viimeisimmälle vuodelle tätä korotettiin peräti 10,4% 318 euroon (edellisvuonna 288,46/asukas). Tällä pystytään häivyttämään sellaiset ikävät asiaan vaikuttavat faktat kuten ruotsinkielisten määrä johon tämä raha aiemmin perustui.

Tämä kaavan salaperäinen kaksikielisyyden perushinta joka lienee sukua Venäjän sota-sanalle, (eli sitä ei siis saa edes mainita), hoitaa siis vaivihkaa suruille rahaa kävipä surumäärän miten vaan.
Sen avulla esim Vantaa tienaisi yli viisi miljoonaa vuodessa suomi-ruotsi-kaksikielisyydestä vaikka siellä ei olisi ensimmäistäkään ruotsinkielistä.
I år är statsandelen för tvåspråkighet nästan 2,2 miljoner euro för Närpes del, från och med nästa år väntas ändå beloppet sjunka något.
Tänä vuonna on Närpiön valtionosuus kaksikielisyydestä melkein 2,2 miljoonaa (Kaipa se 2,4 miljoonaa on melkein 2,2 miljoonaa), mutta ensi vuodesta odotetaan summan kuitenkin laskevan jonkun verran.

Ainakin hämäräbisnesten luulisi hetken tuottava vähemmän, mutta ei uskoisi vaikuttavan kaksikielisyyslahjukseen. Hassua että noinkin pienessä yhteisössä jossa kaikki on kaikkien kavereita ja niin maan perusteellisen yhteisöllisiä ja laulavat kuorossa, elävät vanhoiksi, ovat rikkaita ja rakkaita, kukaan ei ole huomannut mitään ihmisten kaltoinkohtelua.

LAKI:
Kunta on säädettävä kaksikieliseksi, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta.Kaksikielinen kunta on säädettävä yksikieliseksi, jos vähemmistö on alle 3 000 asukasta ja sen osuus on laskenut alle kuuden prosentin.


VASTALAKI
tai ainakin oikeusministeriön takuu että lakia ei tarvi noudattaa (artikkelista)
En kommun kan räknas som tvpåsråkig också fast den enligt statistiken kunde vara enspråkig. Då ska kommunfullmäktige fatta beslutet och skicka ansökan till justitieminsteriet.
Kunta voidaan laskea kaksikieliseksi myös vaikka se tilastollisesti voisi olla yksikielinen. Siinä tapauksessa kunnanvaltuutetut tekevät päätöksen ja lähettävät hakemuksen oikeusministerille.


Mutta toisaalta jokaisella kielilailla on kai oltava vastalaki ja varavastalaki joiden taakse pääsee pakoon.
Katselin hiljakkoin suomettumisohjelmaa ja toivon totisesti että näen vielä rehellisen dokumentin pakkoruotsin Suomesta.
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 04.05.2022 12:48. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Hillevi Henanen
Viestit: 1829
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kaksikielisyyden valikoiva rikkaus

#9 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 04.05.2022 03:25

Vaikka viimeisimmässä artikkelissa on mainittu vissiin maailmankaikkeuden kalleimmat nettisivut, niin tässä svenska ylen kirjoitus siitä, mitä paitsi jäätiin kun eka vuosi jäätiin ilman kaksikielisyysrahoja. Nettisivut tästä on kai unohtunu.
Närpiössä meni budjetti uusiksi kun kunta jäi ilman valtionapuja kaksikielisyyden 2015. Tätä uutta budjettiehdotusta käsiteltiin Närpiössä 27.1.2015

Kommittén godtog bland annat ett förslag om att minska på bidragen med 30 procent för icke lagstadgad verksamhet, som till exempel för sommarunderhåll på enskilda vägar, samt andra föreningsbidrag till tredje sektorn.
30%:n vähennys avustuksista jotka eivät ole lakisääteisiä, kuten yksityisteiden kesäkunnossapito ja kolmannen sektorin yhdistysavustukset. Ei summaa.

Inom bildningssektorn kunde inbesparingarna på nästan 70 00 euro förverkligas genom minskade timresurser, som i sin tur innebär större undervisningsgrupper. Dessutom föreslås minskade resurser för stödundervisning.
Koulutussektorilla säästötavoite 70 000 (luulisin kun jutussa on 70 00) tuntiresursseja pienentämällä = isommat opetusryhmät ja tukiopetuksen vähentäminen

Vård- och omsorgsnämnden måste spara på utgifter för barnskydd och anslag för utbildning för att nå sitt sparkrav på 50 000 euro.
Perusturvalautakunnan osuus 50 000 otettaisiin lastensuojelusta ja koulutuksesta

Närpes måste minska 40 000 euro inom den fria bildningen, 80 000 euro från firitidsnämndens budget och från musikinstitutet Legato minskar anslaget med drygt 30 000 euro.
Närpiön pitäisi karsia lisäksi 40 000 vapaasta koulutuksesta, 80 000 vapaa-aikalautakunnan budjetista ja musiikki-instituutilta 30 000.

Investeringsbudgeten ska minska med cirka 1 miljon, som inneäbr att saneringar och nybyggnation inleds senare. Det gäller till exempel för ombyggnaden av hälsovårdscentralen.
Investointibudjetti supistuisi 1 miljoonalla, kun saneerauksia ja uudisrakentamisen aloitusta siirrettäisiin myöhempään ajankohtaan.

Kaksikielisyyskin tässä budjettiehdotuksessa sentään mainitaan!
De utgifter som automatiskt faller bort från budgeten är de 200 000 euro som reserverades för tvåspråkiga vägskyltar 100 000 euro för översättning. De här utgiftsposterna blir inte kvar, eftersom Närpes inte blev tvåspråkig.
Ei niin pahaa, että ei jotain hyvääkin. Vaikka 2,16 miljoonan menetys kirpaiseekin, niin säästöäkin sentään syntyy 300 000 kun kaksikielisyyden vaatimat tiekyltit ja käännöstyöt eivät toteudu.

280 000 euro ska bort från personalutgifterna. Där förs samarbetsförhandlingar som bäst och det avtal som erbjudits personalföreningarna är att personalen avstår 20 procent av sin semesterpeng samt att de får två extra betlada semesterdagar.
280 000 säästöä henkilöstökuluista. YT-neuvotteluissa tarjolla -20% lomarahoista ja kaksi ylimääräistä maksettua lomapäivää.

Näistä tulee yhteensä noin 1,55 miljoonaa euroa, joten kun kaksikielisyyteen arvioidut 300 000 euroa otetaan huomioon, olisi vielä jäänyt n. 300 000 euroa noihin ei-lakisääteisiin menoihin tai niihin jumalattoman kalliisiin oppikirjoihin (tuolla hinnalla on kirjoissa pakko olla kullatut kirjaimer ja hopeisert helat), joihin nyt kovasti vedotaan. Paljonkohan Närpiössä on ruotsinkielisiä peruskoululaisia joille yhteiskunta oppikirjat kustantaa? 0-14 -vuotiaita siellä on 13,8%. (Oli vuonna 2014) .

Seuraavan syksynä olikin sitten ilmassa suuren urheilujuhlan tuntua

Löytyy nykyään osoitteesta
https://svenska.yle.fi/a/7-978156
Kaksikielisyyslisä pelastaa Närpiön talouden
Sitten tuli mieleen, että mitä jos pantaisiinkin kaikki suomen ihmiset tasa-arvoisiksi, eli jokaiselle maksettaisiin heidän omasta kielestään.
Nyt kun tiedetään paljonko 17000 hengelle maksetaan heidän äidinkielestään, niin jaetaan asian helpottamiseksi koko kansa 17000 hengen ryhmiin ja maksetaan joka ryhmälle 4 miljoonaa vuodessa kielirahaa eli sama minkä nämä kolme pohjanmaan kuntaa saavat.
Niitä ryhmiä tulisi 326 ja hinnaksi 1,3 mrd vuodessa.

Hillevi Henanen
Viestit: 1829
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kaksikielisyyden valikoiva rikkaus

#10 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 04.05.2022 13:09

Kunta voidaan laskea kaksikieliseksi myös vaikka se tilastollisesti voisi olla yksikielinen. Siinä tapauksessa kunnanvaltuutetut tekevät päätöksen ja lähettävät hakemuksen oikeusministerille.
Suomessa on siis jaossa koko ajan kasvavia valtavia rahamääriä kutistuvalle vähemmistölle, ja vaikka rahamäärä lain mukaan perustuu väestötilastojen lukuihin, joiden pitäisi olla yksiselitteisiä, niin oikeusministeriö jonka kuuluisi käsittääkseni valvoa lain toteutumista, on ensimmäisenä vakuuttamassa, että raja-arvot eivät ole ruotsinkielisiä sitovia. Muille kieliryhmille ne ovat sitten senkin edestä ehdottomia.
Tulee kyllä mieleen että tähän jos mihin sopii vertaus kaalimaan vartijasta.

Onko Suomi muka oikeusvaltio?

Ei nyt ole hetkeen kuulunut jupinaa Marinin ruotsin opinnoista. Voisiko olla niin, että jo tyhmemmätkin tajuavat, että hänellä on tärkeämpääkin tekemistä kuin turhan pikkukielen tankkaus.
Hän näyttäisi pärjäävän maailmalla ilman sujuvaa ruotsin taitoa, ja voisi jopa syntyä kiusallisia tilanteita jos sellaista menisi tyrkyttämään tuolla kansainvälisiässä tilaisuuksissa.
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 11.05.2022 22:50. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Hillevi Henanen
Viestit: 1829
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kaksikielisyyden valikoiva rikkaus

#11 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 04.05.2022 16:47

Syyskuussa vielä laskeskelin viimevuotisella kaksikielisyyden perushinnalla, että Vantaa saa tänä vuonna kaksikielisyyslisää 6,2 milj 5575 ruotsinkielisestään, mutta puhtaalla nollalla ruotsinkieliselläkin antelias nykykaava antaisi 4,7 milj. pelkän kaksikielisyyden leikkimisestä.

Tämä kaavan salaperäinen kaksikielisyyden perushinta joka lienee sukua Venäjän sota-sanalle, (eli sitä ei siis saa edes mainita), hoitaa siis vaivihkaa suruille rahaa kävipä surumäärän miten vaan.
Sen avulla esim Vantaa tienaisi yli viisi miljoonaa vuodessa suomi-ruotsi-kaksikielisyydestä vaikka siellä ei olisi ensimmäistäkään ruotsinkielistä.

Tänä vuonna Vantaan ruotsinkielisten määrä oli lähes ennallaan (5579), mutta yli 10%:n korotus kaavan sisällä olevaan kaksikielisyyden perushintaan nosti ruotsinkielisyydestä maksettavan määrän 4,7 miljoonasta 5,3 miljoonaan. Ruotsinkielisten prosenttosuus väestöstä pieneni hiukan, kappalemäärän pysyessä lähes ennallaan.
Koko asukasmäärä nousi 3456 kappaleella joka tarkoittaisi rahassa 77 000€ korotusta ja loppu puoli miljoonaa tulee siis muuten vaan.
Vuosi/Vantaan kaksikielisyyslahja/ruotsinkielinen/ruotsinkielisten määrä/koko summa.
Raha on jaettu ruotsinkielisten määrällä koska ilman heitä sitä ei (kai) tulisi.
2015 937 5722 kpl 5,4 milj.
2016 980 5704 kpl 5,6 milj.
2017 993 5676 kpl 5,6 milj.
2018 1012 5631 kpl 5,7 milj.
2019 1010 5594 kpl 5,7 milj.
2020 1073 5559 kpl 6,0 milj.
2021 1115 5575 kpl 6,2 milj.
2022 1245 5579 kpl 6,9 milj.

Tämän vuoden 10,4% korotus on ehdottomasti röyhkein lisäys tähän kaksikielisyyden perushintaan, joka siis on kielletty puheenaihe, paitsi että on kätevä liikkuva osa tuolla kaavan sisällä.
Edellinen hinnan noston ennätys oli heti alkutaipaleella vuonna 2016 +3,3%, jota sitten vissiin vähän pelästyttiinkin, koska kolmena seuraavana vuotena reivattiin pikku miinukset -0,79%, -1,06% ja -1,6%.
2020 +2,6%
2021 +2,2%
2022 +10,4%

TK
Viestit: 2335
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Kaksikielisyyden valikoiva rikkaus

#12 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 05.05.2022 10:56

Sikasairasta tämä leikki-kaksikielisyyden kanssa pelleily on. Ei mitään järkeä koko hommassa.

Vantaa on leikki-kaksikielisyyden ääritapaus. Ruotsinkielisiksi rekisteröityneitä pari prosenttia asukkaista; yhtään suomea osaamatonta surua Vantaalta on turha etsiä.
Vieraskielisten osuus Vantaan väestöstä sen sijaan kasvaa koko ajan. Monikielinen Vantaa tarvitsisi oikeasti rahaa mamuryhmiensä kieliasioiden järjestämiseen, ei olemattoman suruvähemmistön asioiden hoitoon. Sama tilanne on useissa isommissa kaupungeissa.

Olisiko mahdollista jakaa rahaa oikeiden perusteiden mukaisesti?

Hillevi Henanen
Viestit: 1829
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kaksikielisyyden valikoiva rikkaus

#13 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 05.05.2022 12:27

Tuo reilu 100 miljoonaan valtionapu + pakkoruotsin vapaavalinnaiseksi muuttamisesta säästyvät rahat varmaan riittäisivät jo pitkälle toisin kohdistettuna.
Sen sijaan että pakolla yritetään hakata turhaa kieltä enemmistön päähän, voitaisiin rahat laittaa maan pääkielen opettamiseen sen kanssa vaikeuksissa oleville vähemmistöille surut mukaan lukien.

Marin on tällä hetkellä paras pakkoruotsin tarpeettomuuden mannekiini maassa.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000006384094.html
Toki hänenkin koulutietään on turhalla ruotsilla vaikeutettu mahdollisisuuksien mukaan, mutta ei kai kuitenkaan niin, että olisi joutunut aloittaamaan ruotsilla jo ensimmäisellä luokalla, joka on ollut pakkoruotsittajasurujen märkä haave kauan.

Olen odottanut, että koskahan Marinilta menee kuppi nurin noiden ruotsin opiskeluista tinkaavien kanssa.
Esim. Tähän malliin. https://www.youtube.com/watch?v=Xp4Rm6ezffc

Hillevi Henanen
Viestit: 1829
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kaksikielisyyden valikoiva rikkaus

#14 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 05.05.2022 20:49

TK kirjoitti: 05.05.2022 10:56 Olisiko mahdollista jakaa rahaa oikeiden perusteiden mukaisesti?
Voidaan tietty jakaa oikeudenmukaisemmin, mutta tomaattien ja kurkkujen hintojen korotuksina ne sitten kumminkin maksettaisiin.
Suo siellä jne.

TK
Viestit: 2335
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Kaksikielisyyden valikoiva rikkaus

#15 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 10.05.2022 11:48

Olisimmeko valmiita katsomaan sormien läpi leikki-kaksikielisyyden varjolla tapahtuvaa korruptoitunutta rahanjakoa, jos pakkoruotsi saataisiin poistettua?

Pakkoruotsi pois kaikilta kouluasteilta suomenkielissä kouluissa, ja "kaksikielisyysrahoja" voitaisiin jakaa entiseen malliin!
Tähänhän perustuu se toteamus, että pakkoruotsi on poistettavissa eduskunnan yksinkertaisella enemmistöpäätöksellä eikä peruslailliseen kielimalliin tarvitse kajota.

Pakkoruotsin poiston jälkeen tulisi selvemmäksi se, että ruotsinkielisiä palveluja ovat velvolliset tarjoamaan vain viranomaiset. Viranomaisten on huolehdittava siitä, että palveluyksiköissä on aina joku, joka osaa ruotsia tai tulkki kutsutaan tarvittaessa paikalle.

Vastaa Viestiin