Kaksikielisyyden valikoiva rikkaus

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Hillevi Henanen
Viestit: 2504
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kaksikielisyyden valikoiva rikkaus

#31 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 27.10.2022 13:31

Olen keväästä asti seuraillut Lohjan tilannetta ja alkuvuodesta siellä riemuiten oltiin tilaamassa uutta yhdeksän vuoden kautta vapaaehtoista kaksikielisyyttä eli yli kymmentä vapaata miljoonaa riihikuivaa. Nauratti lukiessa, kun käsittääksen tuo ei välttämättä enää toimi noin.

Lohjan mallin mukainen ratkaisu kun ei tuonut muita kuntia mukaan oikeusministerin useassa yhteydessä viehkosti esittämästä seireenin kutsusta huolimatta. Ei sittenkään, vaikka oikeusministeri vakuutti, että "lakien" ei anneta olla esteenä kunhan vain kunnassa on sellainen tunne, että onhan meilläkin ruotsinkielisiä.

Kuntaliitossäännökset myös ovat sementoineet Etelä-Suomeen rajan, jonka yli kuntaliitoksia ei tehdä, kun pikunpienikin kaksikielinen kunta muuttaisi koko suuren kunnan pysyvästi kaksikieliseksi, eli kuntien tuleviltakin polvilta vietäisiiin samalla päätösvalta asiassa.

Vaaditaanko seuraavalla kierroksella Lohjan kaksikielisyys pysyvänä eli RKP saisi haltuunsa myös Lohjan tulevienkin sukupolvien päätäntävallan. Mahtavatko Lohjalaiset olla valmiita myymään?

Kielellisen jaotuksen perusyksikkö on kunta. Kunta on joko yksikielinen tai kaksikielinen. Valtioneuvoston asetuksella säädetään joka kymmenes vuosi virallisen tilaston perusteella, mitkä kunnat ovat kaksikielisiä ja mikä on näiden kuntien enemmistön kieli sekä mitkä kunnat ovat suomen- tai ruotsinkielisiä yksikielisiä kuntia.
Paitsi jos....HE 206/2014 vp
297327
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kielilain 5 §:n
muuttamisesta
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kieli-
lakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta
voitaisiin kunnan valtuuston esityksestä val-
tioneuvoston asetuksella säätää kaksikieli-
seksi kesken sen kymmenvuotiskauden, jon-
ka ajaksi valtioneuvosto on säätänyt kunnan
yksikieliseksi.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
päivänä joulukuuta 2014

https://www.kuntaliitto.fi/sites/defaul ... nnat_0.pdf
Kunta on säädettävä kaksikieliseksi, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta. Kaksikielinen kunta on säädettävä yksikieliseksi, jos vähemmistö on alle 3 000 asukasta ja sen osuus on laskenut alle kuuden prosentin.
Kolmessa Pohjanmaan kunnassa ei oltu lähelläkään.

Kunnan valtuuston esityksestä valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää kunta kaksikieliseksi, vaikka kunta muuten olisi yksikielinen. Tällaisen valtioneuvoston asetuksen voimassaolo päättyy 1 momentissa tarkoitetun valtioneuvoston asetuksen voimassaolon päättyessä.
Tämän pikasäädöksen voimalla kolmesta selkeästi yksikielisestä pikkukunnasta tehtiin hetkessä kelvollisia kaksikielisyysmiljoonien saamiseen.

Jos kuntajakoa muutetaan, on samalla päätettävä muutoksen vaikutuksesta kuntien kielelliseen asemaan. Jos kaksikielinen kunta tulee kuntajaon muutoksen johdosta osaksi sellaista uutta kuntaa, joka 2 momentin nojalla olisi säädettävä yksikieliseksi, on uusi kunta kuitenkin kaksikielinen. Tällaisen kunnan kielellistä asemaa ei voida muuttaa 1 momentin nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella.

Hillevi Henanen
Viestit: 2504
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kaksikielisyyden valikoiva rikkaus

#32 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 28.10.2022 15:48

Nyt lakia lukemaan https://www.kuntaliitto.fi/sites/defaul ... nnat_0.pdf

Vihreät ovat omia kommenttejani ja huomioitani.
Suomen kaksi- ja ruotsinkieliset
kunnat 2017
• Suomen kunnista 49 on kaksi- tai
ruotsinkielisiä. Suomessa on yhteensä 311
kuntaa.
Tällä hetkellä 309. Luvia ja Juankoski (Äännetään Huankoski) ovat poistuneet luettelosta vuonna 2017.

• Ruotsinkielisiä kuntia on 16 ja ne kaikki
sijaitsevat Ahvenanmaalla.
Keskimääräinen kuntakoko 1883 henkilöä.

• Suomen 33:sta kaksikielisestä kunnasta 15:ssa
on enemmistökielenä ruotsi
(näissä kunnissa on keskimäärin 10 251 henkilöä joista ruotsinkielsiä 69%
eli keskimäärin 7068/kunta)


ja 18:ssa suomi.
(näissä kunnissa keskimäärin 95 290 henkilöä joista ruotsinkielsiä 8,1%
eli 7752/kunta
)

• Valtioneuvosto on määrittänyt kuntien
kielellisen aseman ajanjaksolle 2013–2022

Paitsi jos puhtaasti ruotsinkielinen kunta tarvitsee miljoonia "kaksikielisyydestään" käy mikä vuosi vaan.
2014 Korsnäs ja Luoto ( Korsnäs 72 suomenkielistä ja Luoto 305 suomenkielistä)
2015 Närpiö 523 suomenkielistä
Suomenkielisten määrä yhteensä 900 kpl ja kunnille on maksettu vuosina 2015-2022 30,7 miljonaa eli 34133€/suomenkielinen .
Onko siis suomenkielisten tilanne parantunut ja määrä lisääntynyt?
Närpiön erinomaisen tarkoissa selvityksissä kaksikielisyysrahojen käytöstä ei suomen kieltä edes mainittu.
2021 suomenkielisiä näissä kunnissa 886.


Milloin kunta on kaksikielinen?
• Kunta on kaksikielinen, mikäli vähemmistökieliseen ryhmään
kuuluu vähintään 8 prosenttia asukkaista tai yhteensä 3 000
asukasta*
• Jos vähemmistökieltä puhuvien asukkaiden osuus laskee alle
6 prosentin kunnan väestöstä ja asukasmäärä on alle 3000,
tulee kunnasta yksikielinen.
Mites olis vaikka Korsnäs 2050 asukasta, suomenkielisiä 75 eli 3,7%.

Kunta asukkaat
Lestijärvi 719
Pelkosenniemi 924
Hailuoto 950
Kustavi 971
Savukoski 1009
Merijärvi 1076
Halsua 1083
Kivijärvi 1088
Utsjoki 1176
Karijoki 1192
Ristijärvi 1210
Kyyjärvi 1232
Kannonkoski 1311
Oripää 1337
Siikainen 1352
Enonkoski 1362
Tervo 1479
Multia 1488
Rautavaara 1513
Kinnula 1581
Pyhäntä 1631
Pertunmaa 1644
Taivassalo 1677
Jämijärvi 1685
Juupajoki 1786
Enontekiö 1789
Kihniö 1808
Miehikkälä 1835
Pukkila 1848
Isojoki 1891
Vesanto 1941
Pyhäranta 1985
Marttila 1990
Soini 1997
Pomarkku 2013
Lumijoki 2018
Rääkkylä 2032
Keitele 2095
Puumala 2117
Hirvensalmi 2131
Hyrynsalmi 2139
Kuhmoinen 2158
Humppila 2166
Koski Tl 2271
Vehmaa 2271
Ypäjä 2282
Karvia 2290
Muonio 2321
Toivakka 2387
Evijärvi 2404
Tuusniemi 2420
Sulkava 2430
Puolanka 2446
Alavieska 2491
Kärsämäki 2533
Utajärvi 2568
Konnevesi 2586
Hartola 2621
Vaala 2673
Perho 2676
Reisjärvi 2690
Punkalaidun 2721
Vimpeli 2756
Kaavi 2778
Padasjoki 2813
Lappajärvi 2866
Tervola 2882
Simo 2904
Lemi 2917
Toholampi 2938
Sauvo 2959
Yhteensä 142 026 asukasta
(Ruotsienemmistöisissä kunnissa suurin piirtein sama määrä asukkaita kuin näissä suomenkielisissä kunnissa eli 153 758)
Kuinka ollakaan tähän ryhmään jäivät 10 nollan ruotsinkielisen kuntaa, mutta entäs Pihtipudas, se yhdestoista. Ha-haa!

• Kunta, joka ei täytä kaksikieliselle kunnalle asetettuja
vähimmäisvaatimuksia, voi hakea kaksikielisen kunnan
asemaa kunnanvaltuuston esityksellä. Lohja on ollut vuoden
1997 kuntaliitoksesta alkaen vapaaehtoisesti kaksikielinen.
Lohjan kaupungille on hakemuksen perusteella myönnetty
kaksikielisen kaupungin asema kaudelle 2013–2022.
Korsnäs ja Luoto ovat vapaaehtoisesti kaksikielisiä 1.1.2015
alkaen ja Närpiö 1.1.2016 alkaen.
* Väestötilastoissa äidinkieleksi lasketaan se kieli, joka on ilmoitettu lapsen
äidinkieleksi hänen nimensä väestörekisteriin ilmoittamisen yhteydessä.
Tätä pykälää tarvittiin Hurriksi-kampanjan aikana. Tosin palkituista tuhansista uusista hurreista realisioitui vain tuhatkunta virallisissa tilastoissa?
Äidinkielen voi muuttaa kirjallisella ilmoituksella. Henkilö ei voi rekisteröityä
kaksikieliseksi.
Uudistunut kielilaki
Uusia säännöksiä vuonna 2014:
• Vaikka raja-arvot kaksikielisen ja yksikielisen
kunnan kuntaliitoksen jälkeen alittuisivat, kunta
voi silti pitää kaksikielisen asemansa. Kyseessä
on tällöin pysyvä päätös.
Miten käy Lohjan? Kyseessähän ei ole kuntaliitos. Saako se pitää nämä kaksikielisyysmiljoonansa myymättä tulevienkin sukupolviensa päätösvaltaa tähän "kaksikielisyyteen"?
• 15.12.2014 annetun asetusmuutoksen mukaan
yksikielinen kunta voi muuttua kaksikieliseksi
kesken kymmenenvuotiskauden. Tämä on
seuraus valtionosuusuudistuksesta, jonka
myötä vuodesta 2015 alkaen vain kaksikieliset
kunnat ovat oikeutettuja kielilisään.
Tämä lakimuutos taas tehtiin, että kolme täysin ruotsinkielistä kuntaa saatiin kaksikielisyysmiljooniin kiinni.
Ruotsinkielisiä koulutetaan pilvin pimein lakia lukemaan juuri tämän takia, että Suomesa lain laatijalle ei riitä, että osaa vain laatia lakeja, vaan kielilakien laatijan pitää myös aina ottaa huomioon vastalaki eli porsaanreikä joka pelastaa surut niitä noudattamasta. Myös säätiöiden pyöritys vaatii runsaasti henkilöstöä.
Milloin kunta on kaksikielinen?
• Kunta on kaksikielinen, mikäli vähemmistökieliseen ryhmään
kuuluu vähintään 8 prosenttia asukkaista tai yhteensä 3 000
asukasta*
Kaarina 1664 4,7%
Tampere 1321 0,5% Mitähän on Näsinneula ruotsiksi?
Salo 592 1,2%
Tuusula 572 1,4%
Nurmijärvi 542 1,2%
Lahti 505 0,4%
Kotka 495 1,0%
Vihti 490 0,2%
Pori 477 0,6%
Oulu 474 0,2%
Kerava 464 1,3%
Järvenpää 461 1,0%
Hyvinkää 431 0,9%
Kaarinassa varmaan jo pidätellään hengistystä.

Hillevi Henanen
Viestit: 2504
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kaksikielisyyden valikoiva rikkaus

#33 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 07.01.2023 22:00

TK kirjoitti: 05.05.2022 10:56 Sikasairasta tämä leikki-kaksikielisyyden kanssa pelleily on. Ei mitään järkeä koko hommassa.

Vantaa on leikki-kaksikielisyyden ääritapaus. Ruotsinkielisiksi rekisteröityneitä pari prosenttia asukkaista; yhtään suomea osaamatonta surua Vantaalta on turha etsiä.
Vieraskielisten osuus Vantaan väestöstä sen sijaan kasvaa koko ajan. Monikielinen Vantaa tarvitsisi oikeasti rahaa mamuryhmiensä kieliasioiden järjestämiseen, ei olemattoman suruvähemmistön asioiden hoitoon. Sama tilanne on useissa isommissa kaupungeissa.

Olisiko mahdollista jakaa rahaa oikeiden perusteiden mukaisesti?
Niin tehtiinkin vuoteen 2014 asti,( jos oikeaksi perusteeksi hyväksytään yhden ryhmän etuoikeuksien ylläpito), mutta kun se rahamäärä perustui todellisiin lukuihin, niin eihän se suruille sellainen vääryys kelvannut, että väen vähentyessä maksettu korvaus väheni samassa suhteessa.
Keksittiin siis uusi nerokas laskukaava jolla korvaukset lähes nelinkertaistettiin, ja saman tien taiottiin lakeihin oikeusministerin johdolla porsaanreikä kolmelle yksikieliselle ruotsinkieliselle kunnalle kaksikielisyysraha-apajalle pääsemiseksi.
Kaavan avain ei ollutkaan enää surujen määrä, vaan jostain tempaistu kaksikielisyyden perushinta/hlö/vuosi, joka on helpommin hallittavissa. (Sillä kun kertoo Suomen asukasmäärän, päädytään noin 1,5 miljardiin vuodessa Suomen kaksikielisyyden hinnaksi.) Kaksikielisyyden perushintaa nostamalla häipyy näppärästi se kiusallinen tosiasia, että surujen määrä hiipuu.

Tämän lisäksi tietenkin kaksikielisyyskorvaukset 33 kunnalle. Vuosi 2024 on kymmenes vuosi kaksikielisyysrahoja tällä anteliaammalla kaavalla 33 kunnalle, ja vuoden 2024 lopussa on jaettu tähän tarkoitukseen yli miljardi.

SJONS
Viestit: 727
Liittynyt: 22.11.2017 12:24

Re: Kaksikielisyyden valikoiva rikkaus

#34 Lukematon viesti Kirjoittaja SJONS » 08.01.2023 10:19

Kiitos! Olet tehnyt mahtavan työn! Ovatko nuo luvut puoluepäättäjien tiedossa? Saisiko niitä Perussuomalaisten tms. lehtiin? Vaalikeskusteluihin?

Suostuisiko Suomalaisuuden Liitto julkistamaan noita lukuja? Onni Rostila, Ilmari Rostilan poika, on keväällä ehdokkaana eduskuntavaaleissa. Hänelle kannattaisi lähettää lukuja pohdittavaksi!

Hillevi Henanen
Viestit: 2504
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kaksikielisyyden valikoiva rikkaus

#35 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 08.01.2023 18:06

2016 tutustuin Ilmariin kansalaisaloitteen tiimoilla. Hymy herkässä vieläkin kun muistelen sitä.
En yritäkään tuputtaa hänelle kaikkia lukujani, mutta tärkeimmistä huomioistani olen häntä informoinut.
Luotan hänen arvostelukykyynsä.

Hillevi Henanen
Viestit: 2504
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kaksikielisyyden valikoiva rikkaus

#36 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 08.01.2023 18:17

SJONS kirjoitti: 08.01.2023 10:19 Kiitos! Onni Rostila, Ilmari Rostilan poika, on keväällä ehdokkaana eduskuntavaaleissa. Hänelle kannattaisi lähettää lukuja pohdittavaksi!
Kiitos vinkistä! Harkitsen asiaa.

SJONS
Viestit: 727
Liittynyt: 22.11.2017 12:24

Re: Kaksikielisyyden valikoiva rikkaus

#37 Lukematon viesti Kirjoittaja SJONS » 10.01.2023 13:29

Kiitos tiedosta! Olet tehnyt valtavan työn!

Perussuomalaisille kannattaisi myös lähettää lukuja, koska he ovat ainoana puolueena nostamassa esiin kielipolitiikan? Kysymysmerkki siksi, että en ole kuullut minkään muun puolueen yhtyvät ainakaan toistaiseksi vaatimukseen pakollisen ruotsin ja virkaruotsin poistamiseksi.

Riikka Purra tulee joutumaan melkoiseen pyörrytykseen, kunhan vaalikeskustelut alkavat.

SJONS
Viestit: 727
Liittynyt: 22.11.2017 12:24

Re: Kaksikielisyyden valikoiva rikkaus

#38 Lukematon viesti Kirjoittaja SJONS » 11.01.2023 12:22

Jos tai kun kaksikielisten kuntien rahoittamiseen kuluu valtiolta 1,5 miljardia /vuosi, niin tuosta olisi hyvä seuraavan hallituksen aloittaa valtiontalouden tasapainottaminen. Jos kunta haluaa olla kaksikielinen ja maksakoon itse kulunsa!

Mielestäni on varsin epäoikeudenmukaista panna suomenkielisiä kuntia maksumiehiksi tästä mielettömyydestä ja vielä pakko- ja virkaruotsit päälle.

Tuo kielilaki on muutettavissa yksinkertaisella enemmistöpäätöksellä. Siihen luulisi olevan kansalaisilla ja sen jälkeen päättäjillä halukkuutta , kunhan tuo pystytään saamaan äänestäjien tiedoksi.
Tuo nykyinen päätös on mennyt todennäköisesti läpi yhdellä nujijankopautuksella. Oikeusministerin pesti tulisi saada henkilölle, jolla on halukkuutta tuolle muutokselle. Muutos voisi olla laskeva tuki, jolloin kunnilla olisi mahdollisuus sopeutua muutokseen.

Hillevi Henanen
Viestit: 2504
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kaksikielisyyden valikoiva rikkaus

#39 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 11.01.2023 17:38

Tuo 1,5 miljardia saadaan kun koko maan väestön määrä kerrotaan tällä kaksikielisyyden perushinnalla, joka tänä vuonna on 287,68/henkilö.
Edellisvuonna sitä nostettiin roheasti 10,4% .Hinnaksi tuli 318,57/hlö eli se maksaa peräti 1,76 miljardia koko kansasta, mutta ilmeisesti pelästyivät itsekin, ja tänä vuonna otettiin takapakkia lähes 10%.
Toki on oikein, että koko kansa otetaan mukaan laskelmiin kun koko kansa kärsiikin.
Se, että rahat jaetaankin vain suruille on sitten jo toinen tarina.

Tämä uusi antelias kaava korvasi siis vanhan, joka perustui hupenevaan ruotsinkielisten määrään.
Ruotsinkielisten määrän perusteella kun RKP:n keppihevosena käyttämät kaksikieliset kunnat eivät tuottaneet sittenkään tarpeeksi pätäkkää vaikka niitä kuntia leivottiin lisääkin heidän omia kielilakejaan törkeästi vääristellen.

Jos siivoan kaavasta kaikki kaksikielisten kuntien ruotsinkieliset ja vielä varmuudeksi saman määrän koko väestöstä ikäänkuin yhtään kaksikielisyyskorvaukseen oikeuttavaa ruotsinkielistä ei missään muodossa olisi olemassakaan, niin silti näille kunnille maksettaisiin kaksikielisyyskorvauksia tyhjästä yli 33 vuosimiljoonaa eli noin kolmanneksen koko summasta. Tämä siis pelkästä kaksikielisyyden kulissien ylläpidosta.
Parhaiten pärjäisivät miljoonien jaossa ne kunnat, joissa ruotsinkielisten osuus on alunperinkin pienin, mutta mainosarvo paras, eli

Jos ruotsinkieliset muuttaisivat pois joka sorkka, niin tämän upean kohta kymmenen vuotta täyttävän laskentakaavan avulla kunnat saisivat silti näin paljon yhteisiä rahojamme "kaksikielisyyden" leikkimisestä.

Helsinki 12,5 milj.
Espoo 5,6 milj.
Vantaa 4,7 milj.
Turku 3,7 milj.
Vaasa 1,0 milj.
Lohja 0,9 milj.
Kokkola 0,8 milj.
Porvoo 0,7 milj.
Kirkkonummi 0,7 milj.
Sipoo 0,3 milj.
Raasepori 0.2 milj.
Loviisa 0,18 milj
Pietarsaari 0,17 milj.
jne

Näistä mihinkään perustumattomista rahoista mopen osille jäisivät pääosin oikeasti ruotsinkieliset kunnat
Korsnäs 6,3 tuhatta
Luoto 9,1 tuhatta
Maalahti 16,2 tuhatta
Kaskinen 18,8 tuhatta
Uusikaarlepyy 22,2 tuhatta
Vöyri 24 tuhatta
Pedersöre 25,2 tuhatta
Kruunupyy 330,1 tuhatta
Myrskylä 33,1 tuhatta
Lapinjärvi 52 tuhatta

Ensi vuoden lopussa tämä laskusysteemi on ollut käytössä kymmenen vuotta, ja siitä hyötyville 33 kunnalle on silloin siunaantuntut yli miljardi euroa yhteisistä varoistamme.

BTW! Oliko eilinen vaalikeskustelu enne siitä, että surut pidetään turvassa pois keskustelusta kokonaan.
Ravistellaanko ne sitten taas esiin naftaliinista vaalien jälkeen?

Hillevi Henanen
Viestit: 2504
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kaksikielisyyden valikoiva rikkaus

#40 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 24.07.2023 08:39

Hillevi Henanen kirjoitti: 05.05.2022 20:49
TK kirjoitti: 05.05.2022 10:56 Olisiko mahdollista jakaa rahaa oikeiden perusteiden mukaisesti?
Voidaan tietty jakaa oikeudenmukaisemmin, mutta tomaattien ja kurkkujen hintojen korotuksina ne sitten kumminkin maksettaisiin.
Suo siellä jne.
Tosin jos ei ainostaan yhdestä vähemmistökielestä maksettaisi, tasapainottaisi se muunkielisten viljelijöiden kilpailutilannetta.
Eipä näy Ruotsin puolella samalla leveysasteella 🍅 viljelmiä ruuhkaksi asti.
Miljardi 10 vuodessa 33 kunnalle 5%:n alueelle koko maasta tasaista verotonta tuloa tekee ihmeitä. 260 suomenkielistä kuntaa ihmetelkööt ja ihailkoot!

Hillevi Henanen
Viestit: 2504
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kaksikielisyyden valikoiva rikkaus

#41 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 24.07.2023 08:50

Nyt täytyykin varmistaa, että yksi- ja kaksikielisten alueiden suhde on vielä 95-5% kun 0,75% :n Kymmenedalen on nyt kaksikielinen. (Viime vuonna vielä 076%)

Vastaa Viestiin