Hillevi Henanen kirjoitti: ↑12.09.2021 10:26
YLE Radio X3M -kanavan lanseeraamasta Hurriksi.fi-sivustosta on tullut menestys. Sivustolla on käynyt muutamassa päivässä yli 20 000 ihmistä. Sen kautta äidinkielensä ruotsiksi vaihtaneita on jo lähes 6 000.
Näin siis 2010.
3 vuotta myöhemmin hehkutettiin lopultakin alkanutta vuosikymmeniä odotettua ruotsinkielisen väestön kasvua
https://www.svt.se/nyheter/uutiset/ruot ... a-suomessa
Koska Ahvenanmaa on sanoutunut irti kaksikielisyydestä, käsittelen ainoastaan Manner-Suomen lukuja.
Miten surujen määrä on sitten numeroiden valossa kehittynyt seuraavat 10 vuotta?
Manner-Suomen muutos 17 vuotta ennen tätä kasvupyrähdystä oli
-1978 eli
-124/vuosi
Kasvupyrähdyksen jäkeiset 10 vuotta tulos
-1575 eli keskimäärin huomattavasti enemmän kuin ennen tätä keinotekoista väen lisäystä, eli
-158/vuosi. Eiköhän näistä kaikista uushurreista sitten kuitenkaan ollut kivaa saada virallisia papereita på svenska?
Pitkään jatkunut laskusuunta kääntyi muutama vuosi sitten. Folktingetin, Suomenruotsalaisten kansankäräjien, tuoreen selvityksen mukaan ruotsinkielisten väestönkasvu tulee jatkumaan.
Miten se kasvu sitten on jatkunut?
2011
-122
2012
-278
2013
-96
2014
-270
2015
-579
2016
-689
2017
-599
2018
-908
2019
-605
2020
-221
Tappiota on tullut keskimäärin
-437/vuosi.
Nämä miinukset koskevat koko Manner-Suomea. Kaksikielisten kuntien tilanne on vielä tätäkin heikompi, koska suomenkielisiin kuntiin on siirtynyt näistä viimeisinä kymmenenä vuotena 1575 henkilöä eli 158 hlöä/vuosi. Kaksikielisten kuntien keskimääräinen tappio on vuositasolla siis lähes 600 hlöa/vuosi.
Sitten nämä pakolliset selitykset.
Eivät ne enää ärsytä, ennemminkin säälittää ja ihmetyttää, että miten ne jaksavat.
Sitä, että surut elävät keskimäärin vanhemmiksi, en yhtään ihmettele, koska suomenkielisissäkin muuttotappiokunnissa on samaa trendiä. Kun nuoret muuttavat muualle elämään ja kuolemaan, niin paikalle jäävän vanhusväestön keski-ikä ei voi olla nousematta.
Lisäksi ruotsinkielisissä kouluissa lasten määrä on kymmenisen prosenttia korkeampi kuin tilastoissa näkyvä kielellinen määrä.
Onko tämä joku surujen lisääntymistä ennakoiva juttu?
Älkää suotta pidättäkö hengitystä.
Otin tilastokeskuksen sivuilta Manner-Suomen 5-19-vuotiaiden määrät.
Yhteensä peruskouluikäisiä on 900 000
Suomenkielisiä 782 000
Ruotsinkielisiä 47 000
Nyt huomataan, että koko määrä ei vielä täyty. Kansalliskielille kirjatut lapset on nyt jaettu omiin kouluihinsa, mutta ulkona seisoo vielä 71 000 (8,6%) lasta ilman koulua (melkein tuplasti ruotsinkielisten määrä).
Ilmeisesti kummankin kansalliskielen kouluissa on siis enemmän oppilaita kuin vain ne omakieliset, joten surujen kannattaisi keksiä jotain vakuuttavampaa tämänkin tilalle.