vapaakielivalinta.fi

Nyt Vihreiden varapuheenjohtajistoon valittu Atte Harjanne on Vartiaisen linjoilla.

Hän oli "täysin samaa mieltä" vaalikoneen väittämästä "Viranhaltijoiden kaksikielisyysvaatimuksia pitää lieventää, jotta maahanmuuttajien työllistyminen helpottuu."

Hän vielä tarkensi: "Ruotsinkielinen palvelu pitäisi taata organisaation, ei yksittäisen viranhaltijan tasolla. Tämä olisi fiksua joka tapauksessa, ei vain maahanmuuttajien työllistymisen kannalta."

Tämä näyttää minusta suuntaa.

Suomen kielipolitiikka näyttää päivä päivältä absurdimmalta. Hyvä niin.

Viranhaltijoiden kaksikielisyysvaatimuksia pitää lieventää, jotta maahanmuuttajien työllistyminen helpottuu."

On kyllä toisaalta aika oireellista,että ruotsin kielen ylikorostamisen meille
alkuperäisille suomalaisille
aiheuttama kuormitus ja ylimääräinen taakka ei ole herättänyt poliittisia päättäjiä vuosien varrella,vaan meitä on rauhassa saanut rangaista vuosikymmenien ajan..

Vasta

ulkomaalaisten

kohtaamat
ongelmat herättivät päättäjät ...

Omasta kansasta ja sen kantamasta ylimääräisestä taakasta,verrattuna esim muihin EU-kansalaisten enemmistöihin,
ei kukaan ole ollut tippaakaan huolissaan..

Hillevi Henanen kirjoitti: ↑01.09.2021 19:38 Tuossa nettiä selaillessa tuli mieleen, että on ihan luonnollista, että juuri Vartiainen pitkään Ruotsissa olleena otti tämän pakkoruotsin tikun nokkaan.
Katseltuaan maailmaa sinikeltaistenkin lasien läpi vuosikaudet, hänelle on tullut ruotsalaisten näkökulma selväksi.

Riikinruotsalaisilta kun ei nimittäin riitä yhtään vähää ymmärrystä tälle pakkoruotsille.

Vartiaisella lienee myös keskimääräistä parempi tietämys Suomen ruotsinkielisistä kontra pohjoismainen yhteistyö.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/6 ... abe7ceb5fc
Jokin syyhän siihen on oltava, että vanhemmat ruotsinkieliset roikkuvat kynsin hampain kiinni ruotsin kielessä työkielenä, joka puolestaan pitää suomenkieliset ulkopuolella.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008260031.html
Tämän päivän Vartiaisen vastainen pläjäys. Kommentteja ei vielä ole.

Johan tässä päivä menikin ilman pakollista ruotsinkielisten palveluongelmaa.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008228129.html

Myös keisari Nikolai II:n hallinto yritti muuttaa aikoinaan Suomen lakia niin, että venäläiset saisivat korkeisiin virkoihin samat oikeudet kuin suomalaiset.
Nyt tiedämme senkin, että kirjoittajan isoeno Ernst von Born kuului niihin Suomen lakien valvojiin, jotka vastustivat lainmuutosta, ja hän sai istua kolme kuukautta vankilassa Pietarissa.

HS:n pääkirjoituksessa (29.8.) pohdittiin ”osaajien” kielitaidottomuutta ja päädyttiin siihen, että suomen kielen taitoa voisi vaatia mutta ei ruotsin taitoa. Lopuksi HS totesi, että ruotsinkielisten palvelujen tarve tulisi kuitenkin turvata.

Miten palvelut käytännössä turvattaisiin, jos palveleva instanssi (=epäruotsinkieliset) ei osaa ruotsia?

Tulee mieleen Islanti, jonka islanninkielisten asukkaiden määrä lienee lähellä meidän surujen määrää. Kannattaisiko heidän lähteä sinne opintomatkalle vaikka isommallakin porukalla kun kieliongelmaakaan ei nordenilaisessa yhteistyössä ole. Ennen kaikkea huomio olisi kiinnitettävä siihen miten islantilaiset saavat islanninkielistä palvelua, ja sitten soveltaa sitä Suomen oloihin.

Ote kommentista

Itselleni kysymys ei ole juurikaan siitä miten palvelut turvattaisiin, vaan miksi palvelut turvattaisiin.

60-luvulle tullessa lienee jo selvinnyt sekin, että ruotsinkielisille tulee noutaja ilman suomen kielen taitoa, mutta toisaalta heitä ei mitenkään voinut pakottaa.
Rautaista logiikkaa, että koska vähemmistö ei ollut vuosisatoihin eikä hienovaraisista ohjaustoimista huolimatta edelleenkään oppinut maan pääkieltä, niin sitten pakko päälle kaikille.

ruotsinkielisten palvelujen tarve tulisi kuitenkin turvata.

Toisaalta meillä on tuoreessa muistissa Kokkolan ja Keski-Pohjanmasn hallintokiista 2009-2010,jonka ratkaisi perustuslakivaliokunnan ja oikeuskanslerin kanta siitä,että ruotsinkielisiä palvelemaan kelpaa vain äidinkieleltään ruotsinkielinen tai äidinkielen tasoista ruotsia puhuva.

Päätöksen perusteluissa on korostettu, että ruotsia on osattava yhtä hyvin kuin omaa äidinkieltä. Näin ollen Keski-Pohjanmaan ruotsinkieliset saavat tämän tulkinnan mukaan Vaasassa parempaa palvelua kuin Oulussa.

Oululaisvirkamiesten kieltenopiskelu ei siten riittänyt.

Sama toistui Vaasan keskussairaalan tapauksessa.
Vain äidinkielen tasoista ruotsia puhuva henkilö on pätevä palvelemaan ruotsinkielistä asiakasta.

Se,että äidinkieleltään ruotsinkielisiä ei yksinkertaisesti riitä esim Helsingissä palvelemaan ruotsinkielisiä, ei ole suomenkielisten vika eikä siten perustele suomenkielisten ruotsipakkoa.