vapaakielivalinta.fi

Vaimoni on Yhdysvalloista. Hänellä on lääketieteen alan huippututkinto kotimaastaan - alalta, jolla on huutava osaajapula Suomessa. Töitä hän ei ole saanut, juuri sen kielitaidon vuoksi.

Jos Suomi tosissaan haluaisi hyödyntää tällaisen ihmisen osaamista, voisi hänet alkuunsa pistää tekemään töitä alan suomalaisen osaajan kanssa, tämän hoitaessa kommunikaation potilaiden kanssa. Nämä kaksi saisivat yhdessä hoidettua enemmän potilaita kuin kaksi suomalaista osaajaa erikseen (vaimoni amerikkalainen tutkintohan oli siis huomattavasti parempi kuin suomalainen). Samalla vieraskielinen oppisi työtä tehdessään suomea. Mutta ei.

Järjestelmä itsessään on niin tehoton ja mielikuvitukseton, että tällainen järjestely ei tule kuuloonkaan. Tai ehkä virkamiehet pelkäävät, että jostakin löytyy joku sääntö, jota järjestely rikkoisi. Niinpä on parempi, että kyseinen huippuosaaja istuu kotona ammattitaidon ruostuessa ja nostaa työttömyyskorvausta. Paljon mieluummin hän tekisi mielekästä työtä ja maksaisi työstään veroja.

Vaimoni tapauksessa palkka (parhaimmillaankin neljännes siitä, mitä alalla saa Yhdysvalloissa) ei ole ongelma, sillä hän vain haluaisi tehdä töitä. Mikä on siis ainoa ratkaisu? Tietenkin lähteä maasta.

Samalla vieraskielinen oppisi työtä tehdessään suomea.

pjl69 kirjoitti: ↑26.08.2021 11:14

Samalla vieraskielinen oppisi työtä tehdessään suomea.

Minusta tuo on vähän samanlainen pilvilinna kuin "englannin ylivallan" vastustajilla, jotka väittävät, että englantia oppii itsestään pelejä pelaamalla, tv:tä katsomalla ja yleensä ympäristöstä.

Mietin, mitä tapahtuisi, jos yleisesti luopuisimme kielitaitovaatimuksista.

Haastattelututkimusten mukaan lääkärin työhön kuuluu kielelliseltä vaativuudeltaan hyvin eritasoisia työtehtäviä, joista vain osassa tulevat esiin mahdolliset kielitaitopuutteet. Sanastonhallintatutkimuksessa maahanmuuttajalääkärit suoriutuivat selvästi heikommin potilassanaston hallinnassa kuin verrokkiryhmä maahanmuuttajataustaiset asioimistulkkiopiskelijat, vaikka kommunikointivaatimukset potilashoidon tilanteissa ovat samat. Tulokset nostavat esiin huolen maahanmuuttajalääkärien liian vähäisestä kielenoppimisen tuesta ja toisinaan liian nopeasta siirtymisestä työelämään. Tutkimuksen perusteella voidaan antaa suositus, että työelämään kannattaa siirtyä aikaisintaan B2-tason kielitaidolla, mutta silloinkin tarvitaan vielä paljon tukea monien työtehtävien suorittamisessa. Itsenäinen lääkärin työn harjoittaminen vaatii vähintään C1-tason kielitaitoa. Huomiota tulee kiinnittää myös kielitaidon ja erityisesti sanastonhallinnan laajuuteen, siten että ammatilliseen sanastoon lasketaan kuuluvaksi varsinaisten sairaussanojen lisäksi myös yleisempää sanastoa.