Hesarin tiedetoimittaja toteaa, että on vain hyvä, jos olemme kaksikielisiä englanti toisena kielenä
Lähetetty: 02.08.2021 11:03
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008 ... a8f2fda9af
Ihmiset haluavat osata englantia, sillä se parantaa heidän elämäänsä
Jos eurooppalaisista tulee kaksikielisiä, se on vain hyvä juttu.
Mikko Puttonen HS
ENGLANNIN kieli yhdistää maapalloa. Silti maailman puhutuin vieras kieli kuvataan usein uhaksi. Koetaan, että se on imperialismia, jolta pitää suojella pienempiä kansallisia kieliä. Suomikin on vaarassa jäädä vain arkeen kelpaavaksi kyökkikieleksi, kun vaihdamme tiedemaailma ja liike-elämä edellä globaaliin lingua francaan.
Oikeasti englanti rikastaa elämäämme. HS Visio kysyi taannoin, mitä kirjoja nuoret huippuosaajat suosittelevat lukemiseksi juuri nyt. Englanninkieliset kirjat voittivat suomenkieliset 25–6.
En ole nuori enkä huippuosaaja, mutta olen myös riippuvainen englanninkielisistä kirjoista. Tarjonta on tavattoman kiinnostavaa ja runsasta. Ilman englannin taitoa en esimerkiksi olisi tänä kesänä voinut lukea amerikankamerunilaisen Imbolo Mbuen hienoa maahanmuuttoromaania Behold the Dreamers.
AINOA huono puoli on, että englannin lauseet eivät jää samalla tavalla väreilemään mieleen kuin suomenkieliset. Elävimmät mielikuvat syntyvät äidinkielen lauseista. Pitäisi siis voida myös ajatella englanniksi, jotta kielen mahdollisuuksista saisi kaikki irti.
Ajattelu englanniksi ei ikävä kyllä minulta onnistu. Puhekin on paljon köyhempää kuin suomeksi. Sanoja pitää hakea, eikä aina oikea tule mieleen. Äskettäin kutsuin rantalentopallokenttää fieldiksi, mutta opin oikean termin, kun Ghanasta kotoisin oleva pelikumppani käytti sitä. Se on court.
Suomalaisten virheet vähenevät, ja juttelu englanniksi muuttuu jatkuvasti helpommaksi. Mitä nuorempi ikäpolvi, sitä enemmän opitaan. On poliitikkoja ja tutkijoita, jotka näkevät kaikista eurooppalaisista tulevan ennen pitkää kaksikielisiä monien suomenruotsalaisten tapaan. Toinen kieli on englanti, toinen äidinkieli.
ENTÄ kielellinen imperialismi? Maailman kielijärjestelmiä tutkinut hollantilainen sosiologi Abram de Swaan kyseenalaistaa koko idean. Hän muistuttaa, että sadat miljoonat ihmiset ovat valmiita maksamaan, jotta oppisivat englantia. Kukaan ei maksanut siitä, kun siirtomaajoukot valtasivat heidän maansa kuten varsinaisessa imperialismissa. He panivat tiukasti kampoihin. Sitä vastoin englannin ihmiset haluavat omakseen, sillä se parantaa heidän elämäänsä.
De Swaanin maanmiehet ovat sen tajunneet. Hollantilaiset osaavat kielikouluttaja EF:n rankingin mukaan vertailluista maista sujuvimmin englantia. Suomalaiset sijoittuvat hienosti kolmanneksi.
Kirjoittaja on HS:n tiedetoimituksen toimittaja.