Rankkaa on, ja nyt on syrjintä siirtymässä Tampereellekin kun sielläkin on ratikka.– Tutkimuksissa, jonka viimeksi Åbo Akademi on viimeksi tehnyt, näkyy, että ruotsinkieliset tuntevat enemmän kuin suomenkieliset, että heitä syrjitään, mutta en kutsuisi sitä rasismiksi. Se esiintyy sillä tavalla, että ei uskalla puhua omaa äidinkieltään esimerkiksi ratikassa tai bussissa. Se on ikävä asia.
Kommentteja tuli runsaasti
Toisin sanoen Anna-Majaa ei itse syrjintä häiritse yhtään, vaan ainoastaan se, että suomenkieliset kärsivät siitä vähemmän? No tuo on tyypillistä vöyräälle vähemmistölle.
Otetaan esimerkiksi Helsingin yliopiston lääketieteen koulutusohjelma (2018):
Suomenkieliseen ohjelmaan pisterajana oli yli 98 pistettä, kun ruotsinkieliseen ohjelmaan pääsi 91 pisteellä.
Suomenkieliseen ohjelmaan hakijoista yliopistoon pääsi alle 5 prosenttia hakijoista, kun ruotsinkieliseen ohjelmaan yli 10 prosenttia hakijoista.
Aloituspaikkoja oli suomenkieliseen ohjelmaan 108, ruotsinkieliseen 37. Tämä tarkoittaa, että aloituspaikoista yli 25% oli ruotsinkieliseen ohjelmaan. Ruotsinkielisten määrä Suomessa on noin 5%.
Samat kiintiöt löytyy monista muistakin yliopistoista ja myös oikeustieteelliseen pyrkijöille. Eikä kiintiöt ole ainostaan yliopistoissa
Kun näen RKP:n puheenjohtajan valittamassa mielikuvitus syrjinnästä samaan aikaan kun Suomessa on edelleen kielipoliittinen järjestelmä mitä voi verrata Etelä-Afrikan apartheidiin, se herättää kyllä ajatuksia?
Verenpaineet menee katosta läpi ja alkaa jyskyttävä päänsärky sekä pakko mennä kirjaimellisesti levolle.
Kaksinaismoralismin absoluuttinen huipentuma.
Koska miljardiluokan kuluerä nimeltään keinotekoinen kaksikielisyys päättyy Suomessa?
Sitten kun EU on liittovaltio ja suomalaiset jumissa siinä pelkän englannin varassa vai sitten kun EU:n troikka ja IMF puuttuvat asiaan?
Missä muussa maassa 96,5% pakotetaan opiskelemaan 3,5% kieli pakolla kaikkien kouluasteiden läpi ja miten se sopii edes etäisesti demokraattiseen ajatteluun?
Vertailukohtia ei kertakaikkiaan ole.
Kukaan suomenkielinen ei muuta Närpiöön töihin, koska siellä ei suomea puhuta. Täysin ruotsinkielinen paikka. Vasta pari vuotta sitten muuttivat itsensä yksinkielisestä kunnasta kaksikieliseksi. Ruotsinkielisestä kaksikieliseksi siis.
Yli 800 vuotta vähemmistöllä on ollut aikaa integroitua.
"Ruotsi-Suomi (ruots. Sverige-Finland) on termi, joka on kehitetty Suomen historiankirjoituksessa jälkikäteen kuvaamaan sitä valtakuntaa, johon kuuluivat pääosa nykyisestä Ruotsista sekä ainakin pääosa nykyisestä Suomesta viimeistään 1200-luvulta vuoteen 1808."
Kun muut länsimaat kähmivät riistettäviä alusmaita Afrikasta ja Aasiasta, niin Ruotsin ei tarvinnut. Ruotsi sai veronsa ja rikkautensa Suomesta.
Yli 800 vuotta vähemmistöllä on ollut aikaa integroitua.
"Ruotsi-Suomi (ruots. Sverige-Finland) on termi, joka on kehitetty Suomen historiankirjoituksessa jälkikäteen kuvaamaan sitä valtakuntaa, johon kuuluivat pääosa nykyisestä Ruotsista sekä ainakin pääosa nykyisestä Suomesta viimeistään 1200-luvulta vuoteen 1808."
Kun muut länsimaat kähmivät riistettäviä alusmaita Afrikasta ja Aasiasta, niin Ruotsin ei tarvinnut. Ruotsi sai veronsa ja rikkautensa Suomesta.
Lain erittäin väljä tulkinta tai hetkellinen lakimuutos antoi Närpiölle kaksikielisyyskorvausta pari miljoonaa vuodessa.Asiasta saisin oikean kuvan, kun tähän otettaisiin huomioon Närpiön saamat tulonsiirrot valtiolta ja kuntalaisille maksetut Kelan tuet.
Kuntaahan rahoitetaan erilaisilla tulonsiirroilla muun maan, lähinnä Uudenmaan, verotuloilla, joten ei varmasti voida puhua kestävällä pohjalla olevasta taloudesta.
Närpiö 9558 asukasta, suomenk. 507 eli 5,3%
Kummalla perusteella arvelette rahahanojen auenneen, 3000 vähemmistöasukkaan vai 8%:n?
Jos tämä Närpiön malli on niin ehdoton, niin miksiköhän muut kaksikieliset kunnat eivät ole ottaneet mallia?
Suomenkielisillä ei ole asiaa, koska avustuksia lisäkielistä ei tipu, vaikka niitä olisi kuinka monta.
Kaksikielisten kuntien reilun 100 miljoonan vuosittaiset ruotsibonukset antavat jo mahtavan edun suomenkielisiin kuntiin verrattuna. Koska maksetulla palkalla ei elä, kahmitaan lisärahaa valtiolta ja työvoiman asumisesta tienaavat ihan muut kuin työntekijät. Tosin kielen opittuaan monet lähtevät länteen, jos nyt Närpiön murretta voi kieleksi kutsua.
Totuushan on se, että Närpiössä ei haluta sinne suomenkielisiä muuttajia, ettei kielitasapaino keikahda suomen hyväksi.
Tämän takia ruotsinkieliset kunnat ovat myös niin myötämielisiä maahanmuuttoa kohtaan, jotta nämä voidaan "kotiuttaa" ruotsinkielisiksi.