vapaakielivalinta.fi

Viime syksynä toiselle asteelle tulivat ensimmäiset opiskelijat, jotka ovat aloittaneet B1-ruotsin opiskelun jo kuudennella luokalla. Tulos on juuri niin katastrofaalinen kuin kieltenopettajat ovat koko ajan tienneet. Asiantuntijoita ei vain tässäkään päätöksessä kuunneltu.

Lukion ensimmäistä vuotta edeltää siis aiemman kolmen vuoden sijaan neljän vuoden ruotsin opiskelu ja taso on romahtanut lopullisesti. Suuri osa opiskelijoista ei osaa edes alkeita, siis persoonapronomineja (minä, sinä, hän jne.) ja tavallisimpia muita sanoja kuten olla- tai tehdä-verbejä. Lukion vaatimukset eivät kuitenkaan ole muuttuneet mihinkään. Opiskelijaparat ovat siis aivan hukassa, kun eivät hankkimillaan taidoilla mitenkään pärjää lukiossa eikä ruotsin kirjoittamisesta yo-kokeessa oikein enää kannata edes haaveilla.

Tilanne on eri niissä kunnissa, joissa tämä on ymmärretty, ja pakolliseen ruotsiin on lisätty yläkouluun korvaavia kursseja paikkaamaan "uudistuksessa" menetettyjä tunteja. Jos näin ei ole tehty, on kunta käytännössä pettänyt nuorensa jatko-opintojen ja työelämän edellytysten suhteen.

Eriarvoisuus tässäkin siis vain kasvaa. Jos toivot peruskouluikäisen lapsesi tulevaisuudessa opiskelevan korkeakoulussa ja selviävän ruotsin opinnoistaan siellä (ilmanhan tutkintoa ei voi saada), kannattaisi ehdottomasti harkita lisäopetuksen hankkimista. Eriarvoisuuttahan tämäkin lisää, mutta siihenhän näillä päätöksillä kai pyritäänkin.

LUKIO-OPE

https://www.ts.fi/lukijoilta/5314619/Ru ... as+kuolema

Jokin masinoitu kampanja tässäkin on menossa..

Kaksi ruotsinopettajaa on aloittanut ADRESSIN,jossa hämäyksenomaisesti vedotaan kieliopintojen puolesta,mutta todellinen tavoite on lisätä pakkoruotsin tunteja.

Vetoomus vieraiden kielten aseman parantamiseksi perusopetuksessa ja toisella asteella

https://www.adressit.com/vetoomus_viera ... ntamiseksi

[quoteYhdeksi suureksi haasteeksi on kuitenkin noussut B1-kielten oppituntien vähäinen määrä ja niiden jakautuminen ylemmillä vuosiluokilla. Uuden tuntijaon mukaan B1-kieltä, joka useimmissa Suomen kunnissa on ruotsi, opiskellaan yhteensä kuusi vuosiviikkotuntia. Näistä kaksi vuosiviikkotuntia tulee sijoittaa 6. luokalle ja neljän vuosiviikkotunnin sijoittelusta 7.-9. vuosiluokille kunta voi sopia paikallisesti. Jos ruotsia opiskellaan vain minimituntimäärä, tarkoittaa tämä useimmiten, että jollakin vuosiluokalla B1-kieltä on vain yksi vuosiviikkotunti tai pahimmillaan, että 9. luokan oppilas ei opiskele ruotsia ollenkaan, vaikka hänellä on vastassaan lukion tai ammattikoulun opinnot, joissa ruotsin opiskelu jatkuu. Yksi tunti vieraan kielen opiskelua viikossa ei yksinkertaisesti riitä ja opettajien omien kokemusten perusteella oppimistulokset ovat laskeneet.][/quote]

Suomenkielisissä kouluissa pakkoruotsi = B1 -kieli, alkaen 6. luokalta.
Useimmat ihmiset, joilla ei ole peruskouluikäisiä lapsia, menevät täysin sekaisin näistä A- ja B -kielistä. Ihmisiä on helppo hämätä A- ja B -kielillä ja piilottaa pakkoruotsi muiden kielten sekaan. Yritetään luoda illuusio, jonka mukaan ruotsi olisi vapaavalintainen kieli, vaikka se ei sitä ole.

aiemman kolmen vuoden sijaan neljän vuoden ruotsin opiskelu ja taso on romahtanut lopullisesti

Kannattaisi puristaa opinnot yhteen vuoteen,niin taso nousisi..

NRR kirjoitti: ↑20.05.2021 13:28

Viime syksynä toiselle asteelle tulivat ensimmäiset opiskelijat, jotka ovat aloittaneet B1-ruotsin opiskelun jo kuudennella luokalla. Tulos on juuri niin katastrofaalinen kuin kieltenopettajat ovat koko ajan tienneet. Asiantuntijoita ei vain tässäkään päätöksessä kuunneltu.

Lukion ensimmäistä vuotta edeltää siis aiemman kolmen vuoden sijaan neljän vuoden ruotsin opiskelu ja taso on romahtanut lopullisesti. Suuri osa opiskelijoista ei osaa edes alkeita, siis persoonapronomineja (minä, sinä, hän jne.) ja tavallisimpia muita sanoja kuten olla- tai tehdä-verbejä. Lukion vaatimukset eivät kuitenkaan ole muuttuneet mihinkään. Opiskelijaparat ovat siis aivan hukassa, kun eivät hankkimillaan taidoilla mitenkään pärjää lukiossa eikä ruotsin kirjoittamisesta yo-kokeessa oikein enää kannata edes haaveilla.

Tilanne on eri niissä kunnissa, joissa tämä on ymmärretty, ja pakolliseen ruotsiin on lisätty yläkouluun korvaavia kursseja paikkaamaan "uudistuksessa" menetettyjä tunteja. Jos näin ei ole tehty, on kunta käytännössä pettänyt nuorensa jatko-opintojen ja työelämän edellytysten suhteen.

LUKIO-OPE

https://www.ts.fi/lukijoilta/5314619/Ru ... as+kuolema

Kommenteista löytyy seuraavaa:
Asiahan on niin, että kuudennella luokalla on kaksi tuntia ruotsia, seitsemännellä ja kahdeksannella yksi tunti viikossa ja yhdeksännellä kaksi tuntia. Yksi viikkotunti kahden vuoden ajan ei riitä kielitaidon parantamiseen. Ei edes kunnolla ylläpidä sitä. Varhennus tarkoitti sitä, että kolmen vuoden tunnit jaettiin neljälle vuodelle. Tuntien määrää ei siis lisätty. Nyt on lisäksi käynyt ilmi, että jossain kunnissa ruotsin tunnit pitävät luokanopettajat, jotka eivät kunnolla osaa kieltä. Jokainen luokanopettaja on pätevä opettamaan kaikkia alakoulun aineita, vaikka ei olisi päiväkään opiskellut ruotsia.

95% maan pinta-alasta on siis suomenkielistä.
Vajaa 10 vuotta sitten tehtiin viimeinen kattava kysely pakkoruotsin suosiosta. Tulos: 75% vastusti. (Sen jälkeen on koko aiheesta keskustelu kielletty.)

Juuri tällä 95%:n suomenkielisellä alueella on nostettu ruotsin kielen opettajiksi suomenkielisiä luokanopettajia, joilla on ihan omaa kokemusta pakkoruotsin tarpeellisuudesta ja "kaksikielisyyden rikkaudesta" myös koulun ulkopuolelta.
Heillä on lisäksi aitiopaikka lapsiin, joille oppiminen tuottaa vaikeuksia.

Toisaalta mistäs niitä ruotsinkielisiä pakkoruotsin opettajia taiotaan.
Suomenkielisten kuntien alueella n. joka 250:s ilmoittaa olevansa "ruotsinkielinen", ja suuri osa näistäkin ON jo ruotsinopettajia.

Suomenkielisten kuntien alueen kunnista 28% eli 74 kpl (260:sta) ovat sellaisia, joissa on 0-5 kpl ruotsinkielistä.
Näiden kuntien yhteenlaskettu pinta-ala 77 203 km2, asukkaita 221 000, joista 185 ruotsinkielistä, eli keskim. 2,5 ruotsinkielistä/kunta.
Eikä pitäisi ahistaa kun jokaista ruotsinkielistä kohti tämän kuntaryhmän alueella on tilaa 417 km2.

Vertailun vuoksi ruotsienemmistöisten kuntien luvut (15 kpl)
9 586 km2, 153 554 asukasta, joista 106 086 ruotsinkielistä
Aukkaita siis vähemmän kuin näissä 0-5 ruotsinkielisen kunnissa yhteensä, ja alue vain 1/8 niiden koosta.

Olisi mukava tietää paljonko suomenkielisiä pakkoruotsia opettavia luokanopettajia on.

Hillevi Henanen! Pystyisitkö saamaan läpi jossakin sanomalehdessa tuon kirjoituksesi, jossa on nuo luvut?

Yritin viimeisimmän kansalaisaloitteen keruun yhteydessä kuukausia saada julkaistuksi yhtä lukua, ja lopulta se meni läpi svenska ylellä!!! (Lomatuuraaja toimituksessa?)
Se oli ruotsinkielisten osuus 4 promillea suomenkielisten kuntien alueella. Keskustelua siitä sai helposti aikaiseksi kun kehui sitä tosisuureksi eräässä toisessa yhteydessä, nimittäin poliisin pilliin puhallettuna.

Johonkin ketjuun voisi onnistua syöttämään luvun tai pari, mutta nämä pakkoruotsittajat eivät ymmärrä numeroiden päälle.

Olen katsellut ja kuunnellut Yle 1 puheenjohtajatentit. Nuoret eivät taida ylen ohjelmia seurata, vaikka se olisi heille varsin hyödyllistä, jos pakkoruotsi ei kiinnosta!

Vasemmistoa edustavat puheenjohtajat ovat selkeästi mielistelleet ruotsinkielisiä. Sanna Marin, joka eduskuntavaalien alla vaati ruotsin kieltä valinnaiseksi, oli opetellut tenttiä varten muutaman sanan ruotsia ja Li Andersson oikein paistatteli ruotsinkielisellä osuudellaan! Saihan tuo ainakin pulssin kohoamaan!

Tänään on vuorossa Anna-Maja Henriksson! Pitänee katsoa!