Lain ei ole edes tarkoitus olla kaikille sama koska 5%>95%

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Hillevi Henanen
Viestit: 2504
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Lain ei ole edes tarkoitus olla kaikille sama koska 5%>95%

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 24.04.2021 16:07

Ohessa linkki pöytäkirjaan keskustelusta joka käytiin lakimuutoksesta kuntien kaksikielisiksi muuttamiseksi.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut ... 014+ke+p+2

Ari Jalonen /ps:
Arvoisa puhemies! Kielten osaaminen ja hallitseminen on ehdottoman hyvä tilanne yksittäiselle ihmiselle, sitä ei kai kukaan kiistä, ja saattaa olla, että kunta näkee kaksikielisyydessä jonkin taloudellisesti hyvän aseman, tilanteen. Ehkä useampiakin kieliä voisi olla taloudellisesti järkevää tarjota ja pitää yllä.
Mutta myös se lienee kiistatonta, että joissain tilanteissa kunnalle käy kalliiksi ylläpitää kaksikielistä järjestelmää. Näissä taloudellisesti vaikeissa tilanteissa pidän hyvänä sitä, että valtuustoille annetaan valtaa, jos siitä on jotain hyötyä, mutta vastavuoroisesti näkisin myös niin, että siinä tapauksessa, jos nämä eduskunnan keksimät — nimenomaan keksimät — rajat, 8 prosenttia, täyttyvät nippa nappa, vaikkapa 8,1 prosenttia, valtuustolla olisi oltava valta myös siihen, että tätä kaksikielisyyttä ei tulisi, jos valtuusto näkee sen taloudellisesti järkevänä. Eli tätä pitäisi katsoa tämmöisellä vastavuoroisuusperiaatteella tavallaan ihan talousperusteisesti ja selvittää yleensäkin kaksikielisyyden kustannukset kunnissa ja tässä maassa yleisestikin.

Ari Jalonen /ps:
Arvoisa puhemies! Ministeri, te ette vastannut siihen minun kysymykseeni, olisiko mahdollista tällaisella vastavuoroisuusperiaatteella antaa valtuustoille lisää valtaa myös sitten siinä tapauksessa, jos kunnassa on 8,1 prosenttia tai 3 001 asukasta niitä vähemmistökielen omaavia, että silloin pystyttäisiin päättämään, että kunta on yksikielinen, jos se kunta näkee sen järkeväksi taloudellisesti tai jollakin muulla perusteella. Elikkä annettaisiin sille valtuustolle valtaa myös tähän suuntaan, niin kuin nyt ollaan ihan järkevistä perusteista antamassa toiseen suuntaan — mutta että sillä valtuustolla olisi valtaa.
Ja vielä toinen asia: Kaksikielisyyden kustannuksista keskustellaan paljon. Oletteko valmis tekemään tämmöisen laskelman, mitä tämä kaksikielisyys kunnalle todellisuudessa maksaa ja mitä se valtiolle maksaa, jolloin saataisiin viralliselta taholta luvut pöytään ja kunnat voisivat sitten näilläkin faktoilla päättää tämän asian, sen, ovatko yksikielisiä vai kaksikielisiä.

Ministeri Henriksson, 2 minuuttia paikalta.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
Arvoisa puhemies! Tässä ei ole tarkoitus muuttaa kielilakia siltä osin kuin on kyse näistä peruslähtökohdista. Kielilaki lähtee siitä, että jos kunnassa vähemmistö on vähintään 8 prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta, niin sen on oltava kaksikielinen. (Ari Jalonen: Miksi?) Tähän ei ole ajateltu tehdä mitään muutosta, eikä tässä halutakaan antaa valtuustoille sitä mahdollisuutta, että päättäisivät ykskaks olla yksikielisiä, koska se kaventaisi kuntalaisten oikeuksia. Se on paljon vaikeampaa mennä takaisin kuin se, että päätät, että yksikielisestä tulee kaksikielinen. Jos tekisit näin, niin samalla ottaisit suuren riskin, että sinä kavennat myös niitten kuntalaisten oikeuksia, jotka ovat vähemmistön asemassa, ja sitä hallitus ei halua tehdä, joten tässä ei ole nyt kysymys siitä. Minä ymmärrän, että perussuomalaiset ajavat tällaista linjaa, mutta se ei ole hallituksen linja.
Sitten se, mitä kaksikielisyys maksaa. Siinä keskustelussa pitäisi aina myös muistaa, mitä se meille antaa. Minun mielestäni, kun katsotaan suomalaista yhteiskuntaa tänä päivänä, niin olen ihan varma siitä, että me hyödymme siitä, että meillä on kaksi kieltä. Katsokaa, miten kaksikieliset kunnat pärjäävät tilastoissa, miten siellä on työttömyysluvut ja niin edelleen. Siellä on yleensä sosiaalinen vahva pääoma, siellä yleensä ihmiset voivat hiukan paremmin ja niin edelleen. Se on vahvuus, ja se on rikkaus, se ei ole keneltäkään pois, vaan se on tosiasia, että näin on tilanne.
Toivoisin, että voisimme yhdessä eteenpäin miettiä sitä, millä tavalla me voimme hyödyntää meidän kaksikielisyyttämme enemmän, millä tavalla siitä voidaan tehdä todellinen rikkaus ja koska me voisimme päästä sellaiseen asennetilanteeseen, että me olisimme kaikki ylpeitä siitä, että meillä on kaksi kieltä.

https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141039
Tämä oli kyseisten kuntien tilanne 31.12.2013
Korsnäs asukkaita 2068, suomenk. 75 eli 3,6%
Rahaa 526 800€ 2015 ja 543 200€ vuonna 2016

Luoto 5534 asukasta, suomenk. 306 eli 5,5%
1 269 800€ 2015 ja 1 320 400€ vuonna 2016

Närpiö 9558 asukasta, suomenk. 507 eli 5,3%
0€ 2015 ja 2 218 400€ vuonna 2016
Tämmöinen siitä laista tuli jonkas mukaan rahahanat aukesivat näillekin kunnille:

5 §
Kielellinen jaotus
Kielellisen jaotuksen perusyksikkö on kunta. Kunta on joko yksikielinen tai kaksikielinen. Valtioneuvoston asetuksella säädetään joka kymmenes vuosi virallisen tilaston perusteella, mitkä kunnat ovat kaksikielisiä ja mikä on näiden kuntien enemmistön kieli sekä mitkä kunnat ovat suomen- tai ruotsinkielisiä yksikielisiä kuntia.
Kunta on säädettävä kaksikieliseksi, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta. Kaksikielinen kunta on säädettävä yksikieliseksi, jos vähemmistö on alle 3 000 asukasta ja sen osuus on laskenut alle kuuden prosentin.          
Kunnan valtuuston esityksestä valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää kunta kaksikieliseksi, vaikka kunta muuten olisi yksikielinen. Tällaisen valtioneuvoston asetuksen voimassaolo päättyy 1 momentissa tarkoitetun valtioneuvoston asetuksen voimassaolon päättyessä.
Jos kuntajakoa muutetaan, on samalla päätettävä muutoksen vaikutuksesta kuntien kielelliseen asemaan. Jos kaksikielinen kunta tulee kuntajaon muutoksen johdosta osaksi sellaista uutta kuntaa, joka 2 momentin nojalla olisi säädettävä yksikieliseksi, on uusi kunta kuitenkin kaksikielinen. Tällaisen kunnan kielellistä asemaa ei voida muuttaa 1 momentin nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan15 päivänä joulukuuta 2014.
Eli ensin tulee “laki” ja sen jälkeen se vesitetään jo lakitekstissä.

UudistunutkielilakiUusia säännöksiä vuonna 2014:
•Vaikka raja-arvot kaksikielisen ja yksikielisen kunnan kuntaliitoksen jälkeen alittuisivat, kunta voi silti pitää kaksikielisen asemansa. Kyseessä on tällöin pysyvä päätös.
Tästä esimerkkinä Kotka-Hamina-Pyttis-kuntaliitoshanke jossa Pyttis olisi toiminut katalysaattorina ruotsin kielen tarpeelle tämän suurkunnan (Yli 80000 asukasta) alueella ikuisesti. Onneksi hanke kariutui, mutta Pyttiksellä (350 ruotsinkielistä 2020) tehtiin sitten ruotsin tarve Itä-Suomen hallinto-oikeiden alueelle. Paikallisen lehden mukaan tässä oikeudessa on viimeisten 10 vuoden aikana käsitelty 6 ruotsinkielistä tapausta.
•15.12.2014 annetun asetusmuutoksen mukaan yksikielinen kunta voi muuttua kaksikieliseksi kesken kymmenenvuotiskauden. Tämä on seuraus valtionosuusuudistuksesta, jonka myötä vuodesta 2015 alkaen vain kaksikieliset kunnat ovat oikeutettuja kielilisään.

Ja jos jotain unohtui, niin lisävesityksiä säädetään ruotsinkielisten tarpeiden mukaan.

Palaan vielä näiden kaksikielisyysrahojen käyttöön, joka ei todellakaan ole kaksikielisyys.

Katsokaa, miten kaksikieliset kunnat pärjäävät tilastoissa, miten siellä on työttömyysluvut ja niin edelleen. Siellä on yleensä sosiaalinen vahva pääoma, siellä yleensä ihmiset voivat hiukan paremmin ja niin edelleen. Se on vahvuus, ja se on rikkaus, se ei ole keneltäkään pois, vaan se on tosiasia, että näin on tilanne.
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 25.04.2021 10:48. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Hillevi Henanen
Viestit: 2504
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Lain ei ole edes tarkoitus olla kaikille sama koska 5%>95%

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 25.04.2021 03:14

Olen aikoinaan kopioinut Länsi-Uusimaasta uutisen Loviisan avustustilanteesta
Loviisa saa kaksikielisyyteen reilut puoli miljoonaa vuodessa. Ylitarkastaja Ville Salonen valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osastolta kertoo Loviisan saavan tänä vuonna kaksikielisyyden perusteella valtiolta maksettavaksi yhteensä 529 408 euroa.
Tämä siis maksettiin 6-16-vuotiaiden ruotsinkielisten lukumäärän mukaan, ja sehän tiedetään miten epätyydyttävästi se määrä on ruotsinkielisten näkökulmasta kehittynyt. Loviisan potti uudella kaavalla vuonna 2015 antoikin sitten 1,9 milj. €. Vanha korvaus nelinkertaistettiin kertaheitolla.

Myös Lohjan talousjohtaja Torikka kehui aikoinaan tätä uutta avustusta rahasammoksi.

Perusteluna tälle summalle on kerran toisensa jälkeen ollut kalliit koulukirjat - vuodesta toiseen, ja summaa on korotettu sitä mukaa kun kirjojen tarvitsijoiden määrä on vähentynyt. (Toinen jonkinlainen peruste on ollut tienviitat, mutta se ei oikein kelpaa joka vuosi.) Jotain piti tehdä, ja se tehtiinkin kunnolla.
2014 muutettiin kuntien kielisyyssäännöksiä pikavauhtia niin, että saatiin viimeisetkin ruotsinkieliset kunnat kaksikielisyysavustuksen piiriin vaikka seuraava lakisääteinen tarkasteluvuosi olisi ollut vasta kahdeksan vuoden päässä, ja Närpes sai näpeilleen kun rupesivat pullikoimaan. Heidät siirettiin roskakuntaluokkaan suomenkielisten kuntien seuraan ilman tätä avustusta vuodeksi,
Systeemi menee jotenkin tähän malliin:
Ensin on määritelty kaksikielisyyden raja-arvot, ja aina kun joku kunta on lähentynyt niitä, on lakia muutettu ja annettu uudet pienemmät arvot jne kunnes lopulta tuli pää vetävän käteen. Kaikkien arvojen ulkopuolelta nostettiin miljoonakerhoon 3 pikunpientä kuntaa jotka eivät täytä mitään aikaisempia kriteerejä, ja näin saatiin vielä neljä miljoonaa jakoon ruotsin kielen tukemiseen.

Samalla yritetään saalistaa epätoivoisesti ruotsin kielelle käyttötarpeita joka puolelta. Sillä ei ole mitään väliä ovatko nämä tarpeet todellisia kunhan voidaan osoittaa että kieltä tarvitaan muuallakin kuin rannikon surureunuksella. Tällainen on esim. Itä-Suomen hallinto-oikeusuudistus. Silloin kun tämmöisiä himmeleitä väsätään, ei ole rahasta pulaa.
Tai sitten kuntaliitoshankkeita joissa pieni määrä ruotsinkielisiä tekisi suurkunnista pysyvästi kaksikielisiä. Onko tuo enää mitään lakitekstiä?

Näistähän siis voidaan keskustella ujostelematta ruotsinkielisellä puolella kunhan vaietaan suomeksi.

Pakkomatematiikan tunneilla hereillä olleet mestarit tekivät sitten nerokkaan uuden systeemin joka moninkertaisti avustukset ja vähensi ruotsinkielisten määrän vaikutuksen summiin minimiin niin että kaava antaisi suuremmille kaupungeille kelpo avustukset ilman ensimmäistäkään ruotsinkielistä.

Mihin ne saamatta jääneet rahat sitten olisi käytetty? Tämä jupakka paljasti tämän avustuksen todellisen käyttötarkoituksen.
https://svenska.yle.fi/artikel/2015/01/ ... och-bidrag
Närpiössä meni budjetti uusiksi kun kunta jäi ilman valtionapuja kaksikielisyyden 2015. Tätä uutta budjettiehdotusta käsiteltiin Närpiössä 27.1.2015

Kommittén godtog bland annat ett förslag om att minska på bidragen med 30 procent för icke lagstadgad verksamhet, som till exempel för sommarunderhåll på enskilda vägar, samt andra föreningsbidrag till tredje sektorn.
30%:n vähennys avustuksista jotka eivät ole lakisääteisiä, kuten yksityisteiden kesäkunnossapito ja kolmannen sektorin yhdistysavustukset. Ei summaa.

Inom bildningssektorn kunde inbesparingarna på nästan 70 00 euro förverkligas genom minskade timresurser, som i sin tur innebär större undervisningsgrupper. Dessutom föreslås minskade resurser för stödundervisning.
Koulutussektorilla säästötavoite 70 000 (luulisin kun jutussa on 70 00) tuntiresursseja pienentämällä = isommat opetusryhmät ja tukiopetuksen vähentäminen

Vård- och omsorgsnämnden måste spara på utgifter för barnskydd och anslag för utbildning för att nå sitt sparkrav på 50 000 euro.
Perusturvalautakunnan osuus 50 000 otettaisiin lastensuojelusta ja koulutuksesta

Närpes måste minska 40 000 euro inom den fria bildningen, 80 000 euro från firitidsnämndens budget och från musikinstitutet Legato minskar anslaget med drygt 30 000 euro.
Närpiön pitäisi karsia lisäksi 40 000 vapaasta koulutuksesta, 80 000 vapaa-aikalautakunnan budjetista ja musiikki-instituutilta 30 000.

Investeringsbudgeten ska minska med cirka 1 miljon, som inneäbr att saneringar och nybyggnation inleds senare. Det gäller till exempel för ombyggnaden av hälsovårdscentralen.
Investointibudjetti supistuisi 1 miljoonalla, kun saneerauksia ja uudisrakentamisen aloitusta siirrettäisiin myöhempään ajankohtaan.

Kaksikielisyyskin tässä budjettiehdotuksessa sentään mainitaan!
De utgifter som automatiskt faller bort från budgeten är de 200 000 euro som reserverades för tvåspråkiga vägskyltar 100 000 euro för översättning. De här utgiftsposterna blir inte kvar, eftersom Närpes inte blev tvåspråkig.
Ei niin pahaa, että ei jotain hyvääkin. Vaikka 2,16 miljoonan menetys kirpaiseekin, niin säästöäkin sentään syntyy 300 000 kun kaksikielisyyden vaatimat tiekyltit ja käännöstyöt eivät toteudu.

280 000 euro ska bort från personalutgifterna. Där förs samarbetsförhandlingar som bäst och det avtal som erbjudits personalföreningarna är att personalen avstår 20 procent av sin semesterpeng samt att de får två extra betlada semesterdagar.
280 000 säästöä henkilöstökuluista. YT-neuvotteluissa tarjolla -20% lomarahoista ja kaksi ylimääräistä maksettua lomapäivää.

Näistä tulee yhteensä noin 1,55 miljoonaa euroa, joten kun kaksikielisyyteen arvioidut 300 000 euroa otetaan huomioon, olisi vielä jäänyt n. 300 000 euroa noihin ei-lakisääteisiin menoihin tai niihin jumalattoman kalliisiin oppikirjoihin (tuolla hinnalla on kirjoissa pakko olla kullatut kirjaimer ja hopeisert helat), joihin nyt kovasti vedotaan. Paljonkohan Närpiössä on ruotsinkielisiä peruskoululaisia joille yhteiskunta oppikirjat kustantaa? 0-14 -vuotiaita siellä on 13,8%. (Oli vuonna 2014) .
Seuraavan syksynä olikin sitten ilmassa suuren urheilujuhlan tuntua

https://svenska.yle.fi/artikel/2015/09/ ... es-ekonomi

Tvåspråkighetstillägg räddar Närpes ekonomi
Kaksikielisyyslisä pelastaa Närpiön talouden.
2,2 milj.€ extraa! Hoito- ja palvelukeskusta sekä päiväkotia pukkaa.

NRR
Viestit: 9791
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Lain ei ole edes tarkoitus olla kaikille sama koska 5%>95%

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 25.04.2021 08:52

Suurkiitos HH!

Olet tehnyt loistotyötä konkretisoidaksesi puhetta kaksikielisyysnäytelmän hinnasta.

Näin siis ruotsin asemaa pönkitetään RKP:n luomassa kaksikielisyysnäytelmässä:
--- yritetään saalistaa epätoivoisesti ruotsin kielelle käyttötarpeita joka puolelta.

Sillä ei ole mitään väliä ovatko nämä tarpeet todellisia kunhan voidaan osoittaa että kieltä tarvitaan muuallakin kuin rannikon surureunuksella.

Tällainen on esim. Itä-Suomen hallinto-oikeusuudistus. Silloin kun tämmöisiä himmeleitä väsätään, ei ole rahasta pulaa.
Siis rahalla luodaan tarve ja ratkaisu, muun väestön tappioksi.

Runsaat kaksikielisyysrahat kunnalle käytetään näin (taustalla se, mistä Närpiö joutui säästämään, kun rahat menivät sivu suun):

- avustukset, jotka eivät ole lakisääteisiä, kuten yksityisteiden kesäkunnossapito ja kolmannen sektorin yhdistysavustukset
- pienemmät opetusryhmät ja tukiopetuksen lisääminen
- rahaa lastensuojeluun ja koulutukseen
- rahaa vapaaseen koulutukseen, vapaa-aikalautakunnan budjettiin ja musiikki-instituuttiin
- rahaa saneerauksiin ja uudisrakentamiseen
- lisäksi tiekyltit ja käännöstyöt

Tämähän avaa hyvin sitä, mitä oikeusministeri Henriksson tarkoitti kaksikielisyyden rikkaudella torjuessaan kunnan päätösvallan kaksikielisyyden purkamisessa ja selvitykset kaksikielisyysnäytelmän hinnasta:
Sitten se, mitä kaksikielisyys maksaa.

Siinä keskustelussa pitäisi aina myös muistaa, mitä se meille antaa.

Minun mielestäni, kun katsotaan suomalaista yhteiskuntaa tänä päivänä, niin olen ihan varma siitä, että me hyödymme siitä, että meillä on kaksi kieltä.

Katsokaa, miten kaksikieliset kunnat pärjäävät tilastoissa, miten siellä on työttömyysluvut ja niin edelleen. Siellä on yleensä sosiaalinen vahva pääoma, siellä yleensä ihmiset voivat hiukan paremmin ja niin edelleen.

Se on vahvuus, ja se on rikkaus, se ei ole keneltäkään pois, vaan se on tosiasia, että näin on tilanne.

Toivoisin, että voisimme yhdessä eteenpäin miettiä sitä, millä tavalla me voimme hyödyntää meidän kaksikielisyyttämme enemmän, millä tavalla siitä voidaan tehdä todellinen rikkaus ja koska me voisimme päästä sellaiseen asennetilanteeseen, että me olisimme kaikki ylpeitä siitä, että meillä on kaksi kieltä.

Hillevi Henanen
Viestit: 2504
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Lain ei ole edes tarkoitus olla kaikille sama koska 5%>95%

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 25.04.2021 10:42

NRR kirjoitti: 25.04.2021 08:52
Sitten se, mitä kaksikielisyys maksaa.

Siinä keskustelussa pitäisi aina myös muistaa, mitä se meille antaa.
Millä voi muistaa jotain mitä ei ole koskaan tiennyt?
Voisiko hän edes antaa YHDEN esimerkin siitä mitä tämä kaksikielisyysnäytelmä ANTAA meille epäruotsinkielisille.
Minä en ole keksinyt ensimmäistäkään kohta kymmeneen vuoteen jotka olen ollut mukana.
Minun mielestäni, kun katsotaan suomalaista yhteiskuntaa tänä päivänä, niin olen ihan varma siitä, että me hyödymme siitä, että meillä on kaksi kieltä.
Edes yksi konkreettinen hyöty, kiitos!
Tämän tyhjempää puhetta saa hakea. On niin ilmavaa puhetta, että herää epäilys, että tuuli vain huulia heiluttaa. Meille ei riitä se, että HÄN on varma siitä että me hyödymme. Haluamme itse olla tietoisia näistä hyödyistä, ja vuosi vuodelta se on vain entistä mahdottomampaa.
Katsokaa, miten kaksikieliset kunnat pärjäävät tilastoissa, miten siellä on työttömyysluvut ja niin edelleen. Siellä on yleensä sosiaalinen vahva pääoma, siellä yleensä ihmiset voivat hiukan paremmin ja niin edelleen.

Se on vahvuus, ja se on rikkaus, se ei ole keneltäkään pois, vaan se on tosiasia, että näin on tilanne.
Todellakin! Täällähän ne hyötyjät ovat! Jossain pitää näkyäkin se 100,8 milj.€ joka niille viime vuonna on syydetty. Kaksikielisyyslogiikan mukaan koska ruotsinkielisten määrä näissä kunnissa on viime vuonna vähentynyt n. 500 henkilöllä on sitten kaksikielisyyslahjusta nostettu vastaavasti 103,4 miljoonaan tänä vuonna. Mutta vaikka nämä tästä kaksikielisyydestä hyötyvätkin, niin hyötyjiin kuuluu vasta 5% väestöstä/maan pinta-alasta.
Vielä jää hyötyjä etsimään 95% kansasta/maan pinta-alasta. Tähän asti heille on langennut maksajan/orjan rooli höystettynä aivan uskomattomalla määrällä ja isolla porukalla tuotettua tyhjää liturgiaa.
Toivoisin, että voisimme yhdessä eteenpäin miettiä sitä, millä tavalla me voimme hyödyntää meidän kaksikielisyyttämme enemmän, millä tavalla siitä voidaan tehdä todellinen rikkaus ja koska me voisimme päästä sellaiseen asennetilanteeseen, että me olisimme kaikki ylpeitä siitä, että meillä on kaksi kieltä.
Ehkäpä voisimme yhdessä eteenpäin miettiä sitä, millä tavalla me voimme hyödyntää meidän viime talven hiekotushiekkoja enemmän, millä tavalla siitä voidaan tehdä todellinen rikkaus ja koska me voisimme päästä sellaiseen asennetilanteeseen, että me olisimme kaikki ylpeitä siitä, että meillä on runsaasti tätä hiekkaa.
Vähän likaista se hiekka tietty on talven jälkeen, mutta ei anneta häiritä, eipä ole puhdasta pakkoruotsipelikään.
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 25.04.2021 15:37. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

TK
Viestit: 2509
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Lain ei ole edes tarkoitus olla kaikille sama koska 5%>95%

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 25.04.2021 13:07

Ei millään enää jaksais tätä surujen lässytystä, paskapuhetta ja valhetta, että "meillä on kaksi kieltä". Suomessa puhutaan nykyään useita erilaisia kieliä ja selvä pääkieli on Suomen oma kieli, suomen kieli. Ei tietoakaan mistään "meillä on vain kaksi kieltä" tilanteesta.

Pakkoruotsittajat ovat valheessa eläjiä ja itsekkäitä, itsekeskeisiä valehtelijoita.

Hillevi Henanen
Viestit: 2504
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Lain ei ole edes tarkoitus olla kaikille sama koska 5%>95%

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 25.04.2021 14:13

Et ole yksin näiden tuntojesi kanssa. Toisaalta homma on hoidettu niin löperösti, että niihin pääsee kiinni jos jaksaa kaivaa ja kestää hajun.

Hillevi Henanen
Viestit: 2504
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Lain ei ole edes tarkoitus olla kaikille sama koska 5%>95%

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 25.04.2021 15:33

Yksi mielenkiintoinen löytö oli tällainen tekijä kaksikielisyyslahjuksen laskemisessa kuin kaksikielisyyden perushinta!
Mitä ...vettiä! Eihän sellaista voi olla eikä sellaisesta saa edes kysyä, muttakun se nyt vaan tarvittiin varmistamaan, että raha juoksee oikeaan suuntaan, oli pakko ottaa riski. Ruotsinkielisten määrät yms viritelmät oli havaittu kannattamattomiksi.
Muut tekijät kaavassa ovat ilmeisesti sen verran tarkasti säänneltyjä, että niihin ei pääse käsiksi edes på svenska. Tämä lienee vapaata riistaa paitsi siis että sitä ei ole olemassa, koska kaksikielisyydellä ei saa eikä voi olla perus- eikä mitään muutakaan hintaa.

V. 2015 kaksikiekisyyden perushinnan arvoksi oli ilmoitettu 269,69€/asukas. (Jos tämän kertoo koko maan asukasmäärällä, tulee kaksikielisyyden koko hinnaksi 1 469 716 905€ eli puolitoista miljardia. Ei siis saa kertoa!)

Koska kaava toimivat noin hyvin kaksikielisyyslahjuksen laskemisessa, pantiin seuraavana vuonna pökköä pesään oikein kunnolla, koska lopultakin rahasampo oli keksitty, ja kaksikielisyyden perushintaa nostettiin 3,3% eli se nousi 278,54 euroon. Hupsista! Mikään muu ei sitten sinä vuonna noussutkaan. Kiusallista! Seuraavana vuonna oli pakko vetää sivet selkää myöden, v. 2017 laskelmissa kaksikielisyyden perushinta oli 277,75€.
2018 kaksikiekisyyden perushinnan arvo 276,69/€hlö
2019 kaksikiekisyyden perushinnan arvo 275,03/€hlö
Ensimmäisen vuoden moka on nyt häivytetty, ja nyt ollaan taas nousukiidossa.
2020 kaksikiekisyyden perushinnan arvo 282,24/€hlö
2021 kaksikiekisyyden perushinnan arvo 288,46/€/hlö.

Koska tarkastelujakson kaksikielisten kuntien henkilömäärät kulkevat jälkijunassa, eli vuoden 2021 kaksikielisyyslahjus lasketaan vuoden 2019 asukasmäärän mukaan, koska vuoden 2020 luvut eivät ole saatavilla vielä silloin, kun vuoden 2021 luvut pitää jo laskea.
Ruotsinkielisten määrämuutos eri vuosille.
2015 -231
2016 -420
2017 -746
2018 -807
2019 -855
2020 -894
2021 -525
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 26.04.2021 01:30. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

NRR
Viestit: 9791
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Lain ei ole edes tarkoitus olla kaikille sama koska 5%>95%

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 25.04.2021 18:11

Hillevi Henanen kirjoitti: 25.04.2021 10:42
Sitten se, mitä kaksikielisyys maksaa.

Siinä keskustelussa pitäisi aina myös muistaa, mitä se meille antaa.
Millä voi muistaa jotain mitä ei ole koskaan tiennyt?
Voisiko hän edes antaa YHDEN esimerkin siitä mitä tämä kaksikielisyysnäytelmä ANTAA meille epäruotsinkielisille.
Minä en ole keksinyt ensimmäistäkään kohta kymmeneen vuoteen jotka olen ollut mukana.
Tämä on niin totta!

NRR
Viestit: 9791
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Lain ei ole edes tarkoitus olla kaikille sama koska 5%>95%

#9 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 25.04.2021 18:13

Hillevi Henanen kirjoitti: 25.04.2021 10:42
Minun mielestäni, kun katsotaan suomalaista yhteiskuntaa tänä päivänä, niin olen ihan varma siitä, että me hyödymme siitä, että meillä on kaksi kieltä.
Edes yksi konkreettinen hyöty, kiitos!
Niinpä, edes yksi!

NRR
Viestit: 9791
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Lain ei ole edes tarkoitus olla kaikille sama koska 5%>95%

#10 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 25.04.2021 18:15

Hillevi Henanen kirjoitti: 25.04.2021 10:42
Katsokaa, miten kaksikieliset kunnat pärjäävät tilastoissa, miten siellä on työttömyysluvut ja niin edelleen. Siellä on yleensä sosiaalinen vahva pääoma, siellä yleensä ihmiset voivat hiukan paremmin ja niin edelleen.

Se on vahvuus, ja se on rikkaus, se ei ole keneltäkään pois, vaan se on tosiasia, että näin on tilanne.
Todellakin! Täällähän ne hyötyjät ovat! Jossain pitää näkyäkin se 100,8 milj.€ joka niille viime vuonna on syydetty.
Juuri näin. Jos tuetaan, niin tuki näkyy hyvinvointina.

NRR
Viestit: 9791
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Lain ei ole edes tarkoitus olla kaikille sama koska 5%>95%

#11 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 25.04.2021 18:18

Hillevi Henanen kirjoitti: 25.04.2021 15:33 Yksi mielenkiintoinen löytö oli tällainen tekijä kaksikielisyyslahjuksen laskemisessa kuin kaksikielisyyden perushinta!
Mitä ...vettiä! Eihän sellaista voi olla eikä sellaisesta saa edes kysyä, muttakun se nyt vaan tarvittiin varmistamaan, että raha juoksee oikeaan suuntaan, oli pakko ottaa riski. Ruotsinkielisten määrät yms viritelmät oli havaittu kannattamattomiksi.
Muut tekijät kaavassa ovat ilmeisesti sen verran tarkasti säänneltyjä, että niihin ei pääse käsiksi edes på svenska. Tämä lienee vapaata riistaa paitsi siis että sitä ei ole olemassa, koska kaksikielisyydellä ei saa eikä voi olla perus- eikä mitään muutakaan hintaa.
---

2021 kk-lahjus 288,46/€/hlö.
Mitä tämä oikein tarkoittaa?

Hillevi Henanen
Viestit: 2504
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Lain ei ole edes tarkoitus olla kaikille sama koska 5%>95%

#12 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 25.04.2021 21:05

Tämä on siellä kaksikielisyysavustuksen kaavassa oleva summa, joka ilmeisesti on kätevästi tarpeen mukaan liikuteltava osa nimeltään kaksikielisyyden perushinta.
Kaksikielisyysavustus lasketaan siis kaavalla
Kaksikieliselle kunnalle kaksikielisyyden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty kaksikielisyyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja kertomalla tulo luvulla 0,07. Edellä mainittuun kustannukseen lisätään euromäärä, joka saadaan kertomalla kaksikielisyyden perushinta kunnan ruotsinkielisten asukasmäärällä ja kertomalla tulo luvulla 0,93.
Vantaan tämän vuoden kaksikielisyysavustus lasketaan siis
kunnan asukasmäärä 233755 (vuonna 2019) kertaa kaksikielisyyden perushinta 288,46€ kertaa 0,07 + ruotsinkielisten 5575 määrän mukaan *288,46€*0,93.

Koko kaupungin väestöstä tulee siis liksaa 233775*288,46*0,07=4 720 432€
plus ruotsinkielisistä 5575*288,46€*0,93=1 495 593€.
Yhteensä siis Vantaalle 6 216 025€
Tästä näkee, että tämä uusi kaava antaisi Vantaalle lähes 5 miljoonaa kaksikielisyysavustusta, vaikka kaupungissa ei olisi ensimmäistäkään ruotsinkielistä. Tällä varmistetaan "kaksikielisyyden" säilyminen ja ruotsin kielen tarve tässä kaksikielisesssä kaupungissa. Hyi.....!

Tällainen kieroilu on korruptiovapaassa maassa maan tapa ja sitä pitää vielä hymistellä.

Hillevi Henanen
Viestit: 2504
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Lain ei ole edes tarkoitus olla kaikille sama koska 5%>95%

#13 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 25.04.2021 22:45

NRR kirjoitti: 25.04.2021 18:15
Hillevi Henanen kirjoitti: 25.04.2021 10:42
Katsokaa, miten kaksikieliset kunnat pärjäävät tilastoissa, miten siellä on työttömyysluvut ja niin edelleen. Siellä on yleensä sosiaalinen vahva pääoma, siellä yleensä ihmiset voivat hiukan paremmin ja niin edelleen.

Se on vahvuus, ja se on rikkaus, se ei ole keneltäkään pois, vaan se on tosiasia, että näin on tilanne.
Todellakin! Täällähän ne hyötyjät ovat! Jossain pitää näkyäkin se 100,8 milj.€ joka niille viime vuonna on syydetty.
Juuri näin. Jos tuetaan, niin tuki näkyy hyvinvointina.
Jotenkin tuntuu melkein vaikealta uskoa, että pelisilmä pettää näin totaalisesti. Ensin pelataan isot tukiaiset omalle porukalle, ja sitten leuhkitaan julkisesti sillä hyvinvoinnilla mikä niillä on hankittu.
Eikä vaan kerran, vaan monta kertaa sama virsi eri tilaisuuksissa.

Minun pelisilmäni on myös tarkkana hankintoja tehtäessä. Pakkauksesta varmistetaan ei niinkään tuoteselostetta, vaan valmistuskunta. jos se ei selviä, tuote jää siihen. On tiettyjä kuntia joiden tuotteisiin en koske vaikka olisivat kuinka halpoja.

TK
Viestit: 2509
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Lain ei ole edes tarkoitus olla kaikille sama koska 5%>95%

#14 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 25.04.2021 23:18

Kielikorruptio tässä jyllää! Hyvä veli -systeemin ja salaisten kabinettipäätösten avulla tehtyjä poliittisia lehmänkauppoja, joiden avulla ruotsinkielisiksi rekisteröityneiden avulla lypsetään valtion rahoja/kansalaisten verorahoja tuosta vaan.

Kielimafia. Kielikorruptio. Ihan tosia asioita tänä päivänä tässä maassa.

Hillevi Henanen
Viestit: 2504
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Lain ei ole edes tarkoitus olla kaikille sama koska 5%>95%

#15 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 26.04.2021 01:18

Eipähän tuosta voi muuta mieltä olla varsinkin kun tietää mitä mieltä kansa on, jopa ruotsinkielisistä puolet vastusti pakkoruotsia. Näistä toinen toistaan ikävämmistät tuloksista päästiin sillä, että lakattiin kyselemästä.

Tuo Vantaan kaksikielisyysavustuksen muodostus taas paljastaa selvääkin selvemmin sen millä ajatuksella on oltu liikkeellä tuota uudistusta tehtäessä, eli tuuhea ketunhäntä kainalossa. Kun ruotsinkielisten määrä hupeni vuosikymmenestä toiseen, ei vanha systeemi joka perustui 6-16-vuotiaisiin ruotsinkielisiin enää lypsänyt tarpeeksi. Huomattiin, että ruotsinkielisten koulukirjat ovat niin paljon kalliimpia, että rahaa pitää saada lisää. Minun logiikallani kyllä oppilaiden vähetessä myös koulukirjojen tarve väheni, mutta ei, rakennettiin uusi ja parempi systeemi, jota pystyy heruttamaan vaikka ei olisi jäljellä yhtään ruotsinkielistä. Koko maassa näille kunnille kertyisi siinäkin tapauksessa 37 miljoonaa "kaksikielisyys"avustusta.

Sitä röyhkeyttä millä nuo rahat sitten pannaan torvet soiden kunnalliseen rakentamiseen ja silmää räpäyttämättä oikein oikeusministerin suulla kehotetaan muita kuntia ottamaan näistä vielä mallia.

Vastaa Viestiin