Miksi media uskottelee meille suomalaisvanhemmille, että lastemme etu on osata heikommin englantia kuin mitä muiden pohjoismaitten nuoret osaavat?
Vähemmän opetusta on vähemmän osaamista kaikissa kouluaineissa, myös englannissa.
Englanti on perustaito, siitä ei saa tinkiä!
Onko lastemme etu osata heikommin englantia kuin mitä muiden pohjoismaitten nuoret osaavat?
Re: Onko lastemme etu osata heikommin englantia kuin mitä muiden pohjoismaitten nuoret osaavat?
Suomi tarvitsee kielipolitiikan Greta Thunbergin, joka menisi koululakkoon...
Re: Onko lastemme etu osata heikommin englantia kuin mitä muiden pohjoismaitten nuoret osaavat?
Kaunis ajatus
Mutta on syynsä siihen, miksei mitään sellaista tapahdu Suomessa. Median sijaan paikalle saapuisi lastensuojelu ja seuraava askel olisi huostaanotto ja sijoitus...
Viimeksi muokannut NRR, 21.04.2021 21:20. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Onko lastemme etu osata heikommin englantia kuin mitä muiden pohjoismaitten nuoret osaavat?
Luulin, että vain pakkoruotsin kritiikki on meillä tabu.
Mutta nyt näyttää siltä, että myös englannin puolustaminen on tabu.
Meillä on valtavan voimakas yhdenmukaisuuden paine. Kielipolitiikassa se on aivan mielipuolinen.
Luin Ivan Puopolon blogista hyvän selityksen:
Jos ilman opportunismia ja uhkaa omalle uralle saadaan 75% kannattamaan ilmiselvästi väärää vastausta, mikä prosenttiosuus onkaan kun mukaan tulee pari tällaista muuttujaa.
Mutta nyt näyttää siltä, että myös englannin puolustaminen on tabu.
Meillä on valtavan voimakas yhdenmukaisuuden paine. Kielipolitiikassa se on aivan mielipuolinen.
Luin Ivan Puopolon blogista hyvän selityksen:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/iva ... in/8118008Sosiaalipsykologi Solomon Asch kehitti 1950-luvulla nerokkaan kokeen, jolla hän halusi tutkia yksilön taipumusta mukautua enemmistön mielipiteeseen.
Kokeen osallistujina oli joukko ihmisiä, mutta vain yksi heistä oli todellinen koehenkilö. Muut olivat näyttelijöitä. Osallistujien piti vastata, mikä kolmesta heille näytetystä viivasta oli pisin. Viivojen välinen pituusero oli niin räikeä, ettei oikea vastaus voinut olla epäselvä. Näyttelijät oli kuitenkin ohjeistettu vastaamaan väärin. Koe suoritettiin sekä näyttelijöillä että ilman.
Kokeessa 75 prosenttia koehenkilöistä vastasi väärin silloin, kun mukana olivat väärin vastaavat näyttelijät. Kun muiden luomaa painetta ei ollut, alle yksi prosentti koehenkilöistä vastasi väärin.
Aschin koe osoittaa, että paine ajatella muiden kanssa samoin on niin voimakas, että se sumentaa järjen ja kumoaa jopa suorat näköhavainnot. Ilmiötä kutsutaan konformismiksi.
Jos ilman opportunismia ja uhkaa omalle uralle saadaan 75% kannattamaan ilmiselvästi väärää vastausta, mikä prosenttiosuus onkaan kun mukaan tulee pari tällaista muuttujaa.