Mistä keinot vapaan kielivalinnan läpiviemiseen
Lähetetty: 22.01.2021 15:34
Tälläkin foorumilla keskustellaan ja tiedotetaan todella paljon pakkoruotsin olemassaolon perusteista ja seurauksista. Jostain artikkelista luin, kuinka Suomessa asuvat ruotsinkieliset pitävät meitä suomenkielisiä hieman tyhminä ja siten alempirotuisena kansanosana.
Valitettavasti tuo ruotsinkielisten väite tyhmyydestä näyttää pitävän paikkansa, koska me noin 5 miljoonaa suomenkielistä emme kykene kaatamaan 0,25 miljoonan ruotsinkielisen väestönosan ylivaltaa kieliasioissa. Myös moni suomenkielinen on sitä mieltä, että ruotsin kielen pakollisuus on säilytettävä kouluissa ja yliopistoissa.
Olen huomannut, että Newtonin laki kappaleen liikkumisesta tasaisesti pätee myös muihin asioihin. Asiat ja toimintatavat jatkavat tasaista suoraviivaista liikettään, ellei mikään voima pakota niitä muuttamaan liikkeen suuntaa ja nopeutta. Pakkoruotsin taustojen tunteminen on tärkeää, mutta sen lisäksi pitää aktiivisesti etsiä niitä keinoja, joilla voimme vaikuttaa nimenomaa vapaan kielivalinnan toteutumiseen.
Luin näiltä sivuilta hyviä kirjoituksia siitä, millaisia perusteluja ruotsinkieliset esittävät pakkoruotsille. Niitä he kehittelevät jatkuvasti lisää ja pyrkivät aktiivisesti tarjoamaan niitä medialle. Ne on yleensä taitavasti johdateltuja ja monesti niiden lähtökohtana on historian ja perustuslain vääristely tai ainakin niiden vinoutunut ja tahallisesti harhaanjohtava tulkinta.
Yhtenä toimenpiteenä meidän suomenkielisten on otettava käyttöön vastaavanlainen toimita sillä erotuksella, että meidän ei tarvitse vääristellä historiaa, nykyisyyttä eikä perustuslakia. Voimme esimerkiksi vahvasti viestittää, että Suomen ja suomalaisten kansainvälistyminen edellyttää nykyistä selvästi monipuolisempaa kielten osaamista. Jos aiomme myydä tuotteitamme muihin maihin, on peruskoulun kielivalikoimaa laajennettava ja tarjottava lapsille todellinen mahdollisuus ja aika vieraiden kielten ja kulttuurien oppimiseen. Meidän ei siis pidä tuijottaa vain omaan napaamme kieliasioissa.
Voimme myös viestittää, että suomalisten sivistystasoa pitää nostaa esimerkiksi laajentamalla kielten opiskelun mahdollisuuksia mm. suurten eurooppalaisten kielten osalta. Tämä mahdollisuus pitää olla todellinen ja tällaisten kielten oppimiseen pitää varata aikaa, jotta kielitaito ei jää pelkän hataran ymmärtämisen tasolle, vaan sitä voi käyttää aktiivisesti työssä elämässä yleensä.
Lisäksi kannattaa muistuttaa, että suomalaiset EU-virkamiehet ovat huolissaan siitä, että nuoria suomalaisia ei ole tulossa EU:n virkapaikoille. Tämän vuoksi suomalaisten kielitaitoa on kohotettava ja laajennettava, jotta myös suomalaisilla on mahdollisuus olla riittävästi edustettuna EU:n virkamieskunnassa. Suomalaisten pitää englannin kielen lisäksi osata ainakin ranskaa ja saksaa. Tärkeää on myös osata espanjaa ja italiaa. Nyt eteläeurooppalaiset nuoret valitaan EU-virkoihin, koska heidän on helpompi oppia naapurimaidensa suuria kieliä. Suomalaisten on huomattavasti vaikeampi oppia esimerkiksi espanjaa kuin italialaisen. Siksi meidän on panostettava ja annettava mahdollisuus kielen oppimiseen jo nuorena. Tämä edellyttää vapaata kielivalintaa niin peruskouluissa kuin jatko-opinnoissakin.
Edellä mainittuja asioita meidän pitää toimittaa medialle toistuvasti ja runsaasti. Lisäksi ne pitää ottaa puheeksi kaikissa mahdollisissa tilaisuuksissa kansanedustajien ja myös mm. kunnallisvaaliehdokkaiden kanssa. Vaalien ehdokkailta on myös kysyttävä, miksi he haluavat estää kansalaisten vapauksien toteutumisen. Toisto on tärkeä asia oppimisessa. Toistamalla edellä mainittuja asioita ne saadaan vähitellen syöpymään ihmisten päähän ja sitä kautta ihmiset oppivat ajattelemaan tietyllä tavalla. Meille on koulussa ja mediassa opetettu, että ruotsin kielen opiskelu on ehdottoman välttämätöntä. Näin sekin asia on opittu.
Tämän kirjoituksen myötä toivon lisää kirjoituksia, joissa esitetään ratkaisuehdotuksia nimenomaan suomenkielisten pään kääntämiseksi vapaan kielivalinnan puolelle.
Valitettavasti tuo ruotsinkielisten väite tyhmyydestä näyttää pitävän paikkansa, koska me noin 5 miljoonaa suomenkielistä emme kykene kaatamaan 0,25 miljoonan ruotsinkielisen väestönosan ylivaltaa kieliasioissa. Myös moni suomenkielinen on sitä mieltä, että ruotsin kielen pakollisuus on säilytettävä kouluissa ja yliopistoissa.
Olen huomannut, että Newtonin laki kappaleen liikkumisesta tasaisesti pätee myös muihin asioihin. Asiat ja toimintatavat jatkavat tasaista suoraviivaista liikettään, ellei mikään voima pakota niitä muuttamaan liikkeen suuntaa ja nopeutta. Pakkoruotsin taustojen tunteminen on tärkeää, mutta sen lisäksi pitää aktiivisesti etsiä niitä keinoja, joilla voimme vaikuttaa nimenomaa vapaan kielivalinnan toteutumiseen.
Luin näiltä sivuilta hyviä kirjoituksia siitä, millaisia perusteluja ruotsinkieliset esittävät pakkoruotsille. Niitä he kehittelevät jatkuvasti lisää ja pyrkivät aktiivisesti tarjoamaan niitä medialle. Ne on yleensä taitavasti johdateltuja ja monesti niiden lähtökohtana on historian ja perustuslain vääristely tai ainakin niiden vinoutunut ja tahallisesti harhaanjohtava tulkinta.
Yhtenä toimenpiteenä meidän suomenkielisten on otettava käyttöön vastaavanlainen toimita sillä erotuksella, että meidän ei tarvitse vääristellä historiaa, nykyisyyttä eikä perustuslakia. Voimme esimerkiksi vahvasti viestittää, että Suomen ja suomalaisten kansainvälistyminen edellyttää nykyistä selvästi monipuolisempaa kielten osaamista. Jos aiomme myydä tuotteitamme muihin maihin, on peruskoulun kielivalikoimaa laajennettava ja tarjottava lapsille todellinen mahdollisuus ja aika vieraiden kielten ja kulttuurien oppimiseen. Meidän ei siis pidä tuijottaa vain omaan napaamme kieliasioissa.
Voimme myös viestittää, että suomalisten sivistystasoa pitää nostaa esimerkiksi laajentamalla kielten opiskelun mahdollisuuksia mm. suurten eurooppalaisten kielten osalta. Tämä mahdollisuus pitää olla todellinen ja tällaisten kielten oppimiseen pitää varata aikaa, jotta kielitaito ei jää pelkän hataran ymmärtämisen tasolle, vaan sitä voi käyttää aktiivisesti työssä elämässä yleensä.
Lisäksi kannattaa muistuttaa, että suomalaiset EU-virkamiehet ovat huolissaan siitä, että nuoria suomalaisia ei ole tulossa EU:n virkapaikoille. Tämän vuoksi suomalaisten kielitaitoa on kohotettava ja laajennettava, jotta myös suomalaisilla on mahdollisuus olla riittävästi edustettuna EU:n virkamieskunnassa. Suomalaisten pitää englannin kielen lisäksi osata ainakin ranskaa ja saksaa. Tärkeää on myös osata espanjaa ja italiaa. Nyt eteläeurooppalaiset nuoret valitaan EU-virkoihin, koska heidän on helpompi oppia naapurimaidensa suuria kieliä. Suomalaisten on huomattavasti vaikeampi oppia esimerkiksi espanjaa kuin italialaisen. Siksi meidän on panostettava ja annettava mahdollisuus kielen oppimiseen jo nuorena. Tämä edellyttää vapaata kielivalintaa niin peruskouluissa kuin jatko-opinnoissakin.
Edellä mainittuja asioita meidän pitää toimittaa medialle toistuvasti ja runsaasti. Lisäksi ne pitää ottaa puheeksi kaikissa mahdollisissa tilaisuuksissa kansanedustajien ja myös mm. kunnallisvaaliehdokkaiden kanssa. Vaalien ehdokkailta on myös kysyttävä, miksi he haluavat estää kansalaisten vapauksien toteutumisen. Toisto on tärkeä asia oppimisessa. Toistamalla edellä mainittuja asioita ne saadaan vähitellen syöpymään ihmisten päähän ja sitä kautta ihmiset oppivat ajattelemaan tietyllä tavalla. Meille on koulussa ja mediassa opetettu, että ruotsin kielen opiskelu on ehdottoman välttämätöntä. Näin sekin asia on opittu.
Tämän kirjoituksen myötä toivon lisää kirjoituksia, joissa esitetään ratkaisuehdotuksia nimenomaan suomenkielisten pään kääntämiseksi vapaan kielivalinnan puolelle.
