pjl69 kirjoitti: ↑08.12.2020 21:53
Ainakaan ruohonjuuritason änkyröihin ei kannata tuhlata aikaansa, ellei sit halua kehittää omaa argumentointiaan asiassa.
Itse suhtaudun jokaiseen änkyräänkin kuin mielenkiintoiseen haastateltavaan.
Kun kerää esim tuhat haastattelua,voi alkaa jo löytää tiettyjä yhteisiä piirteitä.
Yksi tuollainen piirre on
historiapainotteisuus ja
kiitollisuudenvelka.
Pakkoruotsi näyttäytyy eräänlaisena rituaalisena toimintana,jolla ilmaistaan (minulle käsittämätön) "kiitollisuus" siitä,että nimenomaan Ruotsi (eikä Venäjä) riisti suomalaista rahvasta.
Samoin kiitollisuutta pitää pakkoruotsia lukemalla osoittaa Sibeliukselle ja Mannerheimille ja muille merkkihenkilöille,
jotka ovat menneisyydessä puhuneet ruotsia.
Tämä on hyvin hämmästyttävä löydös.
Historiaan vetoaminen sinänsä on todettu jopa EU-tasolla: ruotsia ei opiskella tarpeen tai tulevaisuuden takia,vaan historiallisista syistä.
Järjellä ajatellen kieliä pitää opiskella tulevaisuuden, ei menneisyyden takia.
Tämä on mielestäni suurin epäloogisuus pakkoruotsittajien ajattelussa.
Heillä argumenteissa jopa painottuu tuo mystinen kiitollisuus,jota kaikkien pitää osoittaa..mutta kenelle,se jää epäselväksi. Kohtalolle?
Nykyisille suomenruotsalaisille?
Osa koulun opetuksesta tuntuu
palvelevan koulun tätä päivää:
ei elämää vaan koulua varten
Pakkoruotsia luetaan koulua (ruotsin kielen todistusta) ja menneisyyttä varten-suomenruotsalaisten vaatimuksesta.
Muita kieliä luetaan itseä ja tulevaisuutta varten. Omasta halusta.
Se miten tästä päästään järkevään kielipolitiikkaan..
En minä vaan tiedä.. ehkä noita vasta-argumentteja voisi käyttää..
ME: tulevaisuus,oma etu,itseä ja elämää varten
HE: menneisyys,kiitollisuus suomenruotsalaisille,suomenruotsalaisten etu,koulua ja todistusta varten,
uhraaminen ylemmälle ja ylevämmälle taholle