vapaakielivalinta.fi

- Ruotsiin suhtauduttaisiin neutraalisti, jos siitä ei olisi tehty pakkokieltä muille yli 95%:lle.

- Asennevamma. Kieli on aina rikkaus eikä kaikille 95% mikään pakko...

- Oletko nyt varma, ettei oma asenteesi estä sinua näkemästä todellisuutta? Ruotsin pakollisuudelle ei perusteita ole. Joku sitä haluaa, moni ei.

- Historialliset perusteet on.

- Oli aika, jolloin suomenkielinen talollinen sai poikansa opintielle vain auttamalla tätä vaihtamaan kieltään ruotsiksi. Isolta osin näin syntyi suomenruotsalainen eliitti. On hyvä, että edes joku silloin pystyi opiskelemaan, mutta eihän tämä historia perustele nykypakkoa?

- Minulla ei ole asennevammaa - toki saa olla vapaus myös valita, mutta jos itsekin olet sitä mieltä että kieli on rikkaus, niin...asennevamma. Ja pikkuvelisyndrooma.

- Mieti hetki, mikä hinta olisi pakkovirolla alakoulusta yliopistoon. Väittäisitkö pakkoviron kriitikkoja asennevammaisiksi ja alemmuudentuntoisiksi?

- Viro ei ole suomessa edes historiallisesti virallinen kieli, eli "pakkoviro" ei olisi realistinen ajatus.

- Aika luja side minusta.

- Ei ole kumpikaan maa ollut toisen alaisena. Jos näin olisi, voisin viron kielen opiskelu"pakon" ymmärtääkkin.

- Siis alistussuhde historiassa oikeuttaisi pakon?

- Venäjä alisti Suomen valtansa alle. Suomi ei ollut itsenäinen valtio ennen Ruotsin valtaa...Mietippäs vähän... Ruotsi ei siis alistanut Suomea valtansa alle, koska Suomea valtiona ei ollut olemassa. Historia, historia...

- Kyllä valtiollistumiskehitys oli täälläkin käynnissä 1200-luvulla. Ja Virossa oltiin paljon pidemmällä. Ilman muuta oli kyse alistamisesta, mutta tietenkään noina aikoina ei juuri ollut vaihtoehtoja.

- Kyseenalaistan kyllä sen, kuinka paljon valtiokehitystä Suomen alueella oli. Vaatisin todisteita - en tweetiesi perusteella todellakaan usko sanaasi. Ja jo tuo negatiivinen asenteesi sanavalintoineen kertoo jo subjektiivisuutesi, joka usein hämärtää...asioita.

- Ei kai nykynuorten pakkoruotsin perusteena voi sentään olla se, ettei suomalaisten valtiollistumiskehitys ollut riittävä omaan valtioon 1200-luvulla?

- Suomi voi Ruotsin vallan alla ihan hyvin. Sanavalintasi 'alistus' kertoo pikkuvelikompleksista. Arvasin että siitä on kyse.

- Suomalaiset voivat osana Ruotsia toki paremmin kuin virolaiset balttiansaksalaisten alaisuudessa ja paremmin kuin olisivat voineet Novgorodin alaisuudessa - mutta alistettuja silti.

- Nyt on kyllä niin että en jaksa käydä keskustelua kanssasi tämän enempää subjektiivisuutesi ja heikon tietopohjasi vuoksi.

Uusi kielipolitiikka kirjoitti: ↑08.12.2020 22:37 Kun kerää esim tuhat haastattelua,voi alkaa jo löytää tiettyjä yhteisiä piirteitä.

Yksi tuollainen piirre on
historiapainotteisuus ja
kiitollisuudenvelka.

Pakkoruotsi näyttäytyy eräänlaisena rituaalisena toimintana,jolla ilmaistaan (minulle käsittämätön) "kiitollisuus" siitä,että nimenomaan Ruotsi (eikä Venäjä) riisti suomalaista rahvasta.

Samoin kiitollisuutta pitää pakkoruotsia lukemalla osoittaa Sibeliukselle ja Mannerheimille ja muille merkkihenkilöille,
jotka ovat menneisyydessä puhuneet ruotsia.

Tämä on hyvin hämmästyttävä löydös.

Historiaan vetoaminen sinänsä on todettu jopa EU-tasolla: ruotsia ei opiskella tarpeen tai tulevaisuuden takia,vaan historiallisista syistä.

Järjellä ajatellen kieliä pitää opiskella tulevaisuuden, ei menneisyyden takia.

Tämä on mielestäni suurin epäloogisuus pakkoruotsittajien ajattelussa.

Heillä argumenteissa jopa painottuu tuo mystinen kiitollisuus,jota kaikkien pitää osoittaa..mutta kenelle,se jää epäselväksi. Kohtalolle?
Nykyisille suomenruotsalaisille?

- Suomi koostuu Ruotsinvallan aikaisesta lainsäädännöstä ja järjestyksestä, joka meille jäi vaikka Venäjä tuli meitä hallitsemaan 1800-luvun alussa.
- Suomi oli ruotsinkielinen pääosiltaan koko 1800-luvun.
- Ruotsinkieliset aloittivat taistelun suomenkielen puolesta. Siksi ruotsinkieli liittyy meihin tiukasti.
- Me olemme myös osa Skandinaaveja, vaikka
- kielemme on slaavilainen.
- Suomenkieltä uhkaa eniten englanninkieli. --- Minä haluan taistella suomenkielen puolesta. Paras tapa ylläpitää sitä on pitää kiinni myös ruotsinkielestä. Jos ruotsinkielen opetus laimenee, vahvistuu meillä englanninkieli yhä enemmän.

Suomi sai valtiomuodon perusteet ja lainsäädännön Ruotsilta. Siksi me olemme osa Pohjoismaita, ei Venäjän tai Unkarin tai Puolan kaltaisia hieman jälkeenjääneitä demokratioita.

--- kysyttiin, mitä tunteita suomenkieli sinulle tuo.

Minulle se tuo hyviä tunteita. Hyviä tunteita tuo myös ruotsinkieli ja saamenkieli. On aivan ihanaa kun Lapissa on raja Ruotsin ja Norjan kanssa. Rajalla on kuntia joissa voi käydä koulua, päiväkotia tai hoitaa terveyttä yli rajan.

Missä muualla maailmassa on tällainen raja? Sellaisen haluan jatkuvan kiitos meidän onnistuneen yhteisen historian.

Olisi aivan superhienoa, jos koko Pohjola olisi kuin yhtä maata. Yritykset näyttävät ajattelevan näin.