Tällä viikolla taas Ruotsalaisuuden päivä, tyhjää liturgiaa poliittisen oppiaineen tueksi tiedossa

[NRR]

Olemme itämerensuomalaisia emme skandinaaveja.

Pakkoruotsin tunneilla, meille opetetaan maailmankuva, jossa mikään ei ole totta:

- Suomi on muka kaksikielinen maa, mihin 4,7%:n kielivähemmistö ei riitä. Pääkielen, suomen kielen merkitys kansan yhdistäjänä ohitetaan.

- Kaksikielisyys, se kuviteltu, on muka rikkaus, mutta suru-kaksikielisiä paljon laajemman joukon vanhat ja uudet monikielisyydet ohitetaan.

- Meidän tulee kuulemma samaistua Nordeniin ja skandinaaveihin, joita emme ole - ja aidot kielelliset ja kulttuuriset siteet Itä/Läänemeren ympärillä sekä eri tahoille maailmaa ohitetaan.

Pakkoruotsi on todellakin poliittinen oppiaine.

[Uusi kielipolitiikka]

Pakkoruotsi on siitä omituinen poliittinen aine, että sille ei löydy tukea perustuslaista.

Perustuslaki lähtee siitä, että julkisella vallalla on velvollisuus turvata kansalliskieltä puhuvan oikeudet. Perustuslaki siis lähtee siitä, että julkinen valta palvelee kansalaista.
Pakkoruotsi sen sijaan lähtee siitä että jokainen kansalainen palvelee julkista valtaa.

Toinen perustuslain kannalta pulmalllinen seikka on se, että ns. Pohjoismaisuus ei ole kirjattu perustuslakiin, kun taas maan itsemääräämisoikeus ja EU-jäsenyys on.

Pakkoruotsia kuitenkin "perustellaan" pohjoismaisilla arvoilla, vaikka meillä on siis perustuslakiin kirjattu EU-jäsenyys ja sitä kautta sitoutuminen eurooppalaisiin arvoihin.
Pohjoismaita ei ole kirjattu perustuslakiin.

Pakkoruotsi on siis rakennettu tukevasti ilmaan.

Sitä ei ole ankkuroitu perustuslakiin, vaan se on suorastaan perustuslain vastainen.

[lpo]

Illalla olisi Teemalla / Femillä jotain aiheeseen liittyvää ohjelmaa, jos kiinnostaa katsoa. Jännä juttu, että juuri tänään uutisoidaan myös tästä: https://www.suomenmaa.fi/uutiset/embarg ... stoissa-2/

Uutissuomalainen: Vieraat kielet eivät kiinnosta yliopistoissa – venäjän ja saksan aloituspaikkoja ei saada täytetyksi

Nuoret käyttävät aivojaan, eivätkä hakeudu opiskelemaan aloille, mistä ei saa töitä. Kouluissa ei rahoituksen puutteen vuoksi yleensä saada kasaan tarvittavia ryhmäkokoja näinkään eksoottisille kielille, joten työpaikan löytäminen voi olla kiven alla jos näihin erikoistuu. Tekniikan puolella kylmä kyyti alkoi jo vuosia sitten, kun kielikeskukset eivät tuota valmistuneita eivätkä siten myöskään tuo rahaa yliopistoille. Toki ruotsi sattuneesta syystä on jäänyt pakollisena roikkumaan.

Pakkohan yliopistojenkin on etsiä säästökohteita, mikä on ihan ymmärrettävää. Toisaalta nyt on saatu keväästä asti myös positiivisia tuloksia etäopetuksen hyödyntämisen mahdollisuuksista, joten onko tosiaan täysin mahdotonta järjestää yliopistojen välit ylittävää kielikoulutusta? Itä-Suomen yliopistokin toimii Kuopiossa ja Joensuussa, joten onko kaikkia kursseja aivan välttämätöntä järjestää kummassakin oppilaitoksessa (tässä voisi ilkeyttä heittää Strasbourg-vertauksen, mutta taidan jättää väliin)? Yliopisto-opiskelijat ovat aikuisia, jotka osaavat ottaa vastuun omista opinnoistaan, joten etäopetus jossain laajuudessa olisi varmasti toimiva ratkaisu. Koulutuksen näivettyminen tälläkin osa-alueella on vain ikävä kyllä kahden tekijän pitkäaikaisen vaikutuksen tulos: Järjestelmien jäykkyys ja haluttomuus ottaa käyttöön uusia opetusmenetelmiä ja loinen nimeltä Pakkoruotsi, mikä näivettää kielivarantoa ja heikentää myös valmistuvien opettajien ammattitaitoa.

[pjl69]

Jännä juttu, että juuri tänään uutisoidaan myös tästä: https://www.suomenmaa.fi/uutiset/embarg ... stoissa-2/

Uutissuomalainen: Vieraat kielet eivät kiinnosta yliopistoissa – venäjän ja saksan aloituspaikkoja ei saada täytetyksi

Jep, panin itsekin merkille tuon. Ilmeisesti pakkoruotsia tarjoillaan synonyymiksi kieliopinnoille.