Hesarissa viimein pakkoruotsin kyseenalaistava mielipide

[NRR]

"Se, mitä Helsingin Sanomat ja Suomen Kuvalehti eivät kommentoi, on Suomeen muodostunut kolmikielisyysrakennelma, joka koostuu kahdesta kotimaisesta sekä englannin kielestä. --- Suomessa kielten opetuksen alueellinen eriyttäminen törmää toiseen kotimaiseen kieleen. Ruotsin kielen vastaiseksi leimattu ensimmäinen alueelliseen eriyttämiseen tähdännyt aloite silputtiin ministeriön virkamieskäsittelyssä olemattomiin."
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006644710.html

Ja tykätyin kommentti:

Englannin hyödyllisyydestä tuskin kukaan alkaa vakavissaan vängätä. Sen sijaan on varsin erikoista, että Ruotsia luetaan pakollisena monta vuotta edelleen vuoden 2020 Suomessa. Ruotsi voisi aivan hyvin olla valinnaisaine; tuskinpa ruotsin taitajat silti loppuisivat. Ruotsinkielisiä on Suomessa kutakuinkin 5% väestöstä, näistäkin suurin osa todennäköisesti taitaa suomea hyvin. Ei Ruotsia lueta missään muuallakaan pakollisena kielenä, joten miksi meillä luettaisiin? Tarttuisipa joku poliitikko tähän asiaan.

Itselläni on ruotsista laudatur. En siis vihaa ruotsia tai kieltenopiskelua, mutta mielestäni tätä kieliasiaa tulee uudistaa. Toki kielitaito on tärkeää ja mukavaa, kun se on oikein kohdennettu. Ruotsiakin käytetään lähinnä Ruotsissa ja Ahvenanmaalla sekä Suomen puolella lähinnä Turun saariston pikkukylissä ja Vaasan seuduilla. Suomalainen yhteiskunta on kumminkin täysin suomenkielinen. Siksi täällä käytetään suomea ja pärjää suomella, kuten asiaan kuuluu - ilman ruotsia.

[NRR]

Toiseksi tykätyin kommentti:

Ruotsin kielellä on merkitystä Suomen historiassa, se on selvä. Mutta maailma muuttuu, ja niin pitää Suomenkin. Tarvitsemme monipuolisempaa kieliosaamista kuin nykyään on. Lähes kaikki osaavat englantia. Ruotsia luetaan, mutta harva sillä pärjää. Tämän näkee pohjoismaisissa kokouksissa, joissa kokouskielenä on englannin sijaan ruotsi tai ns. skandinaaviska. Ruotsalaiset ovat kuin kala vedessä, tanskalaiset ja norjalaiset pärjäävät, mutta suomalaiset ja islantilaiset ovat tuppisuina. Muita kieliä ei osata juuri lainkaan.

Tilannetta auttaisi se, että toimisimme kuten Ruotsissa eli vain englanti on pakollinen, ja toinen pakollinen kieli olisi vapaavalintainen riippuen siitä, että mitä kunta pystyy tarjoamaan.

Toki lainsäädäntöä pitäisi muuttaa siten, että myös julkisen vallan palvelukseen voisi mennä jatkossa korkeisiinkin virkoihin ilman ruotsin kielen osaamista.

[NRR]

Kolmanneksi tykätyin kommentti:

Suomen kaksikielisyydessä on varjopuolensa, kun emme oikeasti olekaan kaksikielisiä vaan sitä on ainoastaan pieni (5%) suomenruotsalainen kielivähemmistömme. Tavallisen pulliaisen kyky omaksua uusia kieliä on rajallinen ja heille (95%) ruotsi on vieras kieli muiden joukossa.

Olisi jo aika katsoa tosiasioita silmiin ja tunnustaa, että suomalaisten kapea kielivaranto johtuu kahdesta syystä. Suomi on jo itsessään harvinainen kieli ja pakollinen ruotsi on toinen lähes yhtä vähän maailmalla puhuttu kieli. Tässä on aivan liikaa tasoitusta esimerkiksi ranskalaisiin, englantilaisiin ja saksalaisiin verrattuna.

Jos haluamme laajentaa kielivarantoamme on pakkoruotsista luovuttava. Mutta tämä on poliittisista syistä mahdotonta, koska RKP vahtii haukan tavoin, ettei ruotsin kielen asemaa "heikennetä" ollen kaikissa hallituksissa (paitsi Sipilän) pysyvänä jäsenenä muuten niin lojaalina sekä luotettavana hallituskumppanina.

Tämä on tilanne, eikä sille voi oikein mitään tehdä.

[NRR]

Ja lisää yhtä järkeviä kommentteja:

Ruotsin kielen pakollisuutta on perusteltu mm. sillä, että se on portti muihin samansukuisiin vaikeampiin kieliin. Jos tämä porttiteoria pitäisi paikkansa, niin suomalaisten kielitaidon pitäisi olla laaja ja erinomainen, koska pakkoruotsi on sitä hedelmöittänyt jo puolen vuosisadan ajan.

Todellisuudessa pakkoruotsi vie paikan yhdeltä kieleltä, joka voisi olla oppilaan vapaasti valittavissa. Sisäsyntyinen vapaaehtoisuuteen perustuva motivaatio on parempi ja tuloksekkaampi kuin ulkoiseen pakkoon perustuva. Tämä selittää pitkälti sen miksi ruotsia osataan niin heikosti vaikka se ei kielenä olekaan sieltä vaikeimmasta päästä.

Kun on retorisesti väitetty, että "ruotsi on portti eurooppalaisiiin kieliin", se pitää paikkansa vain niin, että portti on kiinni eli estämässä muiden euroopplaisten kielten opiskelua peruskoulussa niin että kielten osaaminen Suomessa on liian kapeaa.

Insinööriopiskelijoiden parissa on ryhmä "ruotsia vailla insinööri". Jos suomalainen ja ruotsalainen insinööri kohtaavat työasioissa, he käyttävät englantia. Onko oikein kiusata ihmisiä älyttömillä kielivaatimuksilla??

Ruotsin osaamisen vaatimus esim. yliopisto-opinnoissa on pullonkaula, joka estää myös kokeilut ruotsin korvaamisesta muilla kielillä.

Ruotsin kielen opiskelua ei tarvitse vähentää, mutta sen voisi tehdä vapaaehtoiseksi muiden vieraiden kielten tapaan. Antaa oppilaiden ja heidän vanhempiensa päättää mitä vieraita kieliä kannattaa opiskella. Jos ruotsin kieli koetaan hyödylliseksi, niin varmastihan sitä sitten myös laajasti opiskellaankin

Kieliä ei pidä silti ylikorostaa, koska käännösohjelmat edistyvät hyvää vauhtia. Kaikkia tarpeellisia kieliä ei voi kuitenkaan opetella. Kaikkein tärkeintä on oppia sen verran tieteestä ja yhteiskunnasta ettei tule huijatuksi

Näin järkevästi aiheesta keskustellaan!

[NRR]

Ja sitten pakkoruotsin puolustaja:

En usko väitteeseen, että "pakkoruotsi" olisi ongelma.

Intialainen kollegani puhuu neljää kieltä (hindi, englanti, kannada, tamili). Miksi olisi ongelma suomalaiselle lapselle oppia suomen, ruotsin ja englannin lisäksi neljättä kieltä?

Minun kouluaikoinani se sitä paitsi oli normaalia, taisi olla jopa pakollista, että viimeistään lukiossa tuli kolmas oppilaalle vieras kieli. Useimmille se oli saksa, itse luin venäjää, muistaakseni joillain oli ranska.

[pjl69]

Yksinpä ainakin toistaiseksi jäi pakkoruotsin puolustaja. Tykätyimmät kommentit olivat pakkoruotsikriittisiä.

[NRR]

Yksinpä ainakin toistaiseksi jäi pakkoruotsin puolustaja. Tykätyimmät kommentit olivat pakkoruotsikriittisiä.

Pakkoruotsin puolustaja jäi yksin 1960-luvulle

[SJONS]

Väite:"Menneinä vuosina KAIKKI opiskelivat neljää vierasta kieltä!" ei ole totta! Vain puolet ikäluokkasta kävi oppikoulun, jossa opiskeltiin kieliä. Oppikouluun oli sisääänpääsykoe ja se oli maksullinen. Oppikouluun karsittiin opiskelijoiksi teoreettisesti lahjakkaimmat oppilaat. Puolet ikäluokasta kävi kansakoulun ja kansalaiskoulun, jossa kielitarjontaa ei ollut lainkaan.

Nyt koko ikäluokka käy peruskoulun. Koko ikäluokalle tarjotaan opiskeltavaksi vieraita kieliä alaluokilta asti ja hyvää niin, mutta osalle oppilaista se tuottaa suunnattomia vaikeuksia. Oman äidinkielen lukemaan ja kirjoittamaan opettelussa on monille oppilaille riittävästi. On ollut hienoa huomata, että kaikki peruskoulun suorittaneet osaavat melko hyvin englantia!