Yksikielisen Suomen puolesta yhdistys ahkerana/media

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 9791
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Yksikielisen Suomen puolesta yhdistys ahkerana/media

#46 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 24.01.2021 20:39

Uusi kielipolitiikka kirjoitti: 24.01.2021 20:33
Miten tämän yhdistyksen toiminta on lähtenyt käyntiin.
Kantaa on taas otettu kaikenlaisiin asioihin.

Viimeksi kirjeenvaihtoa lapsiasiavaltuutetun toimistoon sekä
lausunto koulutuspoliittiseen selontekoon .

Virtaa riittää.
Hienoa!

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2179
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Yksikielisen Suomen puolesta yhdistys ahkerana/media

#47 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 07.03.2021 11:52

Uusi kielipolitiikka kirjoitti: 14.01.2021 23:55
NRR kirjoitti: 20.12.2020 14:01 Miten tämän yhdistyksen toiminta on lähtenyt käyntiin.

Kuuluuko joku täällä kirjoittavista jo siihen?
Hieman hakusessa taitaa olla yhdistyksen viestintästrategia..
tai sitä ei vielä ole lainkaan.

"Räiskitään kaikkiin mahdollisiin suuntiin"

Mutta ehkä tilanne korjaantuu,kun päästään pitämään perinteisiä kokouksia etäkokousten sijasta.
Viime aikoina yhdistys on keskittynyt selvittämään kaksikielisyyden kustannuksia.
Valtiovarainministeriön virkamiehet ovat kieltäytyneet antamasta näitä tietoja,koska "summaa ei voida laskea".

Koska virkamiehet eivät pysty antamaan virallista tietoa kaksikielisyyden kustannuksista,väkisinkin joutuu turvautumaan niihin arvioihin,joita yksittäiset poliitikot ovat antaneet.

Yksi tällainen arvio on 3 miljardia.
Siis 3000 miljoonaa.

Tämä kaikki käytetään ruotsin kielen aseman pönkittämiseen. Esim uudessa kielibarometrissa suomenkielisten enemmistö unohdetaan täysin.

99% suomenkielisistä ei ole olemassakaan kielibarometrin 2020 mukaan.

Sen sijaan suomenkielinen vähemmistö ruotsinkielisissä kunnissa (1% kaikista suomenkielisistä) on esillä.

Ruotsinkieliset ovat kaiken keskiössä:

Heidän "ongelmiaan" vatvotaan sekä ruotsinkielisten ollessa enemmistö että ruotsinkielisten ollessa vähemmistö.

Tämä vahvistaa kielipolitiikan totaalisen vinoutumisen.

Vertailun vuoksi suomen kielen aseman turvaamiseen käytetään Ahvenanmaalla nolla euroa ja Ruotsissa käytetään korkeintaan muutama miljoona euroa kaikkien historiallisten vähemmistökielten edistämiseen.

3000 vs muutama

Suurin kustannus on kuitenkon
menetettyjen vaihtoehtojen kustannus.

Jokainen tunti ruotsia on tunti pois jostain tärkeämmästä.

Näiden miljardien hukattujen tuntien hintaa
ei voi edes arvioida.

Miljardeja tunteja,miljardeja euroja..
Valtiovarainministeriöllä ei ole hallussaan julkisuuslain 5 §:ssä tarkoitettua asiakirjaa, joka sisältäisi pyydetyt tiedot kaksikielisyyden kustannuksista ja pakkoruotsin opetusmenoista. Valtiovarainministeriön käsityksen mukaan pyydettyä tietoa ei ole tällä hetkellä olemassa, koska tiedon tuottaminen edellyttäisi kattavaa selvitystä kaksikielisyyden kustannuksista sekä hyödyistä, eikä tällaista selvitystä ole tehty.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2179
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Yksikielisen Suomen puolesta yhdistys ahkerana/media

#48 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 09.03.2021 15:44

Virallinen vastaus

Valtiovarainministeriöllä ei ole hallussaan julkisuuslain 5 §:ssä tarkoitettua asiakirjaa, joka sisältäisi pyydetyt tiedot kaksikielisyyden kustannuksista ja pakkoruotsin opetusmenoista.

Valtiovarainministeriön käsityksen mukaan pyydettyä tietoa ei ole tällä hetkellä olemassa, koska tiedon tuottaminen edellyttäisi kattavaa selvitystä kaksikielisyyden kustannuksista sekä hyödyistä, eikä tällaista selvitystä ole tehty.

pentti
Viestit: 209
Liittynyt: 06.07.2011 15:16

Re: Yksikielisen Suomen puolesta yhdistys ahkerana/media

#49 Lukematon viesti Kirjoittaja pentti » 09.03.2021 22:47

Käsittääkseni puolueilla on oikeus pyytää valtiovarainministeriöltä selvitystä/laskelmaa haluamastaan asiasta esim. varjobudjettia varten.
Onkohan tällainen oikeus myös yksittäisellä kansanedustajalla? Voisi löytyä helpommin.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2179
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Yksikielisen Suomen puolesta yhdistys ahkerana/media

#50 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 24.09.2021 05:17

Takaisin
Tilaa Asiakas
Itä-Savo


ETUSIVU » PÄÄKIRJOITUS & MIELIPIDE 23.9.2021 8:00

Lukijalta: Kielipolitiikka on kansalaisten vastuulla

Erityisesti vuoden 2020 puolella, kun nykyhallituksen kieli- ja koulutuspoliittiset suunnitelmat ovat tulleet tutuiksi, on keskustelu sekä suomen kielen asemasta että kansalaisten kielivarannon romahtamisesta lisääntynyt. Myös peruskoululaisten heikko äidinkielen taito ovat saaneet palstatilaa.

Silmiinpistävää tuossa keskustelussa on ollut se, että suurimmaksi uhkaksi on nostettu englannin kielen ”ylivalta” ja matematiikkapainotteisuus korkeakoulujen kielivalinnoissa. Hämmästyttävää on, ettei enempää poliittiselta kuin vaikkapa kielenopettajien taholta – äidinkieli mukaan lukien – ole tehty konkreettisia ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi. Toisin sanoen, ei ole puututtu maamme kieli- ja koulutuspolitiikan ilmeisiin epäkohtiin.

Nykymenolla useimmat suomalaiset uhkaavat tulevaisuudessakin jäädä vain kahden kielen, englannin ja suomen varaan. Syynä tähän hän on eittämättä se, että vuoden 1968 peruskoululaissa ruotsin kieli määrättiin pakolliseksi englannin sijasta. Juuri sen seurauksena vientikaupan ja kulttuurisuhteiden kannalta keskeisten EU-kielten, saksan ja ranskan osaaminen on hiipunut sitä mukaa, kun oppikoulua käyneet ikäluokat ovat poistuneet työmarkkinoilta. Sama pätee venäjään. Myös ruotsin taito on romahtanut, kun pakollisuus on useimmilta tappanut motivaation.

Aina siitä alkaen, kun ruotsinkieliset painostuskeinoin saivat vuoden 1919 valtiosääntöön kirjauksen kahdesta kansalliskielestä, on maamme kielipolitiikka ollut RKP-vetoista. Myös nykyhallitus on vahvasti pakkoruotsin asialla tavoitteellaan palauttaa ruotsin yo-kirjoitus pakolliseksi.
https://www.ita-savo.fi/paakirjoitus-mielipide/4302899
Suomen kielen nostaminen alennustilastaan ja kansalaisten kielivarannon monipuolistaminen vaativat radikaalin muutoksen kieli- ja koulutuspolitiikkaan. Jotta tämä voisi toteutua, on asiasta saatava viriämään laaja ja syvällinen kansalaiskeskustelu. Sen käynnistyminen on täysin median vastuulla! Toiminnan pohjaksi tarvitaan strategia vuoden 2023 eduskuntavaaleja silmällä pitäen. Niissä kansalaisten on varmistettava, että eduskuntaan saadaan kaikkiin puolueisiin vankka suomenmielinen enemmistö, joka on valmis uudistamaan koko kielilainsäädännön perustuslain 17 §:stä alkaen.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2179
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Yksikielisen Suomen puolesta yhdistys ahkerana/media

#51 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 24.09.2021 05:28

Hallitusohjelman lausumat ja erityisesti sen hellimä kansalliskielistrategia eivät lainkaan ole huolissaan maan pääkielen tilan tai kielivarantomme surkastumisesta, josta mm. talouselämän edustajat kantavat huolta.

Vain suomenruotsin opetuksen ja siihen kohdistettujen taloudellisten resurssien lisäämisestä hallitus on huolissaan. Ja kaiken kukkuraksi hallitusohjelma perustelee ruotsinkielisten aseman parantamista yhdenvertaisuusvaatimuksella!

Eikö esimerkiksi korkeakouluopiskelijoiden sisäänpääsyprosenttien vertailun tulos riitä suomenruotsalaisille, kun se heillä on 50 % hakijoista ja suomenkielisillä 30 % hakijoista. Kun koko hallitus on RKP:n talutusnuorassa, kuka pitää suomenkielisten opiskelijoiden puolta?
https://www.hameensanomat.fi/mielipitee ... n-2183116/

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2179
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Yksikielisen Suomen puolesta yhdistys ahkerana/media

#52 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 24.09.2021 05:34

Vastaväittäjän kannanoton perusteella

"ruotsi on nykysuomalaisten latina..".

quote]Vanhempi ikäpolvi muistaa miten 1950-luvulle saakka latina kuului pakollisena lukio-opetukseen. Kun kieli muuttui vapaaehtoiseksi, katosivat sen taitajat. Nykyään hyvin harva lukee latinaa.[/quote]

https://www.hameensanomat.fi/mielipitee ... a-2204219/

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2179
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Yksikielisen Suomen puolesta yhdistys ahkerana/media

#53 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 24.09.2021 05:42

Oleellisista oleellisin kysymys:

Kun koko hallitus on RKP:n talutusnuorassa, kuka pitää suomenkielisten
opiskelijoiden puolta?

pentti
Viestit: 209
Liittynyt: 06.07.2011 15:16

Re: Yksikielisen Suomen puolesta yhdistys ahkerana/media

#54 Lukematon viesti Kirjoittaja pentti » 28.09.2021 21:47

Yhdistykseltä taas hyvä kirje kansanedustajille (http://www.kielipolitiikka.net/ysp.php?liite=32).
Kuinkahan moni sen edes lukee? Teksti pitäisi saada Hesariin, vaikka maksettuna mainoksena jos ei muuten.

NRR
Viestit: 9791
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Yksikielisen Suomen puolesta yhdistys ahkerana/media

#55 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 29.09.2021 08:58

pentti kirjoitti: 28.09.2021 21:47 Yhdistykseltä taas hyvä kirje kansanedustajille (http://www.kielipolitiikka.net/ysp.php?liite=32).
Kuinkahan moni sen edes lukee? Teksti pitäisi saada Hesariin, vaikka maksettuna mainoksena jos ei muuten.
Kiitos!

Onpa hyvää tekstiä:

"Kielipolitiikan kriittinen tarkastelu ei enää 2020-luvulla saa olla tabu! --- Aina siitä alkaen, kun ruotsinkieliset kovin painostuskeinoin saivat vuoden 1919 valtiosääntöön kirjauksen kahdesta kansalliskielestä, on maamme kielipolitiikka ollut RKP-vetoista. Nykyhallituskin panostaa vahvasti ruotsin kielen asemaan: se tavoittelee ruotsin yo-kirjoituksen palauttamista pakolliseksi ja tukee 200.000 euron lisämäärärahalla kansalliskielistrategiaa, hanketta, joka ajaa ensisijaisesti ruotsin kielen aseman vahvistamista. Kukkona kielipolitiikan tunkiolla häärii 773.000 euron budjettirahoituksella Svenska Finlands Folkting. Suomenkielisten kansalaismielipide ei sen sijaan ole kansalliskielistrategiassa lainkaan edustettuna, kun Suomalaisuuden liitto 2018 syrjäytettiin kokonaan strategian toiminnasta."

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2179
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Yksikielisen Suomen puolesta yhdistys ahkerana/media

#56 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 07.01.2022 16:20

Ala-arvoinen kansalliskielistrategia

5.1.2022

Arvoisat kansanedustajat sekä ministeriöiden korkein johto

Tämä kriittinen arviomme Valtioneuvoston 2.12.2021 antamasta periaatepäätöksestä ”Kansalliskielistrategia” on lähetetty kansanedustajille sekä ministeriöittemme korkeimmalle johdolle. Lisäksi viestimme on lähetetty tiedoksi Tasavallan presidentille sekä eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille, puolueiden puoluetoimistoille ja valtuustoille, yliopistojen, korkeakoulujen, kaupunkiliiton ja kunnallisliiton johdolle, elinkeinoelämän edustajille, ammattiliitoille, oikeuslaitoksille, opettajajärjestöille, nuoriso- ja opiskelijajärjestöille sekä tiedotusvälineille.

1. Arvio kansalliskielistrategiasta

Nyt julkistettu kansalliskielistrategiajulkaisu on yli 150-sivuinen tavoiteluettelo, joka enteellisesti on kirjoitettu ensin ruotsiksi ja vasta sitten suomeksi. Tekstissä näkyy vahvasti Ruotsalaisen kansanpuolueen kynän jälki. Strategia keskittyy 95 prosenttisesti vain ruotsin kielen ja ruotsinkielisten aseman parantamiseen. Suomenkielisten näkökanta puuttuu täysin. Sen vuoksi kansalliskielistrategian sisältöarvo on vähäinen.

Perimmäinen ydinajatus lienee se, että ”ruotsinkielisten kielellisten oikeuksien vuoksi” suomenkielisten viranomaisten on pystyttävä palvelemaan ruotsinkielisiä aina ”toisella kansalliskielellä” eli ruotsiksi eivätkä he saa pyytää näitä vaihtamaan kieltä suomeksi.

2. Kansalliskielistrategiassa jotain hyvääkin

Kansalliskielistrategian ainoa hyvä ja kannatettava asia on digipalveluiden kehittäminen tasapuolisesti sekä suomen- että ruotsinkielisille. Tähän olisi vielä lisättävä digipalvelujen kehittämistavoite harkinnan mukaan myös muilla kielillä. Digitalisaatio tekee mahdolliseksi monipuolisen viranomaispalvelun eri kielillä.

Muuta hyvää kansalliskielistrategia ei sisälläkään.

3. Esimerkkejä kansallikielistrategiassa esitetyistä huonoista tavoitteista

Strategiassa toistellaan kymmeniä kertoja ilmaisuja ”Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi” tai ”kielelliset oikeudet”. Strategian kirjoittaneiden ajatusmaailmasta paistaa silmiinpistävästi kuitenkin läpi, että noilla ilmaisuilla tarkoitetaan ruotsia tai ruotsinkielisten kielellisiä oikeuksia.

Tavoitteiksi on kirjattu esimerkiksi tällaista:

Tehostetaan suomenkielisten lasten kielikylpy- ja kielisuihkutoimintaa ruotsiksi, kannustetaan kuntia tarjoamaan ruotsia A1-kielenä ja poistamaan ryhmäkokoa koskevat rajoitukset sekä lisäämään B1-kielen (ruotsi) tuntiresursseja yläasteella. Virastoja ja laitoksia kehotetaan kiinnittämään huomiota palvelukseen otettavien tosiasialliseen ruotsin kielen hallintaan ja järjestämään ruotsin kielikoulutusta viranhaltijoille.

Tulisi selvittää ruotsinkielisten opiskelijoiden mahdollisuus suorittaa tentit ja laatia opinnäytteet omalla äidinkielellään ruotsiksi. Tulisi lisätä lukion historian opetukseen Ruotsin ajan, Suomen kaksikielisyyden ja Ahvenanmaan erityisaseman osuutta. Lisäksi kirjoittajat kantavat huolta puutteista maahanmuuttajien kotouttamisesta ruotsiksi. Samaa huolta kannetaan englanninkielisestä korkeakoulutuksesta valmistuvien muunkielisten ruotsin taidoista.

4. Strategian toimeenpanoa seurataan vuosittain

Mikäli kansalliskielistrategian ”visioiden, suuntaviivojen ja päämäärien” annetaan edetä toteuttamisasteelle – jota ei sovi epäillä, koska se on jo Valtioneuvoston periaatepäätös – johtaa se seuraavanlaisiin toimiin.

Jokaisen toimenpiteen toteuttamiseen on nimetty yksi tai useampi vastuuministeriö. Valtioneuvoston suosituksia annetaan myös muille toimijoille, kuten kunnille ja korkeakouluille. Vastuu strategian täytäntöönpanosta osoitetaan oikeusministeriölle, jolle kuuluu strategian toimenpiteiden käynnistäminen ja toteutuksen seuranta. Oikeusministeriö kerää vuosittain muiden ministeriöiden katsaukset niiden vastuulla olevien toimenpiteiden edistymisestä.

Oikeusministeriöstä tulee jatkossa siten ”valtiollinen kielipoliisi”.

5. Näitä asioita kansalliskielistrategiassa ei käsitellä

Kansalliskielistrategiaa ei käsitellä lainkaan suomenkielisten näkökulmasta. Ei oteta lainkaan kantaa siihen, että suomalaisista 70 prosenttia haluaa eroon pakollisesta ruotsin opetuksesta. Perustuslain 17 §:ssä ei ole mainintaa, että suomenkielisten tulisi palvella vähemmistöämme ruotsiksi. Ruotsin pakko-opetuksen lisäämisen sijaan tulisi poistaa ruotsin pakollisuus. Lisäksi virkamiesruotsin vaatimukset ja velvoittavuus on poistettava, sillä yksilölle asetetut vaatimukset loukkaavat perustuslain 18 §:n suomia yksilön oikeuksia hakeutua haluamaansa ammattiin tai tehtävään ja vaatimukset suosivat perusteettomasti ruotsinkielisiä hakijoita.

Perustuslain 17 §:n ja 18 §:n virheelliset tulkinnat ovat saattaneet suomenkieliset kestämättömään tilanteeseen. Ruotsin kielen aseman pönkittämiseen on laadittu 300 lakia ja asetusta. Jos kansalliskielistrategia annetaan viedä toteutukseen, niin noiden lakien ja asetusten määrä kasvaa entisestään.

Kansalliskielistrategian lähestymistapa on täysin väärä, koska siinä ei tarkastella lainkaan Suomen koko kielivarannon tarvetta eli maailmankielten, kuten saksan, ranskan, espanjan, venäjän, arabian tai kiinan opetuksen tarvetta. Viron kielen tuntemustakaan ei Suomen kouluissa ole koskaan edistetty. Kauppa, kulttuuri, tiede, erilaisten uhkien torjunta ja sotilastiedustelukin, mutta myös yksilöiden omat valinnat edellyttävät monipuolista kieltenopetusta.

Kieltenopettajien koulutus on täysin vääristynyt peruskoulu-uudistuksen jälkeen. Suomessa suurten eurooppalaisten ja muiden maailmankielten opetus on ohjautunut täysin sivuraiteelle sen jälkeen, kun ruotsi tuli pakolliseksi peruskoulussa.

On ironista, että samalla kun strategiapaperissa korostetaan suomalaisille hyvän äidinkielen merkitystä, niin Ahvenanmaan kielisorto sivuutetaan täysin. Kansainliitto ei varmaankaan tarkoittanut - vahvistaessaan 24.6.1921 Ahvenanmaan itsehallinnollisen aseman - että suomenkielinen väestönosa (4,7 %) joutuisi kielellisen sorron alaiseksi. Ahvenanmaalla suomen kieli on katukuvasta hävitetty eivätkä suomenkieliset saa palveluita suomeksi. Törkeintä on, että suomenkielinen ei saa omakielistä koulutusta. Oman äidinkielenkin eli suomen opetus voi alkaa Ahvenanmaalla vasta 4. luokalta. Mutta kun oppikirja-aineisto ja opetus on toteutettu ”tyhmimmän” eli samalla oppitunnilla olevan vapaaehtoisesti suomea aloittelevan ruotsinkielisen tason mukaisesti, jättävät monet suomenkieliset ala-arvoisen opetuksen vuoksi ”vapaaehtoisen suomen” ja valitsevat itselleen toisen valinnaiskielen.

Ahvenanmaa jatkaa Ruotsin vallan aikana toteutettua suomenkielisten syrjintää ja kielisortoa.

Suomessa yliopistokoulutukseen on 2000-luvulla päässyt vuosittain 50 prosenttia ruotsinkielisten ja vain 32-33 prosenttia suomenkielisten ikäluokista. Kansalliskielistrategiassa esitetään itsekkäästi lisää koulutuspaikkoja ruotsinkielisille. Ainoa oikea tapa korjata vääristynyttä koulutuspolitiikkaamme on se, että karsitaan rajusti ruotsinkielisten kiintiöpaikkoja yliopistoissa ja lisätään niitä ammatilliseen koulutukseen. Siten ruotsinkielisiä riittäisi paremmin perustehtäviinkin eikä vain liike-elämän ja virkakoneiston huipulle.

Kansalliskielistrategiassa ei kanneta huolta siitäkään, että suomenkieliset joutuvat hakemaan ruotsinkielisiin yliopistoihin ruotsiksi ja suorittamaan tentit ja laatimaan opinnäytteet ruotsiksi.

Toisinpäin kyllä esitetään ruotsinkielisten opiskelijoiden mahdollisuutta suorittaa tentit ja laatia opinnäytteet omalla äidinkielellä.

6. Suomi voisi olla kuten muutkin maat

Missään muualla ei ole toteutettu kielienemmistöä niin pahoin alistavaa ja syrjivää kielilainsäädäntöä kuin Suomessa. Vähemmistökielen pakkokouluttaminen kattaa koko maan ja kaikki opiskelun tasot. Näin ei ole missään muualla. Niissä maissa, joissa vähemmistöjen osuudet ovat suuria, on toteutettu alueellisia ratkaisuja vähemmistökielisten kielellisen aseman ja opetuksen turvaamiseksi. Pääsääntö on kuitenkin, että ensisijaisesti toteutetaan kielienemmistön etu.

Sveitsissä on valtiotasolla neljä virallista kieltä, mutta vain valtiotasolla, sillä 26 kantonista 22 ovat täysin yksikielisiä mm. omine perustuslakeineen, opetusministereineen ja opetussuunnitelmineen ja ne toimivat kuin yksikieliset valtiot. Kantonin asukkaita ei henkilötasolla velvoita maan monikielisyys.

Kanadassa ranskankielisen vähemmistön osuus on 21 prosenttia. Ranska kuuluu suuriin maailmankieliin, mutta enemmistöön kuuluvien englanninkielisten koululaisten ei tarvitse lukea ranskaa muutamaa provinssia lukuunottamatta ja sielläkin vain muutamia vuosikursseja.

Virossa on 29,5 prosentin ja Latviassa 37 prosentin venäjänkieliset vähemmistöt. Siitä huolimatta maat ovat virallisesti yksikielisiä eikä maissa ole pakkovenäjää.

Suomessa sen sijaan halutaan toimia kielivähemmistön ehdoin.

7. Rkp määräillyt kieliasioista koko itsenäisyytemme ajan

Yleisesti oltiin itsenäisyyden alkuvaiheessa sitä mieltä, että suomen kielestä pitää tehdä maan ainoa virallinen kieli. Sitä mieltä oli myös vuosien 1917-1919 perustuslakikomitea, joka puheenjohtajansa K.J.Ståhlbergin johdolla kirjasi kolmeen ensimmäiseen perustuslakiluonnokseensa suomen maan ainoaksi viralliseksi kieleksi. Kuitenkin Ruotsalaisen kansanpuolueen, muiden ruotsinkielisten tahojen sekä Ahvenanmaan ja Ruotsin valtion ankara painostus ja uhkailu vaikuttivat lopulta siihen, että Suomen ensimmäisen 1919 hallitusmuodon 14 §:ään (vastaa nykyistä 17 §:ää) kirjattiin ruotsi toiseksi ”kotimaiseksi kieleksi”.

Mikäli näin ei olisi tapahtunut, ei Rkp:n silloisen puheenjohtajan, Jan-Magnus Janssonin olisi tarvinut maanpetosta lähentelevällä tavalla astella Ruotsin suurlähetystöön 2.1.1968 ja vaatia Ruotsin valtiota ja ruotsalaista lehdistöä vaikuttamaan Suomen omaan sisäiseen asiaan uuden peruskoulun pakollisen kielen valinnassa. Rkp:n kyseenalaisten toimien vuoksi yhteisesti sovittu englanti vaihdettiin ruotsin kieleen pakollisena kielenä.

Jos vielä lisätään Rkp:n ja ruotsinkielisen väestön ehdottomasta vaatimuksesta ajama maanhankintalain (5.5.1945) kielipykälä 92 §, jolla ruotsinkieliset kunnat vapautettiin siirtolaisten sijoittamiselta alueilleen sekä 2.12.2021 Valtioneuvoston periaatepäätös kansalliskielistrategiasta, niin voi sanoa, että kielivähemmistö ja sen edustama, itsekkäästi etujaan ajava Rkp on päässyt sanelemaan kaikki tärkeimmät kielipoliittiset ratkaisut itsenäisyytemme 100 vuoden aikana.

Ruotsalaisesta kansanpuolueesta ei ole hoitamaan suomenkielisten asioita.

8. Muutoksen aika

Manner-Suomen alueella ruotsinkielisten osuus on 4,7 prosenttia. Näistä 260000 ruotsinkielisestä muutama tuhat ei ole oppinut tai halunnut oppia maan ehdotonta pääkieltä suomea. On oikeudenmukaisempaa kielikylvettää ja päälle vielä kielisuihkuttaa suomeksi nämä suomea osaamattomat kuin pakkoruotsittaa koko suomenkielinen enemmistö.

Suomi haaskaa maan ja yksilön edun uhraamalla valtavan määrän energiaa ja varoja vääriin kielipoliittisiin valintoihin.

Tässä maassa ruotsittamista toteutetaan jonkinlaisessa joukkopsykoosissa, jossa virallisen kieliliturgian ”oikeanlaisesta sisäistämisestä” on tullut poliittisen soveltuvuuden mittari. Joka tapauksessa vastakkaiset mielipiteet tai järkiperusteet jyrätään maan rakoon.

Mistä löytyvät ne rohkeat päättäjät, korkeassa asemassa olevat virkamiehet, tieteen, taiteen ja kulttuurin edustajat sekä toimittajat tai muut vaikuttajat, jotka uskaltavat vihdoin sanoa ääneen:

”Nyt riittää!”.

”Nyt riittää tyhmien ja järjettömien päätösten ja toimeenpanojen teko!”.

”Nyt riittää suomenkielisten alistaminen ja nöyryyttäminen!”.


Yksikielisen Suomen puolesta-yhdistys

Leo Havukainen, Marjatta Astrén, Paul Betcke, Tuula Laitala, Olavi Salokangas

kotivustomme http://www.kielipolitiikka.net/ysp.php

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2179
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Yksikielisen Suomen puolesta yhdistys ahkerana/media

#57 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 05.07.2022 13:01

Kaksoisstandardista/
Samantasoinen kansalaismielipide,
mutta täysin eri toimenpiteet
Arvoisat kansanedustajat ja puolueiden jäsenistö

18.5.2022

Kansalaistuki 76 ja 74 prosenttia

Suomen Nato-päätös (17.5.2022) syntyi poikkeuksellisen yksimielisesti. Ylin valtiojohtomme, eduskunta ja kansalaiset olivat kaikki tämän merkittävän ratkaisun takana. Erityisesti haluttiin selvä kansalaistuki päätöksen kivijalaksi.
Ja sen päättäjämme saivat, sillä 76 prosenttia suomalaisista kannatti Suomen Nato-jäsenyyttä (Ylen Taloustutkimuksella teettämä kysely 5/2022).

Pakollisesta kouluruotsista luopumista kannatti kolme neljäsosaa (74 prosenttia) vastaajista Åbo Akademin, Turun yliopiston ja Tampereen yliopiston kyselyssä (12/2014).
Kuitenkin päättäjämme ovat aina väheksyneet kansalaismielipidettä ruotsin kielen asemasta ja lakaisseet asian maton alle. Päättäjiemme välinpitämättömyyttä on suuresti ihmeteltävä, sillä tämä jos mikä koskee kansalaisia itseään mitä suurimmassa määrin.

Olisikohan vihdoin ylimmän valtiojohtomme, päättäjiemme ja puolue-elinten paneuduttava ruotsin kielen asemaan ja kielipolitiikan kysymyksiin laajemminkin? Kansanvalta asiassa ei Suomessa nykyisin toteudu lainkaan. Odotamme kevään 2023 eduskuntavaaleissa poliittisten puolueiden ja poliittisten järjestöjen ottavan kielipolitiikan vakavasti yhdeksi tärkeistä vaaliteemoista.

Yksikielisen Suomen puolesta - yhdistys
Leo Havukainen, Marjatta Astrén, Paul Betcke, Tuula Laitala, Olavi Salokangas

kotisivumme http://www.kielipolitiikka.net/ysp.php

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2179
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Yksikielisen Suomen puolesta yhdistys ahkerana/media

#58 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 05.07.2022 13:05

[quote

Kansalliskielistrategia suomenkielisten edun vastainen

30.1.2022

Valtioneuvosto teki 2.12.2021 periaatepäätöksen "Kansalliskielistrategiasta". Se on yli 150 sivun toimenpidekokoelma, joka keskittyy 95-prosenttisesti vain ruotsin kielen ja ruotsinkielisten aseman parantamiseen. Herää epäilys, että suomenkieliset ministerimme eivät ole suunnitelmaan tutustuneet.

Strategiapaperin tavoitteina ovat esimerkiksi varhaiskasvatuksessa tehostaa suomenkielisten lasten kielikylvettämistä ruotsiksi, kannustaa kuntia tarjoamaan ruotsia ensimmäisenä eli A1-kielenä ja poistamaan ruotsin ryhmäkokoa koskevat rajoitukset sekä lisäämään B1-kielen (ruotsi) tuntiresursseja yläasteella.

Kansalliskielistrategiaa ei käsitellä lainkaan suomenkielisten näkökulmasta. Ei oteta lainkaan kantaa siihen, että suomalaisista 70 prosenttia haluaa eroon pakollisesta ruotsin opetuksesta. Strategiapaperissa suomenkielinen enemmistö alistetaan kuin itsestään selvyytenä ruotsinkielisen vähemmistön kielellisten oikeuksien takaajaksi. Perustuslain 17 §:ssä ei kuitenkaan ole mainintaa, että suomenkielisillä olisi tuo velvollisuus.

Muissa maissa ei ole toteutettu kielienemmistöä niin pahoin alistavaa kielilainsäädäntöä kuin Suomessa.

Sveitsissä on valtiotasolla neljä virallista kieltä, mutta vain valtiotasolla, sillä 26 kantonista 22 ovat täysin yksikielisiä mm. omine perustuslakeineen ja opetussuunnitelmineen ja kantonit toimivat kuin yksikieliset valtiot. Kantonin asukkaita ei henkilötasolla velvoita maan monikielisyys.

Kanadassa ranskankielisen vähemmistön osuus on 21 prosenttia. Ranska kuuluu suuriin maailmankieliin, mutta enemmistöön kuuluvien englanninkielisten lasten ei tarvitse lukea ranskaa muutamaa provinssia lukuunottamatta ja sielläkin vain muutamia vuosikursseja.

Virossa on 29,5 prosentin ja Latviassa 37 prosentin venäjänkieliset vähemmistöt. Siitä huolimatta maat ovat virallisesti yksikielisiä eikä maissa ole pakkovenäjää.

Manner-Suomessa ruotsinkielisten osuus on 4,7 prosenttia. Päättäjämme toimivat Suomessa pienen kielivähemmistön ehdoin, eivätkä kuuntele enemmistöä sitä itseään koskevissa asioissa.

Suomi haaskaa maan ja yksilön edun uhraamalla valtavan määrän energiaa ja varoja vääriin kielipoliittisiin valintoihin][/quote]

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2179
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Yksikielisen Suomen puolesta yhdistys ahkerana/media

#59 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 05.07.2022 13:17

Tavoitteena monikielinen kaksikielisyys.


Menestyminen kansainvälisessä kanssakäymisessä edellyttää monipuolista kielitaitoa. Tässä suhteessa Suomi on peruskoulun myötä merkittävästi taantunut. Oppikouluaikaan jokainen lukiolainen opiskeli ainakin kolmea ja osa peräti neljää vierasta kieltä: ruotsia, saksaa tai venäjää, ranskaa ja kielilinjalla lisäksi latinaa.

Englannin voittokulku alkoi 1950-luvulla, ja useimmissa maamme 309 kunnan peruskouluissa englanti on nyt ykkösvaihtoehto A1-kieleksi. Toinen kieli on automaattisesti ruotsi, ja siihen se sitten useimmilta myös toisella asteella jää. Suuret EU-kielet, saksa, ranska, espanja ja italia ovat täysin marginaalissa, samoin myös venäjä.

Kielivalikoiman yksipuolistuminen johtuu harjoitetusta kielipolitiikasta.

Suurille puolueille kielipoliittiset kysymykset ovat edelleen yhdentekeviä. Niinpä vuoden 2004 kielilakikin hyväksyttiin eduskunnassa ilman perustuslaillista tarkastelua.

Valtapoliittinen mekanismi, jolla kansallinen kielivarantomme on järjestelmällisesti näivetetty, on hyvin tiedossa puoluetasolla ja opetusalan järjestöissäkin.

Miksi poliitikot, OAJ ja SUKOL eivät ole rohjenneet avata epäkohdista keskustelua enempää mediassa kuin muussakaan yhteydessä? Sitä kysymme nyt tässä.

Sote-palveluiden siirtyessä alueiden vastuulle kunnat pystyvät panostamaan myös koulujen kielivalikoiman monipuolistamiseen. Positiivinen käänne saadaan aikaan tarjoamalla joka kunnassa jo toiselta luokalta alkaen A2-kieleksi vaihtoehtoisesti ruotsia, suuria EU-kieliä sekä kiinaa ja arabiaa. Kun valittuja kieliä opiskellaan koko oppivelvollisuuden ajan, kansallinen kielivaranto kohenee jo 10 vuodessa. Laajempi kielitarjonta onnistuu pienissäkin kunnissa ilman kustannustason nousua. Se edellyttää tietysti perusopetuslain muutosta, jolla ruotsistakin tehdään valinnainen kieliaine.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kotus vaati jo 2009 kielipoliittisessa ohjelmassaan valtiota laatimaan kokonaisvaltaisen kielipoliittisen strategian. Näin ei ole tehty. Kattavan kielistrategian tarvetta korostaa, että 8 % väestöstämme on vieraskielistä ja ainakin 30 kielellä on merkittävä määrä puhujia. Strategiaan tulee sisältyä näiden kielten opettajien koulutus. Näin toimien maahamme kotoutuu monikielisesti kaksikielistä väestöä, mistä hyötyy koko yhteiskunta.

Puolueet testasivat äskeisissä aluevaaleissa kannatustaan myös vuoden 2023 eduskuntavaaleja ajatellen. Kielipolitiikka nousee varmuudella yhdeksi merkittävistä vaaliteemoista. Niinpä kaikkien eduskuntaan mielivien on syytä jo nyt alkaa harjoitella - ihan peilin edessä - uskottavia vastauksia kansalaisten kieli- ja koulutuspoliittisiin kysymyksiin.
Eikä pelkästään vaalikampanjan aikana,
vaan myös istuntokausien mittaan.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2179
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Yksikielisen Suomen puolesta yhdistys ahkerana/media

#60 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 05.07.2022 13:21

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kotus vaati jo 2009 kielipoliittisessa ohjelmassaan valtiota laatimaan kokonaisvaltaisen kielipoliittisen strategian. Näin ei ole tehty.

Kattavan kielistrategian tarvetta korostaa, että 8 % väestöstämme on vieraskielistä ja ainakin 30 kielellä on merkittävä määrä puhujia. Strategiaan tulee sisältyä näiden kielten opettajien koulutus. Näin toimien maahamme kotoutuu monikielisesti kaksikielistä väestöä, mistä hyötyy koko yhteiskunta.
Kokoomuksen opetusministeri Henna Virkkunen kannatti nimenomaan

Kansallisen kielistrategian

laatimista, mutta oikeusministeri Henriksson typisti strategian

Ruotsin kielen erityissuojelustrategia' ksi
(Eufemismi "kansalliskielistrategia")

Vastaa Viestiin