Työskentelin hiljan eräässä suuressa suomalaisessa firmassa, josta olen sittemmin lähtenyt (häiriköt voivat löytää yksityiskohdat LinkedInistä). Olin sitten lounaalla itseäni ehkä vajaat kymmenisen vuotta nuoremman kollegan kanssa, joka on ihan akateeminen, fiksu kaveri. Nostin huvikseni keskustelussa esille toisen kollegan sukunimen, jossa on "kalevalainen" elementti.
Tästä hän sitten lähti selittämään miten Kalevalan kieltä ei nykylukija voi ymmärtää ja miten se sisältää vain kansallismielistä hehkutusta ja että miten Lönnrot oli yhteydessä johonkin serbialaiseen vastaavaan kansalliseepoksen kirjoittajaan. Muistutin tässä sitten että Kalevala on lähinnä senaikaista antropologiaa ja että siitä seurasi maailman suurin kerätty kansanperinnearkisto. Tämä oli hänelle uutta. Jäi harmittamaan kun en muistuttanut että Runeberg ja Topelius ne vasta hehkuttelivatkin, kun taas Kalevalassa ei "Suomen kansaa" mainita missään.
Itsehän opettelin aikanaan 5-6-vuotiaana lukemaan lukemalla isoäitini Kanteletarta, ja tämä kyseinen kollega minua rekrytoidessaan oli kuulemma todennut hakemuksestani että "jätkähän osaa suomea", joten kai siitä jotain positiivista seurasi. Kalevalan luin kokonaisuudessaan läpi lukiossa ilman ongelmia, ja tämä sitten herätti suurta ihmetystä siitä että miten se on mahdollista.
Noh, tämä jatkui siten että sain kaverin myöntämään että hän ei itse asiassa ole lukenut eikä halua edes lukea Kalevalaa tarkistaakseen näkemyksiään koska "perussuomalaiset nuoret" ovat sitä mieltä että suomenruotsalaiset eivät ole suomalaisia. Eli tämä perusteesi siitä että kaikkien on oltava suomenruotsalaisia tai suomenruotsalaiset eivät ole suomalaisia.
Heitin sitten täkynä puolihuolimattomasti että "pakkoruotsin puolusteluhan on ihan täyttä roskaa", mikä sai hänet menemään hetkeksi täysin lukkoon kun hän takelteli sen kanssa että oikeasti sanoin että puolustelu enkä vastustaminen... "no minä en tiedä siitä mitään" oli sitten kommentti tähän
Mistä tämä työkaverisi olisi käsityksensä ottanut.