Artikkeli käsittelee sitä, että jotain muuta kuin suomea (tai ruotsia, mitä artikkeli ei mainitse) puhuvilta vaaditaan korkeampaa arvosanaa kuin näitä kahta virallista kieltä puhuvilta. En väitä, etteikö tässä olisi epäkohtaa, mutta en jaksa uskoa että yliopistoon pyrkii kovinkaan paljon suomea äidinkielenään puhuvia oppilaita, joiden äidinkielentaito on tuolla A:n tasolla. Kriteereistä luopuminen johtaisi muutenkin helposti siihen suuntaan, että eri aloilla aloittaa valtavasti opiskelijoita, jotka alkuinnostuksen jälkeen kyllästyvät ja vaihtavat toiselle alalle (Itse olin tätä mieltä jo silloin kun alettiin puhua ylioppilastodistuksen merkityksen kasvattamisesta yliopistojen oppilasvalinnoisssa).Ministeriö selvittää suomi toisena kielenä -opetusta, ongelmat heijastuvat urapolkuihin: ”En odottanut, että järjestelmä syrjii hakijoita”
Missähän vaiheessa ministeriö alkaisi selvittämään yhtä helvetinmoista norsua, joka on saanut mellastaa posliinikaupassa jo yli 50 vuotta? Joka ikisen suomenkielisen tulee mukamas lain mukaan opiskella ruotsia ja korkeakouluissa vielä virkamiesruotsi, vaikkei tuota ole millään tavalla kirjattu perustuslakiin. Kyseessä on kuitenkin suurimmalle osalle kansasta täysin vieras kieli, mutta poliitikot osaavat vuodesta toiseen kiemurrella ulos vastuustaan ja status quo jatkuu säätiörahojen kiilto silmissä.