Lukio- ja pääsykoekilpailu runnoo koulutuksemme tunnistamattomaksi

[NRR]

Tämä liittyy nyt pakkoruotsiin vain välillisesti - pakkoruotsi ja kielipainotus ovat osa laajempaa epäreilusti karsivaa ja liian varhain nuoria kilpailuttavaa opiskeluputkeamme.

Olen ihmetellyt miten riemulla kaikki, myös kaikki poliittiset toimijat ovat nyt viemässä nuoriamme kohti koko koulunkäynnin mittaista kilpailutusta. Tästä kirjoittaa nyt Alexander Puutio Ylen kolumnissaan:

Suomen lukiot ovat vaarassa amerikkalaistua
---
Viime syksystä lähtien olen toiminut vapaaehtoisena kriittisen kirjoitus- ja ajattelutaidon opettajana huippuyliopistoihin tähtääville harlemilaisille lukiolaisille.
---
Ensimmäisestä oppitunnista alkaen on ollut selvää, että kaikki mikä ei valmenna testeihin tai hakemuskirjeen kirjoittamiseen on ajanhukkaa. Älylliselle uteliaisuudelle tai oppimisen ilolle ei jää sijaa.
---
Paljon keskustelua herättäneen pääsykoeuudistuksen astuttua voimaan entistä suurempi osa heistä [suomalaisnuorista] tulee saamaan opiskelupaikan todistusvalinnan kautta. --- pelkään, että pääsykoeuudistus aiheuttaa yhteiskunnallemme enemmän haittaa kuin hyötyä.
---
Yhdysvaltalaisnuorten kamppailu yliopistopaikoista on raadollista seurattavaa. Valtavien velkasummien lisäksi amerikkalaisiin yliopistoon mieleviä odottaa lähes poikkeuksetta usean vuoden valmistautuminen laajalti epäreiluksi koettuun valintamenettelyyn.
---
Ensimmäisenä amerikkalaistumisen lieveilmiönä tulemme lähitulevaisuudessa näkemään lukio-opiskelun kaupallistumisen. ---

Todistusvalinnan ollessa pääväylämme yliopisto-opiskeluihin, vaarana on, että vahvistamme amerikkalaistyyppistä luokkajakoa sekä rakenteellista epätasa-arvoa.

Erityisesti haastavista kotioloista tulevat, sekä hitaasti kykyihinsä syttyvät nuoret ovat vaarassa jäädä pois yhteiskunnan vauhdista, kun aikaistamme koko loppuelämään vaikuttavia päätöksiä.

Monet nuoristamme eivät yksinkertaisesti ole valmiita kirjoittamaan seitsemää laudaturia lukion päättyessä. Tuoreiden tutkimusten mukaan nykynuoret kypsyvät merkittävästi aiempia sukupolvia hitaammin – Columbian yliopiston Mirjana Domakondin mukaan jopa noin kahdeksan vuotta aiempia vuosikertoja hitaammin. Pääsykoeuudistus onkin omiaan vaikeuttamaan erityisesti hitaasti syttyvien nuortemme pääsemistä opinnoissaan vauhtiin, ja etenkin hieman tyttöjä hitaammin kehittyvien poikien opintopolkujen aukeaminen voi hankaloitua.

Erityisen surullista on ajatella, mitä todistusvalinta tekee vaikeista kotioloista ponnistaville nuorille, joiden todellista akateemista kapasiteettia on turha mitata ennen kuin he ovat jättäneet haastavat kasvuympäristönsä taakseen. ---

Ilman pääsykokeita en minäkään olisi päässyt nykyiselle uralleni. --- Muutaman kiinteistöhuoltajana vietetyn työvuoden jälkeen löysin lopulta tieni Turun oikeustieteellisen pääsykokeen kautta uralle, joka minulta olisi lähes missä tahansa muualla maailmassa jäänyt saavuttamatta.
---
Kirjoittaja on ylpeä Pomarkun lukiolainen joka ei olisi ilman Turun oikeustieteellisen pääsykoekiintiötä päässyt elämässään paljon Porin toria pidemmälle.

https://yle.fi/uutiset/3-11417201?utm_s ... ium=social

Muutokset ovat tapahtuneet nopeasti. Ne, joilla on lukioikäisiä lapsia huomaavat eron, mutta eivät juuri muut.

[pjl69]

Muutokset ovat tapahtuneet nopeasti. Ne, joilla on lukioikäisiä lapsia huomaavat eron, mutta eivät juuri muut.

Tuossa lienee myös syy sille, miksi RKP saa huseerata vapaasti apupuolueineen kielipolitiikassa, ilman että kansalaiset, jotka normaalisti kysyttäessä vastustavatkin pakkoruotsia, eivät inahdakaan asiasta. Ei koske (enää) heitä. En minäkään tiedä, miten koulunkäynti on muuttunut omista kouluajoistani...

[NRR]

Muutokset ovat tapahtuneet nopeasti. Ne, joilla on lukioikäisiä lapsia huomaavat eron, mutta eivät juuri muut.

Tuossa lienee myös syy sille, miksi RKP saa huseerata vapaasti apupuolueineen kielipolitiikassa, ilman että kansalaiset, jotka normaalisti kysyttäessä vastustavatkin pakkoruotsia, eivät inahdakaan asiasta. Ei koske (enää) heitä. En minäkään tiedä, miten koulunkäynti on muuttunut omista kouluajoistani...

Totta - koulut ovat olleet pitkään hyvin staattisia, nyt viimeisen vuosikymmenen aikana muutoksia on tullut ja paljon.

Isojen kaupunkien "koulumyönteiset kodit" ovat sen sijaan hyvin tietoisia siitä, että nykykoulu vaatii vanhempien panostusta lapsen kehitykseen "opetussuunnitelman suunnassa" ihan synnytyslaitokselta lähtien.

Uusi ryhmä, jonka koulutuksesta sietääkin olla huolissaan ovat maahanmuuttajat. On selvää, että osalla maahanmuuttajaperheistä ei ole koulun vaatimaan panostukseen mitään mahdollisuutta eikä edes edellytyksiä. Lapset tulkistevat tilanteen rasismina, vaikka kyse on koko yhteiskuntaa pyörittävästä pudotuspelistä: https://yle.fi/uutiset/3-11431717

Siksi meidän tulisi vierastaa varhaista karsintaa ainakaan pääasiallisena polkuna jatko-opintoihin. Tämä olisi myös poikien ja vähemmän koulutusmyönteisten kotien lasten etu.

[NRR]

Isojen kaupunkien "koulumyönteiset kodit" ovat sen sijaan hyvin tietoisia siitä, että nykykoulu vaatii vanhempien panostusta lapsen kehitykseen "opetussuunnitelman suunnassa" ihan synnytyslaitokselta lähtien.

Uusi ryhmä, jonka koulutuksesta sietääkin olla huolissaan ovat maahanmuuttajat. On selvää, että osalla maahanmuuttajaperheistä ei ole koulun vaatimaan panostukseen mitään mahdollisuutta eikä edes edellytyksiä. Lapset tulkistevat tilanteen rasismina, vaikka kyse on koko yhteiskuntaa pyörittävästä pudotuspelistä

Kyseessä oli siis pisapisteiden vertailu.

En ymmärrä, miksei poikien ja maahanmuuttajien tilannetta käsitellä yhtä aikaa. Jos ero pisapisteissä maahanmuuttajien ja muiden välillä on meillä suurin, niin on myös ero tyttöjen ja poikien pisapisteiden välillä.

Meillä on siis koulu, joka kasvattaa eroja. Kieliosaaminen on avainasemassa eikä pakkoruotsin rooli ole vähäinen.