Perustuslaki muutettava vai uudelleentulkittava?

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Perustuslaki muutettava vai uudelleentulkittava?

#16 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 18.01.2022 00:06

https://svenska.yle.fi/a/7-10000948

Kopioin tähän aiemmasta kirjoituksestani kahden kunnan yo-tulokset
Tässä Kauniainen, paras ruotsinkielinen lukio sijalla 15

Ensimmäinen luku kirjoittajien määrä, toinen kirjoittajien prosenttiosuus
Modersmålet, svenska 88 100 %
Engelska, lång lärokurs 83 94 %
Finska, lång lärokurs 72 82 %
Matematik, lång lärokurs 56 64 %
Fysik 32 36 %
Biologi 29 33 %
Matematik, kort lärokurs 27 31 %
Samhällslära 24 27 %
Historia 22 25 %
Psykologi 16 18 %


Kauniaisissa 82% kirjoitti pitkän suomen ja 64% pitkän matikan
Kauniaisten sijoitus 15, keskiarvo 5.2
Tämän ryhmän paimentamiseen kunnon ammatteihin tarvitaan vain muiden kieliryhmien polkemista, joka tehokkaimmillaan tehdään pakkoruotsilla ja kaikenkarvaisilla kielikiintiöillä ja muilla kielisäädöksillä että saadaan suruille opiskelupaikat suosituimpiin ammatteihin. Se, että suruja ei sitten riitä enää palveluammatteihin, on selvä merkki siitä, että systeemi näiltä osin toimii heidän toivomallaan tavalla.

Tässä mm Närpiön luvut, Närpiön sijoitus 128, keskiarvo 4.35

De populäraste ämnena i Närpes gymnasium
Ensimmäinen luku kirjoittajien määrä, toinen kirjoittajien prosenttiosuus
Engelska, lång lärokurs 46 100 %
Modersmålet, svenska 45 98 %
Finska, medellång lärokurs 39 85 %
Matematik, kort lärokurs 33 72 %
Hälsokunskap 15 33 %
Psykologi 12 26 %
Evangelisk-luthersk religion 11 24 %
Samhällslära 11 24 %
Matematik, lång lärokurs 9 20 %
Historia 5 11 %


Närpiössä pitkän matikan kirjoitti 20%, pitkää suomea ei näy kymmenen kärjessä, sen sijaan terveystietoa 33% ja uskontoa 24%, joita taas ei näy Kauniaisten tilastossa.
Tästä näkyy miten pilkka on osunut omaan nilkkaan. Vuosikymmenet on toitotettu sielläkin sitä että KAIKKIEN on opiskeltava "toista kotimaista" tässä maassa pärjätäkseen. Ruotsinkielisille suomen pakko on rakenteellinen, joten ainoa tapa millä he ovat voineet vastata tähän vaatimukseen on ollut lisätä opetusta.

Aina silloin tällöin joku vinkaisee, että surut joutuvat lukemaan enemmän suomea kuin suomenkieliset ruotsia, mutta siitä ollaan sentään viisaasti vaiettu, että tähän asiaintilaan on syynsä. Laki nimittäin määrää molemmille pakolliseksi saman tuntimäärän "toista kotimaista", mutta suruille se ei alkuunkaan riitä pääkielen oppimiseen, vaikka heille suomen kieli on elinehto, kun taas suomenkielisille ruotsin oppiminen on yhdentekevää jos keinotekoisia tarpeita ala Kansalliskielistrategia ei lasketa.

Kun suomen opetus aloitetaan nykyään jo ala-asteen ensimmäisellä ilman toivottua lopputulosta, rupeaa keinot olemaan siinä. Ilmeisesti ruotsinkielisellä Pohjanmaalla on tultu tähän samaan lopputulokseen eikä enää edes yritetä.
Pakkoruotsittajien viimeisin epätoivoinen yritys on tämä pakkoruotsin palauttaminen YO-kirjoituksiin siinä toivossa, että saisivat omilleen suitset takaisin suuhun.

Ruotsiin päin on ruotsienemmistöisten kuntien perälauta falskannut ainakin viimeiset 50 vuotta, joten kannattaisiko kohta kokeilla jotain muuta kuin "kahta kansalliskieltä"?

Uskoakseni tämä pakkoruotsi takaisin on suruille elämän ja kuoleman kysymys. Jos se ei nyt onnistu, mitä muita vaihtoehtoja heillä on?

Onnistuessa sillä pääsisi ehkä taas ontumaan muutaman vuoden eteenpäin tätä "kahden kansalliskielen" näytelmää.

Tämä "kahden kansalliskielen" tie on siis mielestäni katsottu loppuun, ja nyt olisi syytä paneutua todelliseen ongelmaan: Jättää suomenkielisten kieliopinnot rauhaan ja panostaa täysillä niiden kieliopintoihin joille pääkielen osaamattomuus on ongelma.

TK
Viestit: 2513
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Perustuslaki muutettava vai uudelleentulkittava?

#17 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 18.01.2022 01:01

Surujen kohdalla on kysymys ennen kaikkea surujen etuoikeuksista, joista he eivät ole valmiita luopumaan. Ohituskaistat opintoihin, virkamiespakkoruotsin vaatimusten myötä pääsy hyviin virkoihin, leikisti kaksikielisten kuntien ruotsinkieliset osastot yms.
Voitaisiinko edes osa näistä eduista taata suruille, jos suomenkielisiltä poistettaisiin pakkoruotsi kaikilta koulutuksen tasoilta? Ja virkamiesten pakkoruotsivaatimus rajattaisiin koskemaan vain töitä, joissa oikeasti tarvitaan ruotsia?

Surut on opetettu pienestä pitäen vaatimaan ja vaalimaan "omia oikeuksiaan". Pakkoruotsi on näiden "surujen omien oikeuksien" tukipylväs. Siksi surut kannattavat pakkoruotsia.

Rkp on surujen etujärjestö. Ei siinä mitkään prosenttiluvut tai kustannukset paina, kun rkp runnoo läpi pakkoruotsin koventamista ja ruotsinkielisten (kaksikielisten) palvelujen parantamista.

Suomenkieliset eivät oikein ole tajunneet, että kielipolitiikka on etujärjestötason taistelukenttä. Suomenkielisillä ei ole omaa etujärjestöä. Siinä se pulma on.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Perustuslaki muutettava vai uudelleentulkittava?

#18 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 18.01.2022 01:49

Närpiön ruotsinkielisten määrät viimeisten 30 vuoden aikana.

1990 9805
1995 9488
2000 9012
2005 8626
2010 8235
2015 7747
2020 7403

Kuinkahan vähiin pitää ruotsinkielisten määrän esim. Närpiössä mennä ennen kuin tämä hulluus saadaan lopetettua?
Tämä "kansalliskielten" vaatimus yksikielisillä alueilla ilman luonnollista kanssakäymistä kieliryhmien välillä on molemmille kieliryhmille yhtä kohtuuton.
Suomenkielisiä syrjäytetään pakkoruotsilla osa joka vuosikerrasta, mutta ruotsinkieliset pakenevat pakkosuomea Ruotsiin ja vievät mennessään tulevatkin sukupolvet.
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 18.01.2022 13:32. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Perustuslaki muutettava vai uudelleentulkittava?

#19 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 18.01.2022 11:00

Koska en pääse käsiksi kotikoneeni tiedostoihin, noukin tähän Tilastokeskuksen sivuilta lukuja ruotsienemmistöisten kuntien tilanteen kehityksestä.

Inkoo ruotsinkieliset
1990 3 180
1995 3 235
2000 3 113
2005 3 135
2010 3 102
2015 2 976
2020 2 770

Kemiönsaari ruotsinkieliset
1990 6 267
1995 5 985
2000 5 601
2005 5 385
2010 5 098
2015 4 793
2020 4 464

Korsnäs ruotsinkieliset
1990 2 255
1995 2 253
2000 2 171
2005 2 099
2010 2 004
2015 1 906
2020 1 763

Kristiinankaupunki ruotsinkieliset
1990 5 139
1995 4 995
2000 4 656
2005 4 378
2010 4 016
2015 3 761
2020 3 481

Kruunupyy ruotsinkieliset
1990 6 193
1995 6 092
2000 5 878
2005 5 748
2010 5 560
2015 5 301
2020 4 942

Luoto ruotsinkieliset
1990 3 403
1995 3 654
2000 3 797
2005 4 101
2010 4 433
2015 4 746
2020 5 071

Maalahti ruotsinkieliset
1990 5 350
1995 5 225
2000 5 031
2005 4 927
2010 4 895
2015 4 713
2020 4 650

Mustasaari ruotsinkieliset
1990 12 024
1995 12 060
2000 12 155
2005 12 415
2010 12 975
2015 13 294
2020 13 358

Närpiö edellisessä kommentissa

Parainen ruotsinkieliset
1990 9 855
1995 9 552
2000 9 128
2005 8 975
2010 8 879
2015 8 640
2020 8 321

Pedersöre ruotsinkieliset
1990 8 943
1995 9 198
2000 9 357
2005 9 553
2010 9 787
2015 9 932
2020 9 887

Pietarsaari ruotsinkieliset
1990 11 048
1995 10 996
2000 10 855
2005 10 961
2010 11 092
2015 10 868
2020 10 683

Raasepori ruotsinkieliset
1990 19 862
1995 19 667
2000 19 407
2005 19 065
2010 19 065
2015 18 464
2020 17 683
Vuosi 2010 loistaa täälläkin poikkeuksena folktingetin palkitseman Hurriksi-kampanjan ansiosta.
Tosin pudotus vuodesta 2010 vuoteen 2020 on sitten ollut kaksinkertainen verrattuna aikaisempiin 10-vuotiskausiin, mutta hetken se lämmitti niin kuin entisen pilkkimiehen lämmittelytemppu avannolla.

Uusikaarlepyy ruotsinkieliset
1990 7 055
1995 6 938
2000 6 804
2005 6 654
2010 6 605
2015 6 558
2020 6 399

Vöyri ruotsinkieliset
1990 6 473
1995 6 323
2000 6 007
2005 5 738
2010 5 550
2015 5 500
2020 5 205

Pedersöre, Mustasaari ja ennen kaikkea ruotsinkielisen Suomen kruunu, Luoto, näyttäisivät pysyvän toistaiseksi pinnalla.

Tähän ankeuteen kyllästyneinä nyt siis ovat pakkoruotsittajat ruvenneet omimaan suomenkielisistä kunnista parhaita paloja kielisaarikseen.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Perustuslaki muutettava vai uudelleentulkittava?

#20 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 18.01.2022 13:49

Hillevi Henanen kirjoitti: 18.01.2022 11:00
Raasepori ruotsinkieliset
1990 19 862
1995 19 667
2000 19 407
2005 19 065
2010 19 065
2015 18 464
2020 17 683
Vuosi 2010 loistaa täälläkin poikkeuksena folktingetin palkitseman Hurriksi-kampanjan ansiosta.
Tosin pudotus vuodesta 2010 vuoteen 2020 on sitten ollut kaksinkertainen verrattuna aikaisempiin 10-vuotiskausiin, mutta hetken se lämmitti niin kuin entisen pilkkimiehen lämmittelytemppu avannolla.
Ei kun siis suomenkieliset äidit rupesivat rekisteröimään kaksikielisiä lapsiaan ruotsinkielisiksi ja ennen kaikkea surut ryhtyivät tosihedelmällisiksi ja uuden ajan alkamisen kunniaksi liput nostettiin salkoon ja torvet soivat. LOPULTAKIN! Surujen määrä nousi 8000 tuhannella!!! Siinä on vain se ongelma, että Tilastokseskus mokasi koko homman eikä tilastoihin tullut kuin 1000 hengen kuhmu joka sekin suli pois saman tien.
Tällä 8000 hengen nousulla surutilastonikkarit ovat nyt yli 10 vuotta revitelleet ja tehneet suuria tulevaisuuden suunnitelmia parhaimmillaan kymmeniksi vuosiksi eteenpäin..
On ollut hupaisaa seurata tätä, vaikka en olisi alunperin uskonut, että he saavat näin pitkäksi aikaa iloa 7000 olemattomasta uudesta surusta.

TK
Viestit: 2513
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Perustuslaki muutettava vai uudelleentulkittava?

#21 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 19.01.2022 06:28

Suruja on vähän ja määrä jatkuvasti vähenee. Kaksikielisten määrä kasvaa = ruotsinkielisiksi rekisteröityneitä, jotka osaavat hyvin suomea (suomi saattaa olla todellisuudessa vahvempi kieli kuin ruotsi).
Suomenkielisille ei kerrota selväsanaisesti, miten vähän suruja on. Suoranaisesti valehdellaan, kun puhutaan "kaksikielisyydestä", jota todellisuudessa ei ole, ei voi olla, koska suruja on niin vähän.
Suomenkielisiä varten on hyvä esitellä eri muodoissa, miten vähän suruja on, miten määrä vähenee, ja millä hyvin rajatulla rantakaistaleella suruja etupäässä asuu.

Surut kuitenkin jatkavat valitsemallaan tiellä piittaamatta surujen lukumäärästä. Etujärjestö rkp:n johdolla surut jatkavat ruotsalaisen Suomen puolustamista ja ruotsin kielen erityisaseman pönkittämistä kaikin mahdollisin keinoin. Pakkoruotsi on surujen tärkeä työväline ruotsalaisen Suomen rakentamisessa.
Liian vähän on kiinnitetty huomiota siihen, että surut puhuvat keskenään ruotsalaisesta Suomesta. Suomenkieliset ja suomenkielisten alueiden asukkaat puhuvat suomenkielisistä ja ruotsinkielisistä toiminnoista, esim. suomenkielisistä ja ruotsinkielisistä kouluista.

Kun surulapset opetetaan lapsesta asti elämään ruotsalaisessa Suomessa ja kerrotaan, että se on hieno ja todellinen Suomi, ruotsalaisten (= surujen) maa, niin ei ole mikään ihme, että rantaruotsalaisten alueiden nuoret eivät välitä opetella suomea ja muuttavat innokkaasti Ruotsiin. Suomea ei koeta läheiseksi maaksi sen suomenkielisyyden vuoksi.
Jotenkin näin ajattelen asioiden menevän.
Suomenkielisillä alueilla surut käyvät ruotsinkielisiä kouluja ja oppivat toki puolustamaan innokkaasti pakkoruotsia, mutta elävät kuitenkin myös suomenkielisessä todellisuudessa ruotsinkielisen koti- ja kouluyhteisön lisäksi.

Suomenkielisten olisi herättävä todellisuuteen.

SJONS
Viestit: 728
Liittynyt: 22.11.2017 12:24

Re: Perustuslaki muutettava vai uudelleentulkittava?

#22 Lukematon viesti Kirjoittaja SJONS » 19.01.2022 16:17

Kaksikielisillä paikkakunnilla esim. Turussa monilla ruotsinkielistä koulua käyvillä on koulukielenä ruotsi, mutta arkikielenä ja välitunneilla käytössä on suomi! Siitä he saavat kuitenkin nuhteita!

Vastaa Viestiin