Mihin tähtäämme kielipolitiikassa 2020-luvulla?

[SJONS]

Oikeastaan kaikista muista paitsi suomen kielestä pitäisi ryhtyä puhumaan vähemmistökielinä, sillä niitähän ne todellisuudessa ovat!

Mistä löytyisi äänitorvi tuolle ajatusmallille?

Ruotsin kieli kansalliskielenä ja hallinnon kielenä on selkeästi jäänne 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä! Ruotsin kieli kansalliskielenä muistuttaa liikaa Ruotsin vallan ajasta, josta sentään on kulunut jo yli 200 vuotta! Lisäksi on turha edes pohtia enää liittovaltioajatusta, koska yli 90% kansasta vastustaa tuota Rkp:n unelmaa! Ne ajat ovat onneksi enemmistön mielestä olleet ja menneet!!!

[NRR]

Ryhdytään siis käyttämään käsitteitä pääkieli (suomi) ja vähemmistökieli (muut) ja puhutaan siitä, että maan uusi normaali on monikielisyys suomi pääkielenä.

Ohitetaan puheet kaksikielisyysnäytelmästä ja valheellisista kansalliskielistä. Muistutetaan, että kansalliskieliä tulisi oikeastaan olla ainakin viisi: suomi, saamet, karjala ja toki myös ruotsi.

Muistutetaan, että nimike kansalliskieli merkitsee vain Suomessa pitkään puhuttua kieltä, ei pakkokieltä eikä pakollista identiteettityötä skandinaavisuuden mahduttamiseksi omaan taustaan.

[SJONS]

Nyt on hyvä hetki korostaa Suomen ja suomenkielisten asemaa!

Tukholmassa sijaitevassa Suomen konsulaatissa on pitänyt viime päivinä kiirettä. Useat suomalaistaustaiset ovat hakeneet Suomen kansalaisuutta seurauksena muutaman vuoden takaisesta kaksoiskansalaisuuden mahdollisuudesta. Suomen kansalaisina heillä on oikeus tulla Suomeen, omista kansalaisistaan huolta pitävään entiseen tai esi-isiensä kotimaahan. Suomen kieli tietysti edellytetään kansalaisuuden saavuttamiseksi!!! Vai riittääkö ruotsin kieli? Se ei selvinnyt lähettilään haastattelussa Ylellä.

Suomalaisuus on "in" Ruotsissa Suomen hyvän Corona-epidemiahoidon ansiosta. Ruotsi on osoittanut kylmyytensä suomalaistaustaisille vanhuksille ja muillekin maahanmuuttajille.

Motto: Suomen kieli enemmistökielenä on pääkieli! Muut Suomessa käytössä olevat kielet esim. ruotsin kieli ovat perustuslaillisesta asemastaan huolimatta kaikki vähemmistökieliä!

P.s. Elina Piittala Pro gradu, Tampereen Yliopisto 2019

"Miksi pakkoruotsia? Ruotsalaisen kansanpuolueen ja Perussuomalaisten kannat ja perusteet pakkoruotsiin"

[NRR]

P.s. Elina Piittala Pro gradu, Tampereen Yliopisto 2019

"Miksi pakkoruotsia? Ruotsalaisen kansanpuolueen ja Perussuomalaisten kannat ja perusteet pakkoruotsiin"

Kiitos vinkistä!

https://trepo.tuni.fi/handle/10024/118199

[NRR]

P.s. Elina Piittala Pro gradu, Tampereen Yliopisto 2019

"Miksi pakkoruotsia? Ruotsalaisen kansanpuolueen ja Perussuomalaisten kannat ja perusteet pakkoruotsiin"

Kiitos vinkistä!

https://trepo.tuni.fi/handle/10024/118199

Gradusta:

Suhtautumista pakkoruotsiin voidaan arvioida identiteettikokemuksen kautta. Koivusen ja Koskelan
pro gradu -tutkielmassa (2018, 26) selvitettiin kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten asenteita ruotsin kielen opiskeluun. Tutkielmassa ilmeni, että asenteet pakkoruotsiin heijastavat
identiteettikokemusta. Pakkoruotsiin kielteisesti suhtautuvien argumenteissa vedottiin aitoon suomalaisuuteen, kun taas kun taas pakkoruotsin puolestapuhujat korostivat pohjoismaalaisuutta.

Identiteettikokemus heijastuu myös Perussuomalaisten ja Rkp:n ohjelmissa. Perussuomalaiset identifioivat itsensä ensisijaisesti Suomeen ja toiseksi Eurooppaan, eikä ruotsin kieltä nähdä
tarpeelliseksi suomalaisen identiteettikokemuksessa. Rkp taas korostaa pohjoismaalaisuutta ja puolueen mukaan ruotsin kieli toimii avaimena Suomelle pohjoismaalaiseen yhteistyöhön.

Onko kysymys vain yksinkertaisesti identiteettikokemuksesta, vai onko tämän ajattelun taustalla mahdollisesti muutakin?

Sipilän hallitus ajoi Sinisten johdolla erilaista linjaa. Mielenkiintoisen näkökulman pakkoruotsikysymykseen tuo myös vuonna 2018 toteutettu kielikokeilu. Sinisen tulevaisuuden puheenjohtajan ja entisen Perussuomalaisten poliitikon Sampo Terhon ajamassa kokeilussa kuntien oli mahdollista tarjota oppilaille pakollisen ruotsin opiskelun sijaan aloitettavaksi
jokin muu vieras kieli, kuten saksa tai venäjä. Venäjän kielen on argumentoitu olevan ruotsia hyödyllisempi kieli niille, jotka asuvat Itä-Suomessa. Perussuomalaiset kannusti Sinisten lisäksi kuntia mukaan kokeiluun (PS 2017). Kokeiluun lähti mukaan viisi kuntaa. Kunnista ei kuitenkaan löytynyt tarpeeksi mukaan halunneita oppilaita ja lopulta kaikissa luovuttiin sen toteuttamisesta. (Räsänen 2019, 34-37)

Kokeilun epäonnistuminen herättää kysymyksiä siitä, onko ruotsin kielen opiskeluun kuitenkin enemmän halukkuutta kuin luullaan? Johtuuko tämä siitä, että ruotsin kieli nähdään todellisuudessa tarpeellisena ja hyvänä asiana? Vai onko kyse Perussuomalaisten nykyisen puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mainitsemasta ongelmasta, jonka mukaan Suomessa ruotsin kieli on ainoastaanhyödyllistä siksi, että sille on ikään kuin ylhäältäpäin asetettu tietyt vaatimukset? Ajatellaanko
pakkoruotsin todellisuudessa olevan hyvä asia ja tärkeä identiteettikysymyksen kannalta historiallisin perustein sekä tulevaisuutta varten, vai pelätäänkö sen opiskelun poisjättämistä ainoastaan siksi, että sen osaamattomuus saattaisi jättää yksilön mm. työnhaussa joidenkin virkojen ulkopuolelle? Tässä olisi mielenkiintoinen idea jatkotutkimukselle ---

Graduna ok, mutta miksi RKP:n vesittämä kielikokeilu on tässä esitetty kansan valintana. Näin on onnistuttu taas vääristelemään todellisuutta.

(Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) viivytti ja vesitti, ja viivytti vesitettyäkin kielikokeilua niin pitkään, että kokeilun toteutus epäonnistui kevättalvella ja keväällä 2019.)

[Hillevi Henanen]

https://yle.fi/uutiset/3-11404038

Lopettamalla ruotsin kielen käytön Wärtsilä kertoo haluavansa varmistaa taloudellisen raportoinnin ja tiedotteiden julkaisun nopeuden ja tehokkuuden. Yhtiön ruotsinkielistä materiaalia on tähänkin asti on käytetty vain vähän.

Wärtsilä sulkee ruotsinkielisen kornsernisivustonsa vuoden vaihteessa.

Tyhjän saa tekemättäkin.

[pjl69]

Vielä ehtii perua päätöksen ja tehdä katumusharjoitukset päälle, kunhan joku kielivaltuutettu ja -virkamies konahtaa.