Mihin tähtäämme kielipolitiikassa 2020-luvulla?

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
TK
Viestit: 2126
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Mihin tähtäämme kielipolitiikassa 2020-luvulla?

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 16.05.2020 12:41

Mihin tähtäämme kielipolitiikassa 2020-luvulla? Mitkä ovat tavoitteitamme?

Pakkoruotsin poistaminen koulujärjestelmän kaikilta tasoilta lienee päätavoite. Tämä tarkoittaa myös korkeakoulujen virkamiespakkoruotsin kurssien lakkauttamista.
Ruotsi muutettaisiin valinnaiskieleksi kaikilla koulutuksen tasoilla.
Tämä on toteutettavissa muuttamatta Suomen kahden virallisen kielen lainsäädäntöä. Vain koulujärjestelmää koskevaa lainsäädäntöä ja virkamiesten kielivaatimuksia koskevaa lainsäädäntöä on muutettava.

Kielipolitiikassa olisi keskusteltava siirtymisestä pääkielen malliin. Suomen kielestä pitäisi selkeästi tulla kaikkia kieliryhmiä yhdistävä yhteinen kieli, jota kaikkien pitää opella ja osata ainakin tyydyttävästi.
Ruotsinkielinen koulujärjestelmä ja ruotsinkielisten omat kulttuurilaitokset ja lehdet voisivat toimia edelleen kuten ennenkin ovat toimineet.
Seuraisimme tämän uudistuksen myötä muiden Pohjoismaiden mallia.

Tietysti on hedelmällistä tutustua menneiden vuosikymmenten kielipoliittisiin toteutuksiin, mutta pääpaino on oltava tässä ja nyt toiminnassa. Katse on suunnattava tulevaisuuteen.

NRR
Viestit: 8699
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Mihin tähtäämme kielipolitiikassa 2020-luvulla?

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 16.05.2020 16:26

Mikä olisi luonteva tie edetä?

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 1165
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global

Re: Mihin tähtäämme kielipolitiikassa 2020-luvulla?

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 17.05.2020 12:09

NRR kirjoitti:
16.05.2020 16:26
Mikä olisi luonteva tie edetä?
Historiakatsauksesi kertoo,että yritetty on jo sata vuotta edetä eri tavoilla.

Aina on yritykset tyrmätty. Viimeisin yritys toteutui korkeimmalla tasolla 1990-luvulla,mutta se torpattiin talouslaman ja Ruotsin valtion tuella.

Siksi on kysyttävä oikeat kysymykset


Kuinka kauan 95%n ei-ruotsinkieliseen enemmistöön kuuluvan suomalaisen on tehtävä henkilökohtaisia uhrauksia bättre folkin erityisaseman eteen?

Toistaiseksi poliittisen eliitin enemmistö on ollut,eri aikoina eri kokoonpanoissa,
sitä mieltä,että

jokaisen ei-ruotsinkielisen suomalaisen elämäntehtävänä on henkilökohtaisten uhrauksien tekeminen bättre folkin eteen.
(opintojen pakkoruotsi)

Tämä on ydinkysymys,jonka teki taannoin ajankohtaiseksi bättre folkiin kuuluva tuotantotalouden professori..tosin koronaviruksen torjunnan kontekstissa


"Vastaavat uhraukset" on nurinkurista eli perverssiä perustuslaintulkintaa..

Tämä perverssi perustuslaintulkinta tulee ensimmäisenä muuttaa ja palata 1920-luvulle eli Suomen ruotsalainen kansa kantakoon oman kansansa kansalliskielen.

Ratkaisu:palataan perustuslain
kielipykälän syntyhistoriaan ja sen merkitykseen.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 1165
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global

Re: Mihin tähtäämme kielipolitiikassa 2020-luvulla?

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 17.05.2020 12:17

Mihin tähtäämme kielipolitiikassa 2020-luvulla? Mitkä ovat tavoitteitamme?
Tärkein tavoite on poistaa enemmistökielisiin kohdistuva globaalissa vertailussa ainutlaatuinen vähemmistökielen opiskelupakko opintojen kaikilla asteilla.

Tätä on yritetty koko itsenäisyyden ajan.

Tuon tavoitteen toteutumisen jälkeen kielipolitiikka ei kiinnosta käytännössä ketään suomenkielistä.

Jos Suomen valtiolla riittää rahaa ruotsin kielen ikuisen privilegioaseman ylläpitoon,
käytettäköön sitä rahaa sitten vaikka ikuisesti, mutta aikaamme kohdistuva varastaminen pitää saada loppumaan.

TK
Viestit: 2126
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Mihin tähtäämme kielipolitiikassa 2020-luvulla?

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 17.05.2020 12:43

Kielipolitiikan osalta perustuslakia luetaan todella harhaanjohtavalla ja vääristyneellä tavalla. Luetaan "kuin piru raamattua", kuten vanha sanonta kuuluu.
Perustuslaki ei edellytä pakkoruotsia, eikä missään kohdin puhu pakkoruotsista. Ruotsinkielisten "palveleminen" valtiollisissa ja kunnallisissa toiminnoissa voidaan järjestää hyvin ilman koko kansan pakkoruotsittamista.

Miten kansalaiset saadaan heräämään ja havahtumaan siihen, että pakkoruotsitus ei ole mikään luonnonlaki, joka ei olisi kumottavissa. Nimenomaan on kysymys siitä, että pakkoruotsitus on pelkkä poliittisten lehmänkauppojen kautta aikaansaatu lakikyhäelmä, joka voitaisiin koululakien ja virkamiesten kielivaatimusten osalta kumota pelkällä eduskunnan enemmistön päätöksellä!

Koronan aiheuttamat lainat nousevat pilviin. Suomi velkaantuu ennen näkemätöntä vauhtia. Säästökohteita on alettava pian tosissaan etsimään. Pakkoruotsituksen purkaminen olisi hyvä säästökohde. Toivottavasti tämä nousee / joku poliittinen puolue nostaa pakkoruotsituksen aiheuttamat menot säästökohteiden listalle.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 1165
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global

Re: Mihin tähtäämme kielipolitiikassa 2020-luvulla?

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 17.05.2020 12:52

Kielipolitiikassa olisi keskusteltava siirtymisestä pääkielen malliin. Suomen kielestä pitäisi selkeästi tulla kaikkia kieliryhmiä yhdistävä yhteinen kieli, jota kaikkien pitää opella ja osata ainakin tyydyttävästi.
Vaikka oma näkemykseni on,että ruotsin kielestä tuli kansalliskieli kiristyksen,uhkailun ja rasististen motiivien kautta, tuo tapahtunut vääryys on kuitenkin vakiintunut,ja sen oikaiseminen on yhtä mahdotonta kuin Krimin palauttaminen Ukrainalle.

Jos ylipäätään halutaan pitää "kansalliskielet",suomen kielen
asema maan pääkielenä ei ole ristiriidassa perustuslain kielipykälän kanssa,kun huomioidaan pykälän historiallinen tausta eli suomenruotsalaisten näkemys ja kokemus eri kansana elämisestä,jolla he 100 vuotta sitten perustelivat ruotsin kansalliskieliasemaa.

Ruotsalainen kansa siis huolehtikoon itse ruotsinkielisistä palveluistaan,aivan kuten suomalainen kansa tekee suomenkielisten palveluiden osalta.

Pääkielimalli on otettu keskusteluun sen takia,että nykyinen kielipolitiikka antaa kuvan,että ruotsinkielisiä olisi puolet väestöstä "kaksikielisyysmytologian" kautta.

Tavoitteena on lopettaa höpinä "kaksikielisestä Suomesta" ja keskittyä siihen,miten 5%n kielivähemmistön oikeudet turvataan kansainvälisiä sopimuksia ja ihmisoikeuksia noudattaen.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 1165
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global

Re: Mihin tähtäämme kielipolitiikassa 2020-luvulla?

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 17.05.2020 13:09

Miten kansalaiset saadaan heräämään ja havahtumaan siihen, että pakkoruotsitus ei ole mikään luonnonlaki, joka ei olisi kumottavissa
Onhan tähän havahduttu jo useaan otteeseen viimeisten sadan vuoden aikana - ja jopa korkeimmalla poliittisella tasolla.

Suomenruotsalainen edunvalvontakoneisto on niin massiivinen vaikuttaja,että se aina löytää jokaisesta puolueesta suomalaisten poliitikkojen parista sen "heikoimman lenkin",joka sitten aivopestään imartelulla,suosiolahjoilla ja keksittyjen uhkakuvien luonnilla identifioimaan itsensä kuuluvaksi parempaan väkeen ja kurittamaan omaa kansaa.

Suoranainen ihme oli vuonna 2004 suurella enemmistöllä toteutettu yo-pakkoruotsin poisto.. Ihme siinä mielessä,että perinteisistä puolueista löytyi edes hippunen ymmärrystä suomenkielistä enemmistöä kohtaan.

Yritystä (ja hiven ymmärrystä )on siis vuosikymmenten varrella ollut,mutta suomenruotsalaiset osaavat taidokkaasti peluuttaa hölmöjä suomalaisia toisiaan vastaan -kansan enemmistön vahingoksi.

Siinä mielessä NRR historiapohdinta on valaiseva ja tarpeellinen.

Toistaako historia itseään vai oppivatko hölmöt puolueet jotain?

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 1165
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global

Re: Mihin tähtäämme kielipolitiikassa 2020-luvulla?

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 17.05.2020 13:19

Pakkoruotsituksen purkaminen olisi hyvä säästökohde. Toivottavasti tämä nousee / joku poliittinen puolue nostaa pakkoruotsituksen aiheuttamat menot säästökohteiden listalle.
Erityisesti korkeakoulujen osalta tulee pohtia konkreettisesti rahoitusta. Käytetäänkö rahaa ruotsin kielen todistusten tuottamiseen vai esim opiskelijamäärien lisäämiseen vai otetaanko käyttöön Hetemäen? Vihriälän? koronaryhmän ehdottamat lukukausimaksut.

Pakkoruotsin opiskelu on käytännössä ollut eräänlainen lukukausimaksu,maksu siitä,että suomenkielinen saa opiskella korkeakoulussa ilman rahamääräistä lukukausimaksua suorittamalla palvelukielen opinnot,jotta pääsee palvelemaan ruotsiksi virkamiesuralle,
vaikka ei sinne itse haluaisikaan..

TK
Viestit: 2126
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Mihin tähtäämme kielipolitiikassa 2020-luvulla?

#9 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 17.05.2020 14:42

"Avohakkuu on kuin pissaisi talvella housuunsa" sanoo metsänhoidon emeritusprofessori Erkki Lähde. https://yle.fi/uutiset/3-11330103

Voisiko pakkoruotsituksesta sanoa, että se on kuin olisi pissat koko ajan housuissa.

Erkki Lähde ei vastusta metsien hakkuuta, kysymys on vain siitä, miten hakkuut toteutetaan.

Samoin emme vastusta surujen osalta ruotsinkielisten palvelujen järjestämistä, kyse on vain siitä, miten palvelut järjestetään.
Koko kansan pakkoruotsitus ei ole oikea tapa toimia ruotsinkielisten palvelujen takaamiseksi. Eikä ruotsin kielen osaamisen vaatiminen kaikilta viranhaltijoilta ole oikea tapa tuottaa ruotsinkielisiä palveluja.

Tämä lausahdus "avohakkuu on kuin pissaisi talvella housuunsa" on mielestäni hyvä ja se kertoo heti, mistä on kysymys.

Pitäisi kehitellä samanlainen/samanlaisia lausahduksia kertomaan, mistä pakkoruotsituksessa on kyse.
Ja kerätä yhteen jo aiemmin julkaistua pakkoruotsia kuvaavia ilmaisuja.

NRR
Viestit: 8699
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Mihin tähtäämme kielipolitiikassa 2020-luvulla?

#10 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 17.05.2020 18:21

Uusi kielipolitiikka kirjoitti:
17.05.2020 13:09
Yritystä (ja hiven ymmärrystä )on siis vuosikymmenten varrella ollut,mutta suomenruotsalaiset osaavat taidokkaasti peluuttaa hölmöjä suomalaisia toisiaan vastaan -kansan enemmistön vahingoksi.

Siinä mielessä NRR historiapohdinta on valaiseva ja tarpeellinen.

Toistaako historia itseään vai oppivatko hölmöt puolueet jotain?
Tähän asti Siperia on opettanut, ettei ole varaa jättää rahaa ja vaikutusvaltaisia verkostoja huomiotta. Siitä viimeksi hyvä todistus oli Suomalaisuuden liiton avustusten peruuttaminen.

Taho, joka asettuu avoimesti ruotsinkielisen edunvalvonnan kanssa vastakkain, joutuu vaikeuksiin. Siksi anteeksipyynnöt (vrt. Gustafsson ja kiintiöiden kritisointi), siksi takinkäännöt (vrt. eduskunnan äänestys kielivapaudesta), siksi rehellinen puhe vasta eläkkeelle päästyä (vrt. opetusneuvokset),...

Niin kauan kuin suomalaisia politiikkoja hyytää aiheellinen pelko ruotsinkielisten edunvalvonnan verkostoja kohtaan...

Vastaa Viestiin