Keskustelu pakkoruotsista on vaimentunut, eihän pakolle ole perusteita

[NRR]

Jo ennen näitä koronakriisin aikoja pakkoruotsikeskustelu oli mediassa vaiennettu. Pakolle ei ollut enää mitään puolusteluja, mutta poliittista kykyä pakon purkamiseen ei ollut.

Viime kevään pommi eli RKP:n hallitusohjelmaan junailema pakkoruotsin paluu pakolliseksi kokeeksi yo-tutkintoon, osoitti, ettei tälle ollut minkäänlaista ymmärrystä - ei edes ruotsinkielisissä nuorissa, joiden suomentaidosta oltiin niin huolissaan.

Miten tätä keskustelua nyt lähtisi herättämään?

[NRR]

Satunnaisissa kohtaamisissa pakkoruotsin puolustus nojaa edelleen siihen, että on "reilua" vaatia suomenkielisiltä ruotsia, koska ruotsinkielisetkin lukevat suomea. Vilpittömimmät selittävät, että kumpikin on sataprosenttisesti kansalliskieli, joten puhujien määrällä ei ole mitään merkitystä. Ruotsin osaamisen painoarvoa työmarkkinoilla yliarvoidaan reippaasti.

Yleensä keskustelu sujuu näin:

- Miksi meillä tavallisilla suomalaisilla ja meidän lapsillamme ja uussuomalaisilla ja heidän lapsillaan on pakkoruotsi?

- Varmaan samasta syystä kuin ruotsinkieliset opiskelevat suomea, jotta voi palvella sekä suomeksi että ruotsiksi. [Säkert av samma orsak som svenskspråkiga pluggar finska,för att kunna ge service på både finska och svenska.]

- Sehän ei ole ollenkaan sama juttu. Me suomenkieliset riitämme palvelemaan toisiamme - teitä ei tarvita siihen. Te luette suomen vain ja ainoastaan itsenne takia, pärjätäksenne näin suomenkielisessä maassa.

- Et taida ymmärtää työpaikkojen kielitaitovaatimuksista kauhean paljon.

- Me luemme ruotsia pakolla vain palveluvelvoitteen vuoksi.

- Kieliaktiiveilla ei vaikuta olevan aavistustakaan elämästä kaksikielisilla alueilla. Ihmisiä ei palkata erikseen suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä varten vaan ruotsinkieliset palvelevat myös suomenkielisiä ja päinvastoin esim. terveydenhuollossa. Fennot elävät unimaailmassa, missä kukaan ei puhu ruotsia. [Det verkar som om de språkaktiva inte har en aning om hur människorna lever på tvåspråkiga orter ? Man anställer inte människor skilt för språkgrupperna,svenskspråkiga sköter också om finskspråkiga och finskspråkiga om svenskspråkiga inom sjukvården tex. Fennorna lever i sin drömvärld där ingen talar svenska.]

- Toiveista riippumatta ruotsi ei kuulu suomalaisten arkeen, ei työssä eikä vapaalla, ei Turussa eikä Helsingissä eikä suurimmassa osassa maata.

- Kokemukseen ruotsin tarpeellisuutta vaikuttaa myös koulutus. Korkeakoulutetut tietävät ruotsin tarpeen esim. Helsingissä hyvin. Taloustutkimuksen teki v 2013 kartoituksen suhteesta ”pakkoruotsin”. Siinä ilmeni, että kaikkein koulutetuin kansanosa piti ruotsin pakollisuutta tarpeellisena (51% ).

- Ei sata prosenttia?

- Harvemmin tehdastyöläinen tai siivooja tarvitsee ruotsia. [Mera sällan behöver en fabriksarbetare eller städare svenska.]

Keskustelussa ei siis koskaan myönnetä, että useimmilla ei ole mitään hyötyä ruotsin taidosta. Pääkaupunkiseutua ja Turkua pidetään kovin ruotsinkielisinä alueina, missä kaikki kyllä joutuvat ruotsin kanssa tekemisiin. Pakkoa kritisoivia kutsutaan nimikkeillä fenno, kieliaktiivi (rumempiakin löytyy) ja kaikin tavoin vihjaillaan kriitikon olevan kovin vanha tai kovin nuori ja joka tapauksessa oppimaton.

Pakkoa ei tietenkään yleensä yritetäkään perustella, vaan yksioikoisesti todetaan, että pakkoruotsi näyttää olevan suomalaisten oma valinta. Jollei olisi, se olisi jo poistettu.

[NRR]

Juttelin netissä erään fiksun nuoren kanssa. Hän oli suivaantunut niille, jotka valittivat pakkoruotsista. Hänellä oli mielestään hyvät perusteet vaatia heitä vaikenemaan:

- ei mitään saavuteta sillä, kun mennään tik tokkiin itkemään kuinka perseestä pakkoruotsi on
- monen kielen osaaminen on etu työpaikan haussa
- ruotsi on Suomen tärkeä kauppakumppani
- jokaisella on oikeus saada palvelua ruotsiksi Suomessa
- Suomi on kaksikielinen maa

Juttelimme siitä, että hänen pointtinsa ovat ehkä hyviä, jos ollaan kehumassa valinnaiskieltä, mutta eivät perustele ruotsin pakollisuutta eivätkä myöskään poista ruotsin pakollisuuden aiheuttamia haittoja (syrjivä rakenne monille, muun kielitaidon menetys).

Lopuksi hän kysyi sen kysymyksen, mikä varmaan ihan kaikkia koululaisia ja opiskelijoita mietityttää:
"Jos ruotsi olisi turhaa, miksi sitä opetettaisiin kouluissa?"

Tämä on ajattelun taitojen kannalta oleellinen kysymys. Meillä on oppiaine, joka on ainoa kaikille alakoulusta yliopistoon pakollinen aine - ja sille ei ole perusteita. Jokainen yrittää keksiä perusteita, koska on liian turhauttavaa ajatella, ettei niitä olisi. Koska mitä se kertoisi meidän yhteiskunnastamme...

[NRR]

Kielipolitiikan pitäisi vastata laajan erityisoppilas- ja maahanmuuttajajoukon kielellisistä oikeuksista. Puhumme jopa kolmanneksesta koululaisista.

Heille useimmille pakkoruotsi on turha riesa, kouluttautumisen este. Heitä on paljon enemmän kuin niitä, joita pakkoruotsilla pitäisi palvella.

Näin vastaa kieltenope:

Mutta on myös paljon niitä maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita, jotka eivät koe ruotsin opiskelua riesana. Vain yksi kieli lisää heidän muiden hallitsemiensa kielten joukossa.

Tietysti - mutta eivät todellakaan useimmat. Muistan somalinuoren tyrmistyksen, kun hän käsitti, että lukiossa pakkoruotsi jatkuu.

Kuinka moni alentaa opintotavoitteitaan ruotsin vuoksi? Ainakin pojista tosi moni. Miksei tätä asiaa voi korjata?

Mutta kieli-ihmiset eivät lähde tähän keskusteluun. Annetaan enemmän tai vähemmän suoraan ymmärtää, että ruotsi nyt vain mittaa yleistä oppimiskykyä. Jos ei ruotsi suju, ei ole asiaa lukioon tai korkeakouluopintoihin.

[lpo]

Näinä poikkeusaikoina on tullut seurattua verkkokeskusteluja myös koulutuksen osalta. Monet perheet varmasti tuskailevat etäopetuksen kanssa, kun monista vanhemmista varmasti tuntuu siltä, että vastuu opettamisesta on sysätty heille ja lasten ja nuorten motivointi opiskelemaan kotoa käsin on varmasti aika haasteellista. Valitettavasti osa koululaisista on tipahtanut tuon etäopetuksen ulkopuolelle ja jäänyt kokonaan pois kelkasta, kun vanhempia ei syystä tai toisesta ole asia kiinnostanut pätkääkään.

Muistan nähneeni jonkun äidin valitusviestin siitä, miten lapsen etäopiskelu ei onnistu, koska hän on ruotsinkielisellä kielikylpyluokalla. Kaikki tehtävät olivat ruotsiksi ja eihän se lapsi niitä osaa tehdä, eikä vanhempi voi auttaa, kun ei itsekään osaa... Sopiikin kysyä, että ymmärtävätköhän monet mukamas valveutuneet vanhemmat, millaisen karhunpalveluksen he lapselleen tekevät laittamalla tämän jollekin kielikylpyluokalle? Saahan sillä varmaan taattua jonkun pilipalivirkamiesammatin, jossa ei tarvita minkäänlaista ammattitaitoa, mutta turha luulla, että kaikki haluavat moiseen pestiin.

[Uusi kielipolitiikka]

Suomessa on viime aikoina alettu arvostella sitä,kuinka kalliiksi ihmishenki tulee ja kuinka kalliiksi tulee varjella yhden ihmisryhmän elämää.

Seuratkaa siis korona-keskustelua.

Sen perusteella voi esittää aiheellisia rinnastuksia ruotsin kielen aseman eteen tehtävien uhrausten hinnasta.

Paljonko ruotsin kielen privilegiosta hyötyvän erityisryhmän erityisetujen voidaan antaa aiheuttaa kustannuksia meille kaikille muille?

Huom.Tässä analogiassa ei suinkaan puhuta suomenruotsalaisten ihmishengistä,vaikka koronassa ihmishengelle löytyy hinta.

[Uusi kielipolitiikka]

Keskustelunavaus:

Paljonko ruotsin kielen privilegiosta hyötyvän erityisryhmän erityisetujen voidaan antaa aiheuttaa kustannuksia meille kaikille muille?