Vantaan asukkaista venäjänkielisiä 3,7 %, vironkielisiä 3,6 %, ruotsinkielisiä vain 2,4 %

[TK]

Vantaan asukkaista 20 % on vieraskielisiä; venäjänkielisiä 3,7 %, vironkielisiä 3,6 %, ruotsinkielisiksi rekisteröityneitä vain 2,4 %.

https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli ... itti-viron

Vantaan ns. "kaksikielisyys" mallilla suomi-ruotsi on aikamoisen härski valhe!
Senhän me olemme tienneet jo kauan.

[pjl69]

Hallinnon kaksikielisyys kai lähempänä totuutta... katutason tallaajille ja tavallisille kansalaisille ei niin väliä.

[SJONS]

Ajatushautomo Magma ja Folktinget julkaisivat 8. 4. 2020 ÅA:n professori Jan Saarelan tutkimuksen:

"Befolkningsprognos för den svenskspråkiga befolkningen i Finland"

[Hillevi Henanen]

Ajatushautomo Magma ja Folktinget julkaisivat 8. 4. 2020 ÅA:n professori Jan Saarelan tutkimuksen:

"Befolkningsprognos för den svenskspråkiga befolkningen i Finland"

Lukaisin uutisen ennen pääsiäistä ja palaan asiaan tarkoin luvuin heti kun pääsen taas koneelleni. Ehdin ne jo laskea, mutta en vielä tuoda tänne sivustolle.

Ilmeisesti pakkoruotsittajien puolella on luovuttu toteutuneiden lukujen vääristelystä ja siirrytty turvallisempaan tulevaisuuden ennustamiseen. Vuosi 2040 on sen verran kaukana että ei tarvitse pelätä, että joku heti todistaa luvut vääriksi.

Ruotsinkielisten määrän siis ennustetaan nousevan 2000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä.
Ennuste pohjautuu vuosien 1990-2018 lukuihin.

Olen kyllä pahasti ymmällä. Minulla on kotona laskettuna luvut 1990-2019 ja ulkomuistista viimeisten 30 vuoden ruotsinkielisten määrä on kuntaryhmittäin kehittynyt seuraavasti:

4:s sija
Kaksikieliset ruotsienemmistöiset kunnat (15 kuntaa) noin -10000 eli -333 hlöä/vuosi

3:s sija
Kaksikieliset suomienemmistöiset kunnat (18 kuntaa) noin -5000 eli -167 hlöä/vuosi.

Historia ei siis ainakaan toista itseään jos näihin kuntiin nyt rupeaa virtaamaan ruotsinkielisiä tuhatmäärin.

2:nen sija
Yksikielinen Ahvenanmaa (16 kuntaa) noin +2500 eli vajaa +100 hlöä/vuosi

1:nen sija
Yksikieliset suomenkieliset kunnat (261 kuntaa) noin +4000 eli +133 hlöä/vuosi.

Palaan asiaan viimeistään perjantaina.

[Hillevi Henanen]

https://svenska.yle.fi/artikel/2020/04/ ... ringen-kan

Tässä artikkeli aiheesta.

Ahvenanmaalle on uumoiltu +4400 vuosille 2019-2040.
Kiire tulee, koska 2019 oli Ahvenanmaan nousu enää +14. Tuo ennustehan perustui vuosien 1990-2018 lukuihin.

[SJONS]

Ruotsinkielisen väestön kasvun odotetaan kehittyvän pääasiassa maahanmuuton seurauksena!

Alkuvuodesta 2020 Svenska Ylellä ruotsinkieliset ja ruotsinkielisiksi kotoutetut nuoret totesivat, että Suomessa on osattava maan pääkieltä, suomea. Suomen kielen oppiminen tuottaa erityisesti ruotsinkielisiksi kotoutetuille kohtuuttomia ongelma. Osa rannikon nuorista muuttaa Ahvenanmaalle suorittamaan ylioppilastutkinnon (ilman suomea) ja sen jälkeen Ruotsiin jatko-opintoihin, koska Suomessa opintojen jatkamiseen vaaditaan yo-kirjoituksissa suoritettu suomen kielen arvosana ja ammattikoulusta ym. jatkotutkinnoissa virkasuomen suoritus.

Mielestäni valtiovalllan pitäisi nyt puuttua asiaan ja vaatia kaikkia maahanmuuttajia opettelemaan suomea. Muussa tapauksessa maahanmuuttajat koulutetaan turhaan Suomessa, koska he tulevat myöhemmin muuttamaan Ruotsiin.

Pääministerille pitää lähettää viesti! Vapaa Kielivalinta, Suomalaisuuden Liitto tai Perussuomalaiset herätys!

[TK]

Johtavien poliitikkojen pitäisi herätä ruususen unestaan! Kaikki kansalaiset voisivat osallistua poliitikkojen herättelemiseen lähettämällä poliitikoille viestejä, joissa vaaditaan pakkoruotsin lakkauttamista kaikilla koulutuksen tasoilla ja siirtymistä pääkielimalliin kaikkien muiden Pohjoismaiden tavoin.

Toki Suomalaisuuden Liiton ja Vapaa kielivalinta yhdistyksen soisi yrittävän ottaa asian esille median palstoilla.

[Hillevi Henanen]

Aika hyvin muistin nuo muutokset 1990-2019.

Kyseessä vertailu kuntatyyppien paremmuudesta ruotsinkielisyyden kasvualustana
Tulokset julistetaan käännetyssä järjestyksessä
Tarkat luvut ovat siis
4:s sija
Kaksikieliset ruotsienemmistöiset kunnat (15 kuntaa) -10334 eli -344 hlöä/vuosi

3:s sija
Kaksikieliset suomienemmistöiset kunnat (18 kuntaa) -5046 eli -168 hlöä/vuosi.
Kunnan kaksikielisyys tuntuu siis olevan kehno kasvualusta ruotsinkielisyydelle koska nappasivat jumbosijat

Ainoa RuotsalaisSuomeen laskettava ryhmä, jossa ruotsinkielisten määrä on siis lisääntynyt on kakkossijan Ahvenanmaa
2:nen sija
Yksikielinen Ahvenanmaa (16 kuntaa) +2619 eli vajaa +87 hlöä/vuosi

1:nen sija eli ruotsinkielisten määrän kasvu komeinta
Yksikieliset suomenkieliset kunnat (261 kuntaa) +3977 eli +133 hlöä/vuosi.

Tilastokeskus on ruvennut häveliääksi, ja niissä kunnissa joissa on ALLE 10 ruotsinkielistä, on määrä kuitattu kolmella pisteellä ... Näitä kuntia on 108, ja asukkaita näissä kunnissa on yhteensä 407174 joista ruotsinkielisiä 407 eli keskimäärin 3,8 ruotsinkielistä/kunta eli 0,1%.

Lopuissa 153 suomenkielisistä kunnista asukkaita yhteensä 3236392 joista ruotsinkielisiä 15395 eli 0,5% eli 89/kunta. Jonkin verran saa määrät nousta ennen kuin kunnissa saavutetaan kaksikielisyysraja eli 3000 ruotsinkielistä.
Tosin meillä on esimerkkejä siitä, että vähempikin riittää. Nykyisen oikeusministerin aikana esim Närpiölle riitti hyvin 500 suomenkielistä rahasammon käynnistämiseen. Surkeat menettivät 2,1 milj ensimmäisenä vuotena kun oikeasti kuvittelivat, että tämä oli joku periaatteellinen kielikysymys.

[SJONS]

Kiitokset selvityksestä!

[NRR]

HH, olet tehnyt taas upeaa työtä! Kiitos!

[Hillevi Henanen]

Ruotsinkielisen väestön kasvun odotetaan kehittyvän pääasiassa maahanmuuton seurauksena!

Niin odotetaan, ja odotetaan myös, että heidät koulutetaan ruotsinkielisiksi suomenkielisissä luokissa.

https://svenska.yle.fi/artikel/2020/03/ ... ensk-skola
Andelen elever med invandrarbakgrund är 3 % i de svenska grundskolorna i Helsingfors. I de finska skolorna är andelen 22%
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus Helsingin ruotsinkielisissä peruskouluissa on 3%. Suomenkielisissä kouluissa osuus on 22%.

https://svenska.yle.fi/artikel/2020/03/ ... arbakgrund
Tässä yhden ruotsinkieliselle luokalle päässeen kokemuksia.

Clémence började grundskolan år 2005. Några av de lärare som undervisade i de första klasserna sårade henne djupt.
Clémence en av många flickor som ville vara Lucia.
– Min lärare sa: "Nej du passar inte som Lucia, du ser inte ut som en traditionell Lucia". Jag hade varken blont hår eller blå ögon, och inte långt hår, säger Clémence.
Clémence frågade om hon kunde vara en ängel, men det tyckte läraren inte heller passade henne.
– Läraren sa "du kan vara pepparkaka, och klassen kan sjunga sången om pepparkaksgubbarna". Jag blev verkligen sårad. Lyckligtvis förstod jag att säga ifrån, jag ville verkligen inte vara pepparkaka, säger Clémence.
Clémence aloitti peruskoulun vuonna 2005. Muutamat ensimmäisillä luokilla häntä opettaneet opettajat haavoittivat häntä syvästi.
Clémence halusi olla Lucia kuten monet muutkin tytöt.
-Opettajani sanoi: "Ei, et sovi Luciaksi, et näytä perinteiseltä Lucialta." Minulla ei ollut sen paremmin vaaleita hiuksia kuin sinisiä silmiäkään, eikä pitkiä hiuksia, sanoo Clémence.
Clémence kysyi voisiko hän olla enkeli, mutta opettajan mielestä sekään ei sopinut hänelle.
-Opettaja sanoi: "Sinä voit olla piparkakku, ja luokka voi laulaa laulua piparkakku-ukoista". Loukkaannuin todella. Onneksi ymmärsin kieltäytyä, en todellakaan halunnut olla piparkakku, sanoo Clémence.

Kommentti:
Jag kollade statistiken för skolorna i Svenskfinland. Där sticker Närpes verkligen ut, med rejält mera elever med invandrarbakgrund än i andra svenska skolor.
Tarkistin tilaston RuotsalaisSuomen koulujen tilanteesta. Siellä pistää Närpes todella silmään, huomattavasti enemmän maahanmuuttajataustaisia oppilaita kuin muissa ruotsinkielisissä kouluissa.

[TK]

Kysymys HH:lle: Miksi surut kutsuvat mamuja, jotka käyvät ruotsinkielisiä kouluja? Ovatko he "uusia ruotsalaisia" ruotsalais-Suomessa? Vai mitä ovat?

[Hillevi Henanen]

En todellakaan osaa sanoa. Todennäköisesti kuitenkin eri nimillä virallisesti ja käytännössä jos tätä Clémenceä on uskominen.

[TK]

Surut hehkuttavat monessa yhteydessä olevansa "ruotsalaisia".
Ruotsinkielisenemmistöisissä kunnissa on perinteisesti käytetty (edelleen usein käytetään) ruotsinkielisen ja suomenkielisen tilalla ilmaisuja ruotsalainen ja suomalainen. Ruotsalainen koulu, ruotsalainen seurakunta jne. ja vastaavasti nimetään suomalaiset laitokset. Tämä on luonut surujen ajatteluun voimakkaan eron "meidän" = ruotsalaisten/ruotsinkielisten ja "teidän" = suomenkielisten suomalaisten välille.
Taustalla on vanha jako kahteen kansaan, suomalaisiin ja ruotsalaisiin. Surujen maailmassa tämä ajattelu ei ole mielestäni vieläkään loppunut.

Jo se, että surut edelleen puhuvat ruotsalaisesta Suomesta (Svenskfinland), eivätkä puhu ruotsinkielisestä Suomesta, osoittaa vanhojen ajatusten yhä elävän surujen mielikuvissa.
Vanhoista mielikuvista on ilmeisen vaikea luopua. Surut pitävät kynsin hampain kiinni kaikista "saavutetuista eduista", vaikka elämä on jo aikaa sitten mennyt ohi svenskfinlandin kulta-aikojen.

[pjl69]

Kuitenkin surut ojentavat kärkkäästi suomenkielisiä, jos heidän puheissaan on jotain siihen suuntaan viittaavaa, että surut eivät olisi suomalaisia. Heillä ei ole vain yksinoikeus omaan ajattelutapaansa, vaan myös veto-oikeus suomenkielisten ajatteluun.