Suomalaisuuden liitolta evättiin valtioavustukset
Lähetetty: 08.03.2020 14:33
Kansalliskielistrategia ei tarvitse lisärahoitusta
Kansalliskielistrategia, jonka alkuperäisenä tarkoituksena oli auttaa viranomaisia toteuttamaan kielellisiä perusoikeuksia ja kieliä koskevaa lainsäädäntöä, on nyt lähinnä väline ruotsin kielen aseman ajamiseen. Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen suositukseen nojaten on alkuperäisten tavoitteiden rinnalle nostettu ruotsin kielen osaamisen, näkyvyyden ja läsnäolon ylläpito koulutuksessa, hallinnossa, työmarkkinoilla ja väestön keskuudessa yleisesti. Esimerkkinä strategian muuttumisesta yksipuolisen kielipoliittisen vaikuttamisen välineeksi on vuonna 2017 toteutettu ensimmäinen molempi parempi -videokampanja, jossa oikeusministeriö oli näkyvästi mukana.
– Kansalliskielistrategia näyttää olevan nimensä mukaisesti vain yhden kansalliskielen strategia eikä se muutu paremmaksi sillä, että siihen käytetään 800 000€ seuraavan neljän vuoden aikana, toteaa Suomalaisuuden Liiton toiminnanjohtaja Juuso-Ville Gustafsson
Ongelmallisen kyseisestä strategiasta tekee sen kielikeskeinen lähtökohta: kieliasioita ei pohdita kansalaisten tarpeiden näkökulmasta, vaan kielten näkökulmasta, pohtii puheenjohtaja Rostila.
Folktingetin valtionavustus kasvaa liki 35%
Budjettiesityksen myötä Folktingetin saama valtionavustus kasvaa liki 35% aikaisempien vuosien 573 000 eurosta 773 000 euroon. Suomen Mieli -lehden haastatteleman oikeusministerin erityisavustajan mukaan Folktingetin lisärahoituksesta oli sovittu hallitusneuvotteluissa.