vapaakielivalinta.fi

Suomen tuomariliitto - Finlands domareförbund r.y.
LAUSUNTO 16.3.2009
Oikeusministeriölle

"Suomen perustuslain 102 §:n mukaan tasavallan presidentti nimittää vakinaiset tuomarit laissa säädetyn menettelyn mukaisesti. Suomen perustuslain 103 §:n 3 momentin mukaan tuomarien virkasuhteen perusteista säädetään erikseen lailla. Käräjäoikeuksien tuomareiden nimittämisestä ja kelpoisuusvaatimuksista on säädetty tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa, johon käräjäoikeuslain 1 §:n 2 momentissa on näiltä osin nimenomaisesti viitattu. Näiden säännösten nojalla on selvää, että tuomarinviran kelpoisuusvaatimusten tulee olla laissa määriteltyjä. Tuomariliiton käsityksen mukaan tämä edellyttää, että kunkin perustetun tuomarin viran kelpoisuusvaatimusten tulee ilmetä suoraan laista. Tämä vaatimus tulisi yksinkertaisimmin ja selkeimmin täytetyksi niin, että kussakin käräjäoikeudessa olisi erikseen säädetty määrä käräjätuomarin virkoja, joiden kelpoisuusehtona olisi vähemmistökielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito ja enemmistökielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Kielitaitovaatimus olisi siis sidottu tiettyihin nimenomaisiin virkoihin."

http://www.tuomariliitto.fi/prime101/pr ... me112.aspx

Kielituomareita?? Saamenkielisiä tuomareita? Viittomakielisiä tuomareita? Ruotsinkielisiä tuomareita?

Tai voisiko tulkkipalvelujen kehittämiseen satsata kunnolla. Tulkkipalvelujen kehittämiseen kiinnitetään liian vähän huomiota.

TK kirjoitti:Kielituomareita?? Saamenkielisiä tuomareita? Viittomakielisiä tuomareita? Ruotsinkielisiä tuomareita? Tai voisiko tulkkipalvelujen kehittämiseen satsata kunnolla. Tulkkipalvelujen kehittämiseen kiinnitetään liian vähän huomiota.

Perustuslaki, tai siis sen tulkinnat, tuskin mahdollistaisivat ruotsinkielisten palveluiden muuttamisen toteutettavaksi vain tulkkauksella - vaikka toisaalta yksikielisillä valtion viranomaisilla on jo tälläkin hetkellä oikeus hoitaa ruotsinkieliset palvelut tulkkauksella.

Tarkoitukseni oli tuoda esille se, että sen sijaan, että kaikkiin virkoihin vaaditaan ruotsin taitoa, voitaisiin laissa säätää tietyt minimit valtion viranomaisille, esim. kuinka monta "kaksikielistä virkaa" (käytössä Kanadassa) viromaisessa pitää olla.

Perustuslaki ei voi vaatia kansalaisilta ruotsin taitoa, mutta perustuslaki vaatii, että ruotsinkielisistä palveluista tulee säätää lain tasoisesti. Ei siis riitä, että vastuu palveluista delegoitaisiin alemman tason viranomaisille, esim. valtion aluehallinnolle.

Virkojen kielitaitovaatimusten poistamista kokonaan ei siis kannata vaatia, koska valtiosääntöoikeudelliset tulkinnat tuskin tukisivat sitä. Sen sijaan voidaan vaatia, että kielitaitovaatimusten tulee olla demokraattisia, eli 5 % ei tarvitse palveluihinsa 100 %:a. Mallia voisi ottaa käräjäoikeuslaista:

"Kaksikielisessä käräjäoikeudessa tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiirin väestön vähemmistön kielellisten oikeuksien turvaamiseksi riittävä määrä käräjätuomarin virkoja, joihin nimitettävien kielitaitoa koskevasta kelpoisuudesta säädetään tuomareiden nimittämisestä annetun lain 12 §:n 2 momentissa. Tällaisia virkoja tulee kuitenkin olla vähintään yksi.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään siitä, kuinka monta 1 momentissa tarkoitettua virkaa kussakin kaksikielisessä käräjäoikeudessa on."

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930581

Eikös koko kielilain pitänyt lähteä siitä, että jokaiselta ei suinkaan vaadita ruotsin osaamista,
vaan organisaatiossa pitää olla joku, joka sitä ruotsia osaa..
Kuitenkin esim. poliisin rekrytoinnissa tuo vaatimus on, koskee jokaista poliisia.
Mutta poliisihan ei elävässä elämässä ruotsia puhu kuin korkeintaan se ruotsinkielinen poliisi.

"Opiskelijat ovat opettajan mukaan motivoituneita.
He tietävät, etteivät valmistu ilman kielikoetta.
Lyytinen on tyytyväinen tämänhetkiseen tilanteeseen."

ja sitten arkitodellisuus:

Aamulehti testasi, miten hyvin Ruotsilla pärjää Kelassa, Acuta-ensiavussa, Frenckelin palvelupisteessä ja Go Tampereen matkailuinfossa. Aamulehden koekaniiniksi suostui tänä keväänä ylioppilaaksi kirjoittanut tamperelainen Charlotta Engberg.

Poliisi kieltäytyi testistä. Komisario Ismo Nykopp kertoi, että ruotsin kielen taito ei ole poliisissa kovin "korkealentoista".
Partiot työskentelevät asiakkaiden kanssa etupäässä suomeksi ja englanniksi.

http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/181654.shtml

Meille kielitaistelijoille on voitto, että poliitikko
Pekkarinen myöntää perustuslain sisältävän privilegioita ruotsinkielisille..
Kiviniemi ei ole tunnistanut näitä privilegioita ja
hölmönä luuli maan olevan oikeasti kaksikielinen ja
suomenkielisillä olevan jotain oikeuksia,
Nyt on aika tarkastella 5 %:n privilegioita eli "etuajo-oikeuksia":
Kun suomalainen ajaa valtatietä 8 normaalilla 100 km:n nopeudella,
tulee yhtäkkiä eteen kärjellään oleva kolmio:
Se tarkoittaa, että sivutieltä tulee ruotsinkielinen, jolla on etuajo-oikeus.
Jos taas ruotsalaisen auto hajoaa, suomalaisen on pysähdyttävä ja
korjattava hurrin auto ja annettava vielä 100 euroa bensan ostoon.
Jos ruotsalaisella taas on nopeampi auto,
suomalaisen on mentävä tien sivuun ja odotettava siinä,
että ruotsalainen pääsee sivuuttamaan,
jotta hurrin ei tarvitsisi mennä vastakkaisen liikenteen kaistalle..
siellähän voi olla tulossa toinen etuoikeutettu vastaan.
Kiitos, Pekkarinen, suoraselkäinen kommentti tuo privilegio!
Ja muistakaa: privilegio on suomeksi etuajo-oikeus..
perustuslaki antaa ruotsalaisille etuajo-oikeuden kaikille Suomen teille.

http://www.kp24.fi/uutiset/174400/Keski ... rivilegio-

Viiden prosentin sääntö voisi ehkä olla lähtökohta. Viideltä prosentilta virkamiehistä voisi vaatia jonkinasteista ruotsin kielen osaamista. Mutta ei muilta. Ja aina ensisijaisesti voidaan tarjota tulkkipalvelujen käyttöä.