Byrokraateilla täystyöllisyys taattu jos tämä kansalliskielistrategian jatko-osa toteutuu

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Byrokraateilla täystyöllisyys taattu jos tämä kansalliskielistrategian jatko-osa toteutuu

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 25.02.2020 22:06

https://folktinget.fi/sv/start/article- ... dstjanster
https://folktinget.fi/Site/Data/1597/Fi ... 1_2020.pdf

quote]19 organisationer har gemensamt tagit ställning till svenska social- och hälsovårdstjänster
03.02.2020 kl. 12:10
Folktinget fick i uppdrag att koordinera ett gemensamt ställningstagande gällande den svenska servicen.
19 organisaatiota on yhdessä ottanut kannan Ruotsin sosiaali- ja terveyspalveluihin
03.02.2020 klo 12:10
Folketing sai tehtäväkseen sovittaa yhteinen kanta Ruotsin palveluun.

Till följd av en rundabordsdiskussion om svenska frågor i social- och hälsovårdsreformen, ordnad av ministrarna Thomas Blomqvist och Krista Kiuru, fick Folktinget i uppdrag att koordinera ett gemensamt ställningstagande gällande den svenska servicen.
Ministerit Thomas Blomqvist ja Krista Kiuru järjestivät pyöreän pöydän keskustelun ruotsalaisista sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevista kysymyksistä. Folktinget sai tehtäväkseen koordinoida yhteinen kanta Ruotsin palvelusta.

19 svensk- och tvåspråkiga organisationer har gjort ett gemensamt ställningstagande med förslag till hur tillgången till svenska social- och hälsovårdstjänster bör säkerställas i social- och hälsovårdsreformen. Förslaget har överlämnats till ministrarna.
19 ruotsalaista ja kaksikielistä organisaatiota ovat ottaneet yhteisen kannan ehdotusten kanssa siitä, kuinka Ruotsin sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuus olisi varmistettava sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksessa. Ehdotus on toimitettu ministerille.

- Det har varit ett unikt samarbete för att hitta en gemensam linje och vi är glada över att så många aktörer inom Svenskfinland har kommit överens om ett gemensamt ställningstagande. Vi kan nog säga att det har varit en hel del kompromissande, men det är det som behövs för att den finlandssvenska rösten ska bli hörd, säger folktingssekreterare Markus Österlund.  
- Yhteisen linjan löytäminen on ollut ainutlaatuista yhteistyötä, ja olemme iloisia, että niin monet ruotsalaiset pelaajat ovat sopineet yhteisestä kannasta. Voimme todennäköisesti sanoa, että kyseessä on ollut paljon kompromisseja, mutta juuri sitä tarvitaan suomalais-ruotsalaisen äänen kuulemiseen, parlamentin sihteeri Markus Österlund sanoo.

Organisationerna föreslår bland annat ett lagstadgat samarbetsområde för de tvåspråkiga självstyrande områdena. Samarbetet behövs eftersom dessa områden inte till alla delar kommer att klara av att ordna social- och hälsovårdstjänster på svenska. I vissa områden kommer det svenskspråkiga befolkningsunderlaget att vara så litet att det blir mycket svårt att erbjuda ens grundläggande tjänster på svenska. I fråga om vissa tjänster är volymen på svenska i hela landet så liten att den nödvändiga kompetensen endast kan upprätthållas i samarbete mellan de tvåspråkiga självstyrande områdena.
Järjestöt ehdottavat muun muassa laillista yhteistyöaluetta kaksikielisille autonomisille alueille. Yhteistyötä tarvitaan, koska nämä alueet eivät pysty kaikissa suhteissa järjestämään sosiaali- ja terveyspalveluita ruotsiksi. Joillakin alueilla ruotsinkielisen väestön määrä on niin pieni, että edes ruotsinkielisten palvelujen tarjoaminen on erittäin vaikeaa. Tietyissä palveluissa ruotsinkielisyys on koko maassa niin pieni, että tarvittavat taidot voidaan säilyttää vain yhteistyössä kaksikielisten autonomisten alueiden välillä

Ställningstagandet innehåller också förslag på vilka uppgifter organet för den språkliga minoriteten ska ha. Dessutom uppmärksammas exempel på konkreta åtgärder inom förvaltningen och planerandet av servicenätet som förbättrar möjligheterna till en fungerande social- och hälsovård på svenska. Behovet av ett nationellt mandat med ansvar för koordinering av och stöd för svenskspråkig utveckling av social- och hälsovård lyfts också upp.
. Asema sisältää myös ehdotuksia siitä, mitä tehtäviä kielellisen vähemmistön elimellä tulisi olla. Lisäksi annetaan esimerkkejä palveluverkon hallinnossa ja suunnittelussa käytetyistä konkreettisista toimenpiteistä, jotka parantavat ruotsin kielellä toimivan sosiaali- ja terveydenhuollon mahdollisuuksia. Lisäksi korostetaan kansallisen toimeksiannon tarvetta, joka vastaa koordinoinnista ja tuesta ruotsinkielisessä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä. [/quote]

Varsinainen tuotos on sitten tässä. Koko päivä meni saada tämä edes välttävästi luettavaa muotoon, ja käännösohjelman virheisiin en ole puuttunut.
Koska en löytänyt tätä suomeksi, niin folktingetille varmaan kelpaa konekääntäjän työn tulos.

Till familje-och omsorgsminister Krista Kiuru och ministern för nordiskt samarbete och jämställdhet Thomas Blomqvist
Perhe- ja hoivaministerille Krista Kiurulle ja Pohjoismaiden pohjoismaisen yhteistyön ja sukupuolten tasa-arvon ministerille Thomas Blomqvisille

Förslagen gäller ordnande av social-och hälsovård, samarbete mellan de tvåspråkiga självstyrande områdena, organ för den språkliga minoriteten, konkreta åtgärder inom förvaltningen samt forskning och utveckling.
Ehdotukset koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kaksikielisten autonomisten alueiden välistä yhteistyötä, kielellistä vähemmistöä edustavia elimiä, konkreettisia hallinto- ja tutkimustoimenpiteitä.

Sammanfattning
Yhteenveto

De tvåspråkiga självstyrande områdena kommer inte till alla delar att klara av att uppfylla sitt lagstadgade ansvar för ordnandet av social-och hälsovårdstjänster på svenska. Till det finns två huvudsakliga orsaker:
1.I en del tvåspråkiga självstyrande områden kommer det svenskspråkiga befolkningsunderlaget att vara så litet att det blir mycket svårt att erbjuda ens grundläggande tjänster på svenska.
2.I fråga om vissa tjänster är volymen på svenska i hela landet så liten att den nödvändiga kompetensen endast kan upprätthållas i samarbete mellan de tvåspråkiga självstyrande områdena.
Kaksikieliset autonomiset alueet eivät kaikilta osin pysty täyttämään lakisääteistä vastuutaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoamisesta ruotsiksi. Tähän on kaksi pääasiallista syytä: 1.Joillakin kaksikielisillä autonomisilla alueilla ruotsinkieliset väestökannat ovat niin pienet, että on erittäin vaikea tarjota edes ruotsinkielisiä palveluita. 2. Tiettyjen palvelujen osalta ruotsinkielisyys on koko maassa niin pieni, että tarvittavaa pätevyyttä voidaan ylläpitää vain yhteistyössä kaksikielisten autonomisten alueiden välillä.

Därför behövs ett lagstadgat samarbetsområde för de tvåspråkiga självstyrande områdena. Syftet äratt stödja de tvåspråkiga självstyrande områdenai deras organiseringsansvar för social-och hälsovårdstjänster på svenska, genom att ge en plattform för samarbete kring produktionav vissa tjänster.
Siksi tarvitaan kaksikielisten autonomisten alueiden lakisääteinen yhteistyöalue. Tarkoitus on tukea kaksikielisiä itsenäisiä alueita heidän organisaationsa vastuussa sosiaali- ja terveyspalveluista ruotsiksi tarjoamalla foorumi yhteistyölle tiettyjen palvelujen tuottamiseksi.

För att säkerställa den svenskspråkigabefolkningens demokratiska inflytandekrävs attdet i tvåspråkiga självstyrande områden finnsettorgan för den språkliga minoritetenmed reella verksamhetsförutsättningar.
Ruotsinkielisen väestön demokraattisen vaikutuksen varmistamiseksi vaaditaan, että kaksikielisillä autonomisilla alueilla on kieli vähemmistön edustajia, joilla on todelliset toimintaolosuhteet.

När det gäller forskning och utveckling behövs ett samarbete mellan de tvåspråkiga självstyrande områdena i form av ett lagstadgatnationellt mandat med ansvar för koordinering av och stöd för svenskspråkig utveckling av social-och hälsovård.
Tutkimuksessa ja kehityksessä tarvitaan kaksikielisten itsenäisten alueiden välistä yhteistyötä lakisääteisen kansallisen valtuutuksen muodossa, jonka vastuulla on koordinointi ja tuki ruotsinkieliselle sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiselle.

Bakgrun
Tausta

Vi utgår från att de tvåspråkiga självstyrande områdena haren lagstadgad skyldighet att ordna social-och hälsovårdstjänsterpå både finska och svenska enligt lika grunder, i likhet med nuvarande språkbestämmelser i hälso-och sjukvårdslagen och socialvårdslagen. I praktiken finns det emellertid utmaningar i ordnandet av tjänster på svenska, vilket bör beaktas i beredningen av vårdreformen.
Oletetaan, että kaksikielisillä autonomisilla alueilla on lakisääteinen velvollisuus tarjota sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja sekä suomeksi että ruotsiksi yhtäläisillä perusteilla, kuten nykyiset terveydenhuoltolain ja sosiaalialan lakiin liittyvät kielilainsäädännöt edellyttävät. Käytännössä palvelujen tarjoamisessa ruotsiksi on kuitenkin haasteita, jotka tulisi ottaa huomioon terveydenhuoltouudistuksen valmistelussa.

Av de planerade självstyrande områdena kommer troligtvis åtta att vara tvåspråkiga (Mellersta Österbotten, Österbotten, Egentliga Finland, Västra Nyland, Helsingfors, Vanda-Kervo, Östra Nyland och Kymmenedalen). Den svenskspråkiga befolkningen på knappt 290 000 personer är i huvudsak utspridd på dessa områden. För att säkerställa att de tvåspråkiga områdena har förutsättningar att förverkliga de språkligarättigheternakrävs särskilda åtgärder, som vi redogör för nedan.
Suunnitelluista itsehallintoalueista kahdeksan on todennäköisesti kaksikielinen (Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Lounais-Suomi, Länsi-Uusimaa, Helsinki, Vantaa-Kervo, Itä-Uusimaa ja Kymmenen laakso). Ruotsinkieliset, vajaat 290 000 väestöä ovat hajallaan näillä alueilla. Jotta voidaan varmistaa, että kaksikielisillä alueilla on edellytykset kielellisten oikeuksien toteuttamiselle, tarvitaan erityistoimenpiteitä, joita kuvaamme alla.

Den svenskspråkiga befolkningens demokratiska inflytande måste också säkerställas. I och med att ansvaret för ordnandet av social-och hälsovården överförs från kommuner och samkommuner till större självstyrande områden, blir det ansvariga området större och den språkliga minoritetens relativa andel minskar. I flera tvåspråkiga självstyrande områdenkan detta i sin tur leda till att den svenskspråkiga befolkningens möjlighet till inflytande i beslutsfattandet försämras.
Ruotsinkielisen väestön demokraattinen vaikutus on myös varmistettava. Kun vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon tarjoamisesta siirretään kunnilta ja kunnilta laajemmille autonomisille alueille, vastuualue kasvaa ja kielellisen vähemmistön suhteellinen osuus pienenee. Useilla kaksikielisillä autonomisilla alueilla tämä voi puolestaan ​​heikentää ruotsinkielisen väestön kykyä vaikuttaa päätöksentekoon.

Ordnandeav social-och hälsovård
Sosiaalisen ja terveydenhuollon järjestäminen

För att de språkliga rättigheterna ska kunna förverkligas när social-och hälsovården ordnas, krävs fokus både på servicenätet och på myndighetens förvaltning. Tillgången till social-och hälsovård på svenska ska säkerställas på både basnivå och specialiserad nivå.
Jotta kielelliset oikeudet voitaisiin toteuttaa sosiaalisen ja terveydenhuollon järjestämisen yhteydessä, on keskityttävä sekä palveluverkkoon että viranomaisen hallintoon. Sosiaalisen ja terveydenhuollon saatavuus ruotsiksi on varmistettava sekä perustasolla että erikoistumisella.

När det gäller basnivån, utvecklande av framtidens social-och hälsovårdscentraler, är rekrytering avsvenskkunnig personalen stor utmaning. Här är utbildningen och fortbildningen av personal en viktig aspektsom måste tas i beaktandei reformen som helhet. Svenskspråkiga servicekedjor bör planeras i all tvåspråkig social-och hälsovårdsverksamhet, vilket förutsätter kartläggning av personalens språkkunskaper samt kännedom om privata och tredje sektorns aktörer.
Perustasolla tulevien sosiaalisten ja terveyskeskuksien kehittäminen, joilla rekrytoidaan poikkeuksellisen ammattitaitoista henkilöstöä, on suuri haaste. Henkilöstön koulutus on tärkeä näkökohta, joka on otettava huomioon koko uudistuksessa. Ruotsinkieliset palveluketjut tulisi suunnitella kaikkiin kaksikielisiin sosiaali- ja terveydenhuollon toimintoihin, mikä edellyttää henkilöstön kielitaidon kartoittamista sekä yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden tuntemusta.

Både personalen och klienterna måste ha tillgång till information om var i området det finns service på svenska.I bestämmelserna om innehållet iden information som ska finnas i de digitala funktioner som riktar sig till klienterna, ska ingå en skyldighet att ge information om språket som de olikatjänsternatillhandahålls på.En förutsättning för att den svenskspråkiga befolkningen ska ha tillgång till god service är att det finns möjlighet att välja serviceproducent enligt samma grunder som den finskspråkiga befolkningen. Detta i sin tur förutsätter att systemen med servicesedel och personlig budget utvecklas.
Sekä henkilöstöllä että asiakkailla on oltava pääsy ruotsinkielisiin tietoihin siitä, missä alueella palvelua tarjotaan. Asiakkaille osoitettaviin digitaalisiin toimintoihin sisältyvien tietojen sisältöä koskevissa säännöksissä on oltava velvollisuus antaa tietoja eri palvelujen tarjoamasta kielestä. On. Edellytys ruotsinkieliselle väestölle hyvästä palvelusta on, että palveluntarjoaja on mahdollista valita samoilla perusteilla kuin suomenkielistä väestöä. Tämä puolestaan ​​edellyttää palveluseteleiden ja henkilökohtaisen budjetin järjestelmien kehittämistä.

När myndighetens förvaltning byggs upp, måste de språkliga skyldigheterna beaktas i informationsverksamheten, i ansvarsfördelningen, i uppgörandet av förvaltningsstadga,strategier och samarbetsavtaloch andra relevanta förvaltningshandlingar.
Kun viranomaisen hallintoa rakennetaan, kielelliset velvoitteet on otettava huomioon tiedotustoiminnassa, vastuunjaossa, hallinnollisten sääntöjen, strategioiden ja yhteistyösopimusten sekä muiden asiaan liittyvien hallinnollisten asiakirjojen laatimisessa.

Digitala och ambulerande tjänster är viktigaverktyg för att säkerställa tillgången till svensk servicepå alla nivåer. Alternativ som telefonservice och personlig kontakt bör också finnas, för att trygga servicen för personer som av olika anledning inte kan använda sig av digitala tjänster.
Digitaaliset ja ambulanssipalvelut ovat tärkeitä työkaluja ruotsalaisten palvelujen saatavuuden varmistamiseksi kaikilla tasoilla. Vaihtoehtojen, kuten puhelinpalvelun ja henkilökohtaisen yhteydenoton, tulisi olla myös saatavana, jotta voidaan varmistaa palvelu ihmisille, jotka eri syistä eivät voi käyttää digitaalisia palveluita.

Tredje sektorns organisationer har länge varit producenter av mångsidig och viktig service. De självstyrande områdena bör ha beredskap att från början ta tillvaratredje sektorns kunnande och erfarenheter i sin utvecklingsverksamhetoch i planeringen av servicenätet.Detta gäller både förebyggande och hälsofrämjande arbete och social-och hälsovårdstjänster. I synnerhet de svensk-och tvåspråkiga organisationernas roll är viktig då deras tjänsterofta kompletterar den svenska servicen inom den offentliga sektorn.
Kolmannen sektorin organisaatiot ovat jo kauan olleet monipuolisen ja tärkeän palvelun tuottajia. Itsehallinnolliset alueet olisi valmisteltava alusta alkaen hyödyntämään alan tietämystä ja kokemusta kehittämistoiminnassaan ja palveluverkoston suunnittelussa, mikä koskee sekä ennaltaehkäisevää että terveyttä edistävää työtä sekä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita. Erityisesti ruotsalaisten ja kaksikielisten organisaatioiden rooli on tärkeä, koska niiden palvelutarjonta täydentää ruotsalaista julkisen sektorin palvelua.

Det är viktigt att basservicen och social-och hälsovårdscentralernafungerar också på svenska i de tvåspråkiga områdenaoch att satsningar görs på både det finsk-och svenskspråkiga kunnandet på centralerna. Alla delar av basservicen är emellertid inte möjligatt ordna på svenska i varjetvåspråkigtområde.I vissa områden kommer det också att finnas behov av att centralisera svenska tjänster till en eller några social-och hälsovårdscentraler, vilket lagstiftningen bör möjliggöra. Samtidigt är det viktigt att tillgångentill närservice tas i beaktande.
On tärkeää, että peruspalvelu ja sosiaali- ja terveyskeskukset toimivat myös kaksikielisillä alueilla ruotsiksi ja että panostetaan keskusten sekä suomen- että ruotsinkielisiin tietoihin. Kaikkia peruspalvelun osia ei kuitenkaan voida järjestää ruotsiksi millään kaksikielisellä alueella, mutta joillakin alueilla on myös tarpeen keskittää ruotsalaiset palvelut yhteen tai muutamaan sosiaali- ja terveyskeskukseen, minkä lainsäädännön tulisi mahdollistaa. Samanaikaisesti on tärkeää ottaa huomioon paikallisten palvelujen saatavuus.


När det gäller vissa specialiserade tjänster, men även vissa bastjänster,krävsett utökat samarbete mellan de självstyrande områdena, eftersom det svenskspråkiga befolkningsunderlaget är litet och svenskkunnig expertisinte finns att tillgå inom varje område.
Joidenkin erikoispalvelujen, mutta myös joidenkin peruspalvelujen, autonomian alueiden välisen yhteistyön lisäämisen tarve on tarpeen, koska ruotsinkieliset asukkaat ovat pieniä ja ruotsalaista asiantuntemusta ei ole kaikilla alueilla.

Samarbete mellan de självstyrande områdena
Autonomisten alueiden välinen yhteistyö

Det svenskspråkiga befolkningsunderlaget är geografiskt utspritti huvudsak på åtta självstyrande områden. Det innebär att det inte finns förutsättningar att upprätthållaalla social-och hälsovårdstjänster på svenska i varje tvåspråkigt självstyrande område. I nuläget finns det ett stort antal tjänster som på svenska produceras på ett fåtal orter eller en enda ort i hela landet. Det finns också tjänster som inte alls finns att tillgå på svenska. För att dylika tjänster i fortsättningen ska kunna upprätthållas och utvecklas, krävs ett riksomfattande samarbete. Några exempel på sådana tjänsterärföljande:
Ruotsinkieliset väestöryhmät ovat maantieteellisesti hajaantuneet pääosin kahdeksaan itsehallintoalueeseen. Tämä tarkoittaa, että kaikkien ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ylläpitämiselle ei ole mitään edellytyksiä jokaisella kaksikielisellä autonomisella alueella. Tällä hetkellä on suuri määrä palveluita, jotka tuotetaan ruotsiksi muutamassa paikassa tai yhdessä paikassa koko maassa. On myös palveluita, joita ei ole lainkaan saatavana ruotsiksi. Tällaisten palveluiden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi tulevaisuudessa tarvitaan valtakunnallista yhteistyötä. Joitakin esimerkkejä tällaisista syyttäjistä:

-Yrkesinriktade och medicinska rehabiliteringskurser
-Särskilda tjänster för personer med intellektuell funktionsnedsättning
-Statens skolhem
-Missbrukarvård på institution
-Psykiatrisk avdelningsvård dygnet runt, varje dag för barn
-Vissa tjänster inom neuropsykiatrin
-Rättspsykiatri för barn
-Högspecialiserad rehabilitering och rådgivning för personer med sällsynta funktionsnedsättningar
-Adoptionsrådgivning
-Audionomtjänster
-Psykogeriatrisk vård
-Multiprofessionellt samarbete kring tjänster och stöd för barn och unga
-Uppsökande stöd för fångar med missbruksbakgrund
-Finlandssvenska teckenspråkstolkar och svenskspråkiga skrivtolkar
-Ammatilliset ja lääketieteelliset kuntoutuskurssit
-Erityiset palvelut vammaisille
- Valtion koulu
- Hoito väärinkäytöstä laitoksessa
-Psykiatrinen osastohoito 24/7, joka päivä lapsille
- Jotkut neuropsykiatrian palvelut
- Lasten oikeuspsykiatria
-Korkea vammaisten erikoistunut kuntoutus ja neuvonta
-Adoptionsrådgivning
-Audiopalvelut
-Psykogeriatrinen hoito
-Moniprofessionaalinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluiden ja tuen suhteen
- Väärinkäytön taustalla olevien vankien tiedotustoimet
-Suomi-ruotsi viittomakielen tulkit ja ruotsinkieliset kirjoitustulkit


När det gäller vissa tjänstehelheter, såsom boende och institutionsvård (till exempel missbrukarvård på institution, psykogeriatriskt boende, särskilda boendetjänsterför personer med intellektuell funktionsnedsättning, skolhem och barnhem) är det viktigt att tjänsterna erbjuds i en språk-och kulturmiljö som kunden kan identifiera sig med. Vissa av dessa serviceformer kan inte upprätthållas i varje tvåspråkiga självstyrande område på grund av för små volymer och brist på svenskkunnig personal. Dessa tjänster bör utvecklas regionalt där det är möjligt enligt klientens behov.
Kun kyse on tietyistä palveluyksiköistä, kuten asumisesta ja laitoshoidosta (esimerkiksi riippuvuushoito laitoksessa, psykogeriatrinen asunto, kehitysvammaisten erityiset asumispalvelut, kodeissa ja lastenkodeissa), on tärkeää, että palvelut tarjotaan kieli- ja kulttuuriympäristössä, jonka kanssa asiakas voi tuntea omakseen. Joitakin näistä palvelumuodoista ei voida ylläpitää kaikilla kaksikielisillä itsenäisillä alueilla liian pienen määrän ja ruotsalaisten osaavan henkilöstön puutteen vuoksi. Näitä palveluita tulisi kehittää alueellisesti mahdollisuuksien mukaan asiakkaan tarpeiden mukaan.

Förutom nämnda tjänster, finns det även olika stödtjänster som de tvåspråkiga självstyrande områdena med fördel kunde samarbeta kring, såsom översättningsverksamhet, telefonrådgivning, skapande av svenskspråkiga blanketter och bottnar för vårdföreskrifter med mera. Samarbetet kunde även omfatta digitala tjänster, som möjliggör att områdenas svenska resurser kan sammankopplas, att information om svenska tjänster kan samordnasoch som bidrar till att det blir lättare att få igång samarbete mellan producenter. Planer på en sådan webportal finns redanunder ledning av HNS och i samarbete med ett flertal aktörer i Svenskfinland.
Edellä mainittujen palvelujen lisäksi on olemassa myös erilaisia ​​tukipalveluita, joiden kanssa kaksikieliset autonomiset alueet voisivat edullisesti tehdä yhteistyötä, kuten käännöstoimet, puhelinneuvonta, ruotsinkielisten lomakkeiden ja terveydenhuollon säännösten perustat ja muut. Yhteistyöhön voisi kuulua myös digitaalisia palveluita, jotka mahdollistavat alueiden ruotsalaisten resurssien yhdistämisen, että tietoa ruotsalaisista palveluista voidaan koordinoida ja mikä auttaa tuottajien yhteistyön helpottamisessa. Tällaisen verkkoportaalin suunnitelmat ovat jo HNS: n johdolla ja yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa Ruotsissa.

För att säkerställaett fungerande långsiktigt samarbete mellan de tvåspråkiga självstyrande områdena, bör det finnas en lagstadgad skyldighet till samarbete.
Kaksikielisten autonomisten alueiden välisen tehokkaan pitkäaikaisen yhteistyön varmistamiseksi olisi oltava lakisääteinen yhteistyövelvollisuus.

Samarbetsområde
yhteistyöalue

Vi utgår från att denna regering i likhet med Sipiläs regering kommer att föreslå fem samarbetsområden för samarbetet kring den social-och hälsovård som ordnas av de självstyrande områdena(de nuvarande specialupptagningsområdena). Syftet med områdena är bland annat attsäkerställa att serviceproduktionen fungerar och håller god kvalitet, eftersom modellenmed självstyrande områdeninnebär att vissa tjänster kräver
Oletetaan, että Sipilän hallituksen tavoin tämä hallitus ehdottaa viittä yhteistyöaluetta autonomisten alueiden tarjoaman sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöhön (nykyiset erityiset osallisuusalueet). Alueiden tarkoituksena on varmistaa muun muassa, että palveluntuotanto toimii ja ylläpidetään hyvällä laadulla, koska autonomisten alueiden malli tarkoittaa, että tietyt palvelut vaativat


en bredare bas och måste ordnas i samarbete mellan de självstyrande områdena. Dettastärker förutsättningarna för små självstyrande områdenatt sköta sinuppgift att ordna social-och hälsovård. Vikonstaterar att de tvåspråkiga självstyrande områdenaär geografiskt utspriddaoch att de kommer därför att tillhöra olika regionala samarbetsområden. Det svenskspråkiga befolkningsunderlaget är litet och tillgången till svenskspråkig expertis är utmanande. Detärviktigt att de tvåspråkiga självstyrande områdenasinsemellan bildarett samarbetsområdemed ett uttryckligt lagstadgat uppdragatt samarbeta kring produktionen av vissa tjänster.
laajempi perusta ja se on järjestettävä autonomisten alueiden yhteistyössä. Tämä vahvistaa pienten itsenäisten alueiden edellytyksiä hoitaa tehtävänsä sosiaalisen ja terveydenhuollon järjestämisessä. Muistuttaa, että kaksikieliset autonomiset alueet ovat maantieteellisesti hajaantuneita ja että ne kuuluvat sen vuoksi eri alueellisten yhteistyöalueiden piiriin. Ruotsinkielisen väestön määrä on pieni ja pääsy ruotsinkielisiin asiantuntijoihin on haastavaa. On tärkeää, että kaksikieliset itsehallintoalueet muodostavat oikean yhteistyöalueen, jolla on nimenomainen lakisääteinen valtuus tehdä yhteistyötä tiettyjen palvelujen tuotannossa.


Samarbetsområdets lagstadgade uppgift bör vara att stödja de tvåspråkiga självstyrande områdena så att de uppfyller sitt ansvar att ordna social-och hälsovård och erbjudalikvärdig service på svenska och finska. Exempel på tjänster som idag inte finns att tillgå i alla åtta tvåspråkiga självstyrande områden och vars tillgångbör säkerställas via samarbeteär vissa tjänsterinom psykiatrin, i synnerhet barnpsykiatrin, vård utom hemmet isamband med omhändertagandeinombarnskyddet, vissa specialiserade tjänster inom äldreomsorgen, missbrukarvårdpå institutionsamtvissa specialiserade tjänster inom funktionshinderservicen(se också exemplen i listan ovan).
Osuusalueen lakisääteisenä tehtävänä tulisi olla kaksikielisten autonomisten alueiden tukeminen, jotta ne täyttäisivät velvollisuutensa järjestää sosiaali- ja terveydenhuolto ja tarjota vastaavaa palvelua ruotsiksi ja suomeksi. Esimerkkejä palveluista, joita ei tällä hetkellä ole saatavana kaikilla kahdeksalla kaksikielisellä itsenäisellä alueella ja joiden saatavuus olisi varmistettava tekemällä yhteistyötä tiettyjen psykiatrian palveluiden, erityisesti lasten psykiatrian, kodin ulkopuolisen hoidon kanssa lasten suojelun yhteydessä, tiettyjen erikoispalvelujen vanhusten hoitopalveluissa, riippuvuushoitopalvelujen ja erikoistuneiden hoitopalvelujen kanssa. myös yllä olevan luettelon esimerkit).

För att säkerställa samarbetet mellan de tvåspråkiga självstyrande områdenaföreslår viföljande bestämmelse tilllagen om ordnandet av social-och hälsovården:
Jotta voidaan varmistaa yhteistyö kaksikielisten autonomisten alueiden välillä, seuraavassa säännöksessä ehdotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaa ehdotusta:

De åttatvåspråkiga självstyrande områdenabildar ett samarbetsområde med ansvar för den riksomfattande samordningen av social-och hälsovårdstjänsterför den svenskspråkiga befolkningen. De självstyrande områdena skasamarbeta kring ordnande och produktion avsocial-och hälsovårdstjänsteroch nödvändiga stödtjänster för att säkerställa att den svenskspråkigabefolkningensspråkliga rättigheterförverkligas.För samarbetsområdet upprättas ett samarbetsavtal mellan de tvåspråkiga självstyrande områdena. Områdetxx sköter de förvaltningsuppgifter som krävs för att upprätta samarbetsavtalet.
Kahdeksan kaksikielistä autonomista aluetta muodostavat yhteistyöalueen, jonka vastuulla on ruotsinkielisten väestön sosiaali- ja terveyspalvelujen valtakunnallinen koordinointi. Itsenäiset hallintoalueet tekevät yhteistyötä tilata ja tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita sekä tarvittavia tukipalveluja varmistaakseen, että ruotsinkielisen väestön kielelliset oikeudet toteutuvat. Areaxx hallinnoi yhteistyösopimuksen laatimiseen tarvittavia hallinnollisia tehtäviä.

I motiveringarna till bestämmelsen bör de tjänstersom omfattas av samarbetet definierasgenom att hänvisa till bestämmelser i substanslagarnaoch genom att ge konkreta exempel på tjänster som i nuläget inte finnspå svenska i varje tvåspråkiga självstyrande område(utredningar om detta finns att tillgå).
Säännöksen perusteluissa ne palvelut, jotka kuuluvat yhteistyön piiriin, olisi määriteltävä viittaamalla aineellisen lainsäädännön säännöksiin ja antamalla konkreettisia esimerkkejä palveluista, joita ei tällä hetkellä löydy ruotsiksi jokaisella kaksikielisellä autonomisella alueella (tätä koskevia tutkimuksia on saatavana).

Förvaltning
johto


När det gäller bestämmelser omde tvåspråkiga självstyrande områdenas förvaltning, förutsätter vi att ett tvåspråkigt område ges en skyldighet att i sinförvaltningsstadga redogöra för hur området ska tillgodose de språkliga rättigheterna, bådeformellt och i praktiken.Strategin för det självstyrande området bör också innehålla skrivningar om hur de språkliga rättigheterna ska förverkligas.
Kaksikielisten autonomisten alueiden hallintaa koskevien säännösten osalta oletamme, että kaksikielisellä alueella on velvollisuus ilmoittaa hallintoasetuksessaan, kuinka alueen on täytettävä kielelliset oikeudet sekä muodollisesti että käytännössä. oikeudet on toteutettava.

Den svenskspråkiga befolkningens demokratiska rättigheter ska också säkerställas i de självstyrande områdenas förvaltning.
Ruotsinkielisen väestön demokraattiset oikeudet on varmistettava myös autonomisten alueiden hallinnossa.


Organför den språkliga minoriteten
Järjestä kielellinen vähemmistö

Vi utgår från att nuvarande regering kommer att föreslå att tvåspråkiga självstyrande områdenska ha en nämnd (eller annat landskapsorgan) för den språkliga minoriteten.
Oletetaan, että nykyinen hallitus ehdottaa, että kaksikielisillä autonomisilla alueviranomaisilla olisi komitea (tai muu maisemaelin) kielelliselle vähemmistölle.

Nämnden bör ha verklig insyn och faktiska möjligheter att påverka det självstyrande områdetsbeslutsfattande för att kunna fullgöra sina uppgifter. Den bör ha reella verksamhetsförutsättningar. För att uppnå detta bör det
fastslås att nämndens ordförande är medlem i styrelsenför det självstyrande området.Nämnden ska ha möjlighet att föredraärenden förstyrelsen.Det är också nödvändigt att ge tillräckliga tjänstemannaresurser för att nämnden ska kunna fullgöra sina uppgifter. Vi ser detta somen förutsättning för att den språkliga minoriteten ska ha faktiska möjligheter att utöva sin demokratiska rätt att påverka beslutsfattandet inom de tvåspråkiga självstyrande områdena.Lagstiftningen bör även möjliggöra motsvarande frivilliga organ på lägre nivå.
Nämnden bör ha verklig insyn och faktiska möjligheter att påverka det självstyrande områdetsbeslutsfattande för att kunna fullgöra sina uppgifter. Den bör ha reella verksamhetsförutsättningar. För att uppnå detta bör det
fastslås att nämndens ordförande är medlem i styrelsenför det självstyrande området.Nämnden ska ha möjlighet att föredraärenden förstyrelsen.Det är också nödvändigt att ge tillräckliga tjänstemannaresurser för att nämnden ska kunna fullgöra sina uppgifter. Vi ser detta somen förutsättning för att den språkliga minoriteten ska ha faktiska möjligheter att utöva sin demokratiska rätt att påverka beslutsfattandet inom de tvåspråkiga självstyrande områdena.Lagstiftningen bör även möjliggöra motsvarande frivilliga organ på lägre nivå.
Hallituksella tulisi olla todellinen avoimuus ja todelliset mahdollisuudet vaikuttaa itsehallintoalueen päätöksentekoon tehtäviensä suorittamiseksi. Sillä pitäisi olla todelliset käyttöolosuhteet. Tämän saavuttamiseksi sen pitäisi Todetaan, että hallituksen puheenjohtaja on autonomisen alueen hallituksen jäsen. Katsomme tämän olevan edellytys sille, että kielellisellä vähemmistöllä on todelliset mahdollisuudet käyttää demokraattista oikeuttaan vaikuttaa päätöksentekoon kaksikielisillä autonomisilla alueilla. Hallituksella tulisi olla todellinen avoimuus ja todelliset mahdollisuudet vaikuttaa itsehallintoalueen päätöksentekoon tehtäviensä suorittamiseksi. Sillä pitäisi olla todelliset käyttöolosuhteet. Tämän saavuttamiseksi sen pitäisi Todetaan, että hallituksen puheenjohtaja on autonomisen alueen hallituksen jäsen. Katsomme tämän olevan edellytys sille, että kielellisellä vähemmistöllä on todelliset mahdollisuudet käyttää demokraattista oikeuttaan vaikuttaa päätöksentekoon kaksikielisillä autonomisilla alueilla. Lainsäädännön olisi myös sallittava vastaavat vapaaehtoiset elimet alemmilla tasoilla.

Vi föreslår atten bestämmelseom organet för den språkliga minoritetentas medi lagen om självstyrande områden. Bestämmelsen bör innehålla följande information:
Ehdotamme kahdeksantoista säännöstä kielellisten vähemmistöjen teltan rungosta itsehallintoalueita koskevassa laissa. Säännöksen tulisi sisältää seuraavat tiedot:


-I de självstyrande områden som omfattar tvåspråkiga kommuner ska det finnas en nämnd(eller annat landskapsorgan)för det nationalspråk som är i minoritet, finska eller svenska.
-Nämnden ska utreda, bedöma och fastställa behovet av tjänster för den språkliga minoriteten i området och följa upp tillgången till och kvaliteten på tjänsterna.
-Nämnden gerförslagpåhur social-och hälsovårdstjänsterna ska ordnasoch utvecklas för den språkliga minoriteten.
-Nämnden ger förslagpåspråkliga behörighetskrav och utvecklandet av språkkunskaperna.
-Nämnden har rätt att föredra sina förslag för styrelsenför det självstyrande området.
-Nämnden ska varje år lämna en berättelse om tillhandahållandet av tjänster till styrelsenför det självstyrande områdetför behandling.
-Nämnden kan även ha andra uppgifter som styrelsenför det självstyrande områdetbeslutar om.
-Medlemmarna i nämndenska utses så att derepresenterar den språkliga minoriteteni området
-Ordförande för nämnden är medlem i styrelsenför det självstyrande området.
-Nämnden måste ha reella befogenheter att självständigt genomföra sin uppgift, för att avgöra om ordnandet av social-och hälsovården genomförs i enlighet med beslutet om hur vården ska ordnas, samt i enlighet med den språklagstiftning som gäller för social-och hälsovården.
-Nämnden ska ha rätt att ge förslag på budget för att säkerställa tillräckliga resurser för att kunna fullgöra sina uppgifter.
- Autonomisilla alueilla, joihin kuuluvat kaksikieliset kunnat, kansallisella kielellä olisi oltava komitea (tai muu maisemaelin), joka kuuluu vähemmistöön, suomeen tai ruotsiin. - Hallintoneuvosto tutkii, arvioi ja määrittelee palvelujen tarpeen alueen kielelliselle vähemmistölle ja seuraa palvelujen saatavuutta ja laatua. -Komitea ehdottaa, miten sosiaali- ja terveyspalvelut tulisi järjestää ja kehittää kielelliselle vähemmistölle. -Halustolautakunta tarjoaa kielitaitovaatimukset ehdotuksille ja kielitaidon kehittämiselle. - Hallituksella on oikeus suosia ehdotuksiaan autonomisen alueen hallitukseen. - Hallintoneuvosto toimittaa vuosittain raportin palvelujen tarjoamisesta autonomisen alueen hallitukselle hoitoa varten. - Hallituksella voi olla myös muita tehtäviä, joista autonomisen alueen hallitus päättää. - Komitean jäsenet nimitetään edustamaan alueen kielellistä vähemmistöä - Hallituksen puheenjohtaja on itsehallintoalueen hallituksen jäsen. - Hallituksella on oltava todelliset valtuudet suorittaa tehtävänsä itsenäisesti sen määrittämiseksi, toteutetaanko sosiaali- ja terveydenhuollon tarjoaminen hoidon järjestämistä koskevan päätöksen mukaisesti sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon sovellettavan kielilainsäädännön mukaisesti. -Komitealla on oikeus tehdä talousarvioesityksiä varmistaakseen riittävät resurssit sen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Forskning och utveckling
Tutkimus ja kehitys

Det är viktigt att det finns ett nationellt mandat för koordinering av och stöd för svenskspråkig utveckling av social-och hälsovård.Detta är en av grundförutsättningarna för kvalitetssäkring av svensk service. En struktur med riksomfattande ansvar för uppdraget behövseftersom de tvåspråkiga självstyrande områdena är fördeladepå flera specialupptagningsområden och det därför finnsen risk för att utvecklingsverksamheten blir utspriddoch koordineringen svag. Strukturenkräver en systematisk och effektiv koppling till forskning och utbildning. Utvecklingsarbetet måste utgå ifrån särdragen av de svenskspråkiga förhållandena, forskning och bästa möjliga kunskap samt befolkningens och de professionellas behov. Dessutom ska arbetet samordnas med den finska motsvarigheten för kvalitetssäkring, synkronisering och synergifördelar.
On tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon ruotsinkielisen kehittämisen koordinoinnille ja tukelle on olemassa kansallinen mandaatti, mikä on yksi perusedellytyksiä ruotsalaisen palvelun laadunvarmistukselle. Tarvitaan rakenne, jolla on valtakunnallinen vastuu toimeksiannosta, koska kaksikieliset itsenäiset alueet on jaettu useille erityisille vastaanottoalueille, ja siksi on olemassa vaara, että kehitystoimet hajaantuvat ja koordinointi heikko. Rakenne vaatii systemaattisen ja tehokkaan yhteyden tutkimukseen ja koulutukseen. Kehitystyön on perustuttava ruotsinkielisten olosuhteiden erityispiirteisiin, tutkimukseen ja parhaaseen mahdolliseen tietämykseen sekä väestön ja ammattilaisten tarpeisiin. Lisäksi työ sovitetaan yhteen suomalaisen vastaavan kanssa laadunvarmistuksesta, synkronoinnista ja synergiaetuista.

Även om en sådan funktion med fördel ska sessomensjälvständig enhet med operativt utrymme,egna resurser och eget beslutsfattande, ska funktionen kunna administreras och ledas som en del av en större organisation. Utvecklingsarbetetmellan denna funktion och samtliga tvåspråkiga självstyrande områden, universitet och högskolor, forskningsinstitutioneroch motsvarande utvecklingsenheter samt tredje sektorns organisationerkan regleras genom avtal.
Vaikka sellaisen toiminnon tulisi edullisesti olla Sesame-riippumaton yksikkö, jolla on toimintatilaa, omia resursseja ja omaa päätöksentekoa, toimintoa tulisi voida hallita ja hallita osana suurempaa organisaatiota. Tämän toiminnon ja kaikkien kaksikielisten itsenäisten alueiden, yliopistojen ja korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja vastaavien kehitysyksiköiden sekä kolmannen sektorin organisaatiokapasiteetin välistä kehitystyötä säännellään sopimuksilla.

Vi föreslår därförett nationellt samarbete mellan de tvåspråkiga självstyrande områdena i form av ettlagstadgatnationellt mandatmed ansvarför koordinering av och stöd för svenskspråkig utveckling av social-och hälsovård(jfr. bestämmelsen iSipiläs regerings förslagtill 35 § 4 mom. i lagen om ordnande av social-och hälsovård).
Siksi ehdotamme kansallista yhteistyötä kaksikielisten itsenäisten alueiden välillä yhden valtion kansallisena toimeksiannona, jolla on vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ruotsinkielisen kehittämisen koordinoinnista ja tukemisesta (vrt. Ruotsin hallituksen ehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon tilaamista koskevan lain 35 §: n 4 momentista). .

Finansiering
rahoittaa

En förutsättning för att de tvåspråkiga självstyrande områdena ska ha faktiska möjligheter att ordna likvärdiga social-och hälsovårdstjänster på finska och svenska är att tvåspråkigheten beaktasi tillräcklig utsträckningi statsandelarna till områdena.
Edellytys kaksikielisille itsehallintoalueille, jotta heillä olisi todellisia mahdollisuuksia järjestää vastaavia sosiaali- ja terveyspalveluita suomeksi ja ruotsiksi, on, että kaksikielisyys ottaa riittävästi huomioon valtion osuudet alueille.

Vänligen,
Helsingfors, 31.1.2020
Markus Österlund
folktingssekreterare

Påföljande organisationersvägnar:
Svenska Finlands folkting
Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området (FSKC)
Svenska pensionärsförbundetSOSTEFinlands social och hälsa SAMS –Samarbetsförbundet kring funktionshinder
FDUV
FMA -Funktionsrättmed ansvar
Psykosociala förbundet
Svenska hörselförbundet
Förbundet Finlands Svenska Synskadade
Folkhälsans Förbund
Samfundet Folkhälsani svenska Finland
Kårkulla samkommun
Barnavårdsföreningeni Finland
Finlands Dövas Förbund
Pixnekliniken
Härmän kuntoutusOy
KRAN
Understödsföreningen för svenskspråkig missbrukarvård

TK
Viestit: 2513
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Byrokraateilla täystyöllisyys taattu jos tämä kansalliskielistrategian jatko-osa toteutuu

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 26.02.2020 03:25

"kaksikieliset autonomiset alueet" - luodaan uutta sanastoa ja uutta käytäntöä.

Uudenlainen yritys Suomen ruotsalaistamiseksi, ja kaksikielisten (joiden vahvempi kieli on usein suomi) palauttamisesta ruotuun?

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Byrokraateilla täystyöllisyys taattu jos tämä kansalliskielistrategian jatko-osa toteutuu

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 26.02.2020 03:52

Lykkäsin käteni tuonne toiveiden toiveiden tynnyyriin, ja tällaists nousi ylös.
-Yrkesinriktade och medicinska rehabiliteringskurser
-Särskilda tjänster för personer med intellektuell funktionsnedsättning
-Statens skolhem
-Missbrukarvård på institution
-Psykiatrisk avdelningsvård dygnet runt, varje dag för barn
-Vissa tjänster inom neuropsykiatrin
-Rättspsykiatri för barn
-Högspecialiserad rehabilitering och rådgivning för personer med sällsynta funktionsnedsättningar
-Adoptionsrådgivning
-Audionomtjänster
-Psykogeriatrisk vård
-Multiprofessionellt samarbete kring tjänster och stöd för barn och unga
-Uppsökande stöd för fångar med missbruksbakgrund
-Finlandssvenska teckenspråkstolkar och svenskspråkiga skrivtolkar
-Ammatilliset ja lääketieteelliset kuntoutuskurssit
-Erityiset palvelut vammaisille
- Valtion koulukoti
- Hoito väärinkäytöstä laitoksessa
-Psykiatrinen osastohoito 24/7, joka päivä lapsille
- Jotkut neuropsykiatrian palvelut
- Lasten oikeuspsykiatria
-Korkea vammaisten erikoistunut kuntoutus ja neuvonta
-Adoptionsrådgivning
-Audiopalvelut
-Psykogeriatrinen hoito
-Moniprofessionaalinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluiden ja tuen suhteen
- Väärinkäytön taustalla olevien vankien tiedotustoimet
-Suomi-ruotsi viittomakielen tulkit ja ruotsinkieliset kirjoitustulkit

Näihin toiveisiin eivät näytä paljoakaan vaikuttaneen sellaiset seikat kuin esim. Vaasan vaikeudet saada mm. psykiatria. Vaasa on 23 prosenttinsa kanssa onnistunut profiloitumaan niin ruotsinkieliseksi, että pakkoruotsilla rokotetut eivät tee mitään sinne päinkään. Pohjanmaan surut ovat jotenkin ymmärtäneet pelin hengen väärin. Tulos on sama kuin pesäpallossa jos joku joukkue päättääkin vedellä mailalla vastapuolen pelaajia pallon asemasta. Kyllähän silläkin tavalla pärjää jonkun aikaa.
När det gäller vissa tjänstehelheter, såsom boende och institutionsvård (till exempel missbrukarvård på institution, psykogeriatriskt boende, särskilda boendetjänster för personer med intellektuell funktionsnedsättning, skolhem och barnhem) är det viktigt att tjänsterna erbjuds i en språk-och kulturmiljö som kunden kan identifiera sig med. Vissa av dessa serviceformer kan inte upprätthållas i varje tvåspråkiga självstyrande område på grund av för små volymer och brist på svenskkunnig personal. Dessa tjänster bör utvecklas regionalt där det är möjligt enligt klientens behov.

Kun kyse on tietyistä palveluyksiköistä, kuten asumisesta ja laitoshoidosta (esimerkiksi riippuvuushoito laitoksessa, psykogeriatrinen asuminen, kehitysvammaisten erityiset asumispalvelut, kodeissa ja lastenkodeissa), on tärkeää, että palvelut tarjotaan kieli- ja kulttuuriympäristössä, jonka asiakas voi tuntea omakseen. Harvinainen oivallus! Joitakin näistä palvelumuodoista ei voida ylläpitää kaikilla kaksikielisillä itsenäisillä alueilla liian pienen määrän ja ruotsintaitoisen henkilöstön puutteen vuoksi. Näitä palveluita tulisi kehittää alueellisesti mahdollisuuksien mukaan asiakkaan tarpeiden mukaan.
Laitoshoitoa sinne ja laitoshoitoa tänne eli juurikin päinvastoin kun tänä päivänä tehdään.
Tässä olisi jo töitä sellaiselle määrälle ruotsinkielisiä, että seuraava ikäluokkan voisi suoraan laittaa hoitoalan koulutukseen, ja jos ei ruotsinkielisiä nuoria kiinnostaa, niin mitä tällaisten pumaskojen runoileminen pyhittää? (Paitsi tietenkin rahaa tekijöille)
.
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 26.02.2020 06:27. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Byrokraateilla täystyöllisyys taattu jos tämä kansalliskielistrategian jatko-osa toteutuu

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 26.02.2020 04:14

TK kirjoitti: 26.02.2020 03:25 "kaksikieliset autonomiset alueet" - luodaan uutta sanastoa ja uutta käytäntöä.

Uudenlainen yritys Suomen ruotsalaistamiseksi, ja kaksikielisten (joiden vahvempi kieli on usein suomi) palauttamisesta ruotuun?
Minäkin vähän epäilen tuota autonomista, mutta koska folktingetillä on vain ruotsia, niin en myöskään minä viitsi panostaa siihen. Saa silti suhtautua apäillen tähän käännökseen.

Kaksikielisissä kunnissa on ruotsinkielisiä 13,5% siitä vain repimään itsehallintoalueita. Voi meinaan joku ruveta panemaan hanttiin, vaikka kyllähän siellä jossain vaaditaan jo lisävaltuuksia kovisteluun. Muualla pitäisi saada ruotsinkieliset palvelut pelaamaan, esim potilasasiakirjat.
Vaasa on näyttänyt mallia vuosikaudet.
https://www.vasabladet.fi/Artikel/Visa/154687.

https://svenska.yle.fi/artikel/2016/02/ ... enska-tack
Det kommer alltid på finska först och så måste man VARJE gång begära skilt att få den på svenska. Vi försöker snarare få detta otyg tillrättalagt genom att nu till sist vända oss till media, eftersom sjukhusen verkar vara imuna mot kritiken. Detta har pågått åtminstone i 20 år nu.

Ne tulevat aina ensin suomeksi niin että JOKA kerta pyydettävä erikseen sitä ruotsiksi. Yritämme nyt saada asian korjattua kääntymällä madian puoleen, koska sairaalat vaikuttava immuuneilta kritiikille, Tämä on jatkunut ainakin 20 vuotta nyt

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Byrokraateilla täystyöllisyys taattu jos tämä kansalliskielistrategian jatko-osa toteutuu

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 26.02.2020 06:06

Av de planerade självstyrande områdena kommer troligtvis åtta att vara tvåspråkiga (Mellersta Österbotten, Österbotten, Egentliga Finland, Västra Nyland, Helsingfors, Vanda-Kervo, Östra Nyland och Kymmenedalen). Den svenskspråkiga befolkningen på knappt 290 000 personer är i huvudsak utspridd på dessa områden. För att säkerställa att de tvåspråkiga områdena har förutsättningar att förverkliga de språkligarättigheterna krävs särskilda åtgärder, som vi redogör för nedan.
Suunnitelluista itsehallintoalueista kahdeksan on todennäköisesti kaksikielisiä (Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Lounais-Suomi, Länsi-Uusimaa, Helsinki, Vantaa-Kervo, Itä-Uusimaa ja Kymenlaakso). Ruotsinkieliset, vajaat 290 000 väestöä ovat hajallaan näillä alueilla. Jotta voidaan varmistaa, että kaksikielisillä alueilla on edellytykset kielellisten oikeuksien toteuttamiselle, tarvitaan erityistoimenpiteitä, joita kuvaamme alla.
Sinne näyttäisi menevän mopen suuhun Kerava ja Kymenlaaksokin. Jaa, mutta onhan Kymenlaakso melko ruotsinkielinen. Siellähän on 0,8% ruotsinkielisiä eli 1289 161851 asukkaasta.
Keravalla 36254 asukasta, joista suruja 465 eli 1.5% . Näyttäa jo kartalla paremmalta kuin tuo pelkkä kapea surureunus.

Tuon koko pumaskan loppukaneetti ei yllätä. Vapaasti suomennettuna: Sitä liksaa sais sit taas ruveta tulemaan!
En förutsättning för att de tvåspråkiga självstyrande områdena ska ha faktiska möjligheter att ordna likvärdiga social-och hälsovårdstjänster på finska och svenska är att tvåspråkigheten beaktasi tillräcklig utsträckningi statsandelarna till områdena.
Edellytys kaksikielisille itsehallintoalueille, jotta heillä olisi todellisia mahdollisuuksia järjestää vastaavia sosiaali- ja terveyspalveluita suomeksi ja ruotsiksi, on, että kaksikielisyys ottaa riittävästi huomioon valtion osuudet alueille.


TK
Viestit: 2513
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Byrokraateilla täystyöllisyys taattu jos tämä kansalliskielistrategian jatko-osa toteutuu

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 26.02.2020 07:14

Mitä uutta näissä suunnitelmissa on; onhan ruotsinkielisiksi rekisteröityneiden palvelut pitänyt tähänkin asti järjestää ruotsiksi, jos he sitä vaativat?

Jos synnytetään uusia ruotsinkielisiä toimintayksikköjä, niin se olisi hyväksyttävää siinä tapauksessa, että suomenkieliset vapautetaan sekä koulujen pakkoruotsista että virkamiespakkoruotsista.

Kun kaikki ruotsinkielisiä palveluja haluavat ja vaativat voidaan ohjata suoraan ruotsinkielisiin toimipaikkoihin, niin suomenkieliset työntekijät on vapautettava pakkoruotsin osaamisesta.

Ruotsinkieliset toimintayksiköt voivat itse palkata kielellisesti pätevät työntekijänsä SEKÄ KOULUTTAA TARPEEN MUKAAN LISÄÄ RUOTSINKIELISIÄ TYÖNTEKIJÖITÄ ERIKOISKURSSITUKSELLA.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Byrokraateilla täystyöllisyys taattu jos tämä kansalliskielistrategian jatko-osa toteutuu

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 26.02.2020 11:17

TK kirjoitti: 26.02.2020 07:14 Mitä uutta näissä suunnitelmissa on; onhan ruotsinkielisiksi rekisteröityneiden palvelut pitänyt tähänkin asti järjestää ruotsiksi, jos he sitä vaativat?
Niinhän ne olisipitänyt, mutta kun lukee noita ruotsinkielisiä kommentteja, niin ei siellä juuri kansalliskielistrategiaa ylistetä. Huvittaa seurata kuinka nyt ollaan siihenkin tarmokkaasti puhaltamassa uudelleen henkeä vaikka se on ollut jo vuosikaudet kuolleeksi (kirjaimeksi) julistettu, muttakoska nyt on parempi hallitus jne jne ja uusiksi pitää kirjoittaa kun tuo vanha ei toiminut. Samat kuviot siis kun ruotsin opetuksen kanssa jo 50 vuotta.
Pahaa pelkään, että nuorten ministeriemme syliin on jo nyt rojahtanut huomattavasti pakkoruotsia tärkeämpiä asioita, että siitä siitä vaan arvovalintoja tekemään. Kyllä A-M auttaa.

Kyllä siinä jotain pikkasen mätää on kun vuosikymmenet on väki vähentynyt, mutta silti 150 kielen "kaksikielinen" alue sen kun laajenee.

Jo vuonna 2010 enää alle puolet ruotsinkielisistä oli pakkoruotsin kannalla. Veikkaanpa että pakkoruotsin vastustajat eivät ole sitä porukkaa joka räyskyttää terveyskekuksissa tai soittelee häirikköpuheluita sairaaloihin. Heitä ei tarvitse henkilökunnan pelätä. Sisäinen kuri pitää toki heidät hiljaisina ja vahingosta viisastuneina gallupkyselyt on kohta kymmenen vuotta varmuuden vuoksi osoitettu RKP:läisille ja näin on saatu 100%:n kannatus.
Nykyään jo mieluummin puhutaan siitä, miten ruotsinkielisten määrästä Helsingissä kehittyy kuin koko maan tilanteesta ja näkeehän sen kohta kartaltakin että ruotsin kieli valtaa alaa Suomessa..

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Byrokraateilla täystyöllisyys taattu jos tämä kansalliskielistrategian jatko-osa toteutuu

#9 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 26.02.2020 16:07

Kiitos HH!

Onpa karua.

Lukeekohan näitä papereita työvaiheessa kukaan muu kuin folktingetin juristit ja sinä?

Tai myöhemminkään. Folktinget laatii käskylistan ja muut tottelevat...

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Byrokraateilla täystyöllisyys taattu jos tämä kansalliskielistrategian jatko-osa toteutuu

#10 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 26.02.2020 20:20

Lukeekohan niitä muutenkaan koskaan kukaan muuta kuin pakosta? Tuntuu vain, että tarkoituksella rakennetaan tuollaisia himmeleitä joihin sitten piilotellaan todelliset tavoitteet.

Vuorokausi meni tuon käsittelyyn kuten kansalliskielistrategiaankin aikanaan.

Silmäilin tuota kuntaliiton sivustoa, ja siellä on useassa kohtaa mainittu yhteistyökumppanina folktinget. Elikkä valtio ikäänkuin kustantaa itselleen pallon nilkkaan.

Suomalaisuuden liitolta vietiin aikanaan avustus kun liputusohjeita ei ollut ruotsiksi.
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 29.02.2020 15:27. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Byrokraateilla täystyöllisyys taattu jos tämä kansalliskielistrategian jatko-osa toteutuu

#11 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 26.02.2020 22:18

Hillevi Henanen kirjoitti: 26.02.2020 20:20 Lukeekohan niitä muutenkaan koskaan kukaan muuta kuin pakosta? ---
Silmäilin tuota kuntaliiton sivustoa, ja siellä on useassa kohtaa mainittu yhteistyökumppanina folktinget. Elikkä valtio ikäänkuin kustantaa itselleen pallon nilkkaan.
---
Niinpä. Ja todelliset kustantajat olemme me ja meidän lapsemme..

SJONS
Viestit: 728
Liittynyt: 22.11.2017 12:24

Re: Byrokraateilla täystyöllisyys taattu jos tämä kansalliskielistrategian jatko-osa toteutuu

#12 Lukematon viesti Kirjoittaja SJONS » 29.02.2020 13:06

Kiitokset vaivannäöstä! Olipa mielenkiintoista luettavaa! Huh,että pistää kiukuksi!

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Byrokraateilla täystyöllisyys taattu jos tämä kansalliskielistrategian jatko-osa toteutuu

#13 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 01.03.2020 01:03

En ole sen paremmin ehtinyt tutustua näihin uusiin "kaksikielisyyden" alueisiin, mutta tuota Kymenlaaksoa nyt hiukan silmäilin, ja kyllä siinä varmaan kiire onkin saada se jollain lailla sidotua "kaksikielisyyden" piiriin.
Tilastot näyttävät tilanteen vuodesta 1990 asti. Silloin Kymenlaaksossa oli ruotsinkielisiä 1848 eli 0,95% kun 2018 heitä oli enää 1289 eli 0,74%. Muunkielisiä 2018 oli 10242 eli 8 kertaa niin paljon kuin ruotsinkielisiä.

Vantaahan on ollut "kaksikielinen" erityissäännöksen nojalla, ja Keravalta (1,3% ruotsinkielisiä), joka ei ilmeisesti ole itse ymmärtänyt hakeutua kaksikieliseksi ei kai sitten tässä yhteydessä enää edes kysytä.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Byrokraateilla täystyöllisyys taattu jos tämä kansalliskielistrategian jatko-osa toteutuu

#14 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 01.03.2020 01:30

SJONS kirjoitti: 29.02.2020 13:06 Kiitokset vaivannäöstä! Olipa mielenkiintoista luettavaa! Huh,että pistää kiukuksi!
Se minunkin ensimmäinen reaktioni oli kun kuulin ensimmäistä kertaa tämän uuden hallituksen ohjelman, mutta sitten tuli saman tien tunne, että nyt menee epätodellisen lujaa, eli surut ovat paniikissa ja ruotsin kirjoittamista vaatimalla on nyt pantu kaikki peliin, meni syteen tai saveen.
Silti olin tosi-iloinen kun folktinget todella myönsi, että ruotsinkieliset lukevat suomea siksi, että he itse sitä tarvitsevat.
Tästä vielä muutaman vuoden päästä kun myöntävät, että ainoa järkevä liike on panna suomen kirjoittaminen pakolliseksi kaikille-kaikkien omaksi eduksi, niin siitä on jo hyvä jatkaa.

SJONS
Viestit: 728
Liittynyt: 22.11.2017 12:24

Re: Byrokraateilla täystyöllisyys taattu jos tämä kansalliskielistrategian jatko-osa toteutuu

#15 Lukematon viesti Kirjoittaja SJONS » 01.03.2020 14:54

Minkä mölyn ajattelet syntyvän, kun KAIKKI suomenkieliset joutuvat kirjoittamaan vastaavasti ruotsin pakollisena ylioppilaskirjoituksissa?

Pystyykö mikään puolue nostamaan eduskunnassa keskustelua siitä, että vain suomen kielen tulisi olla pakollinen ylioppilaskirjoituksissa vai meneekö tuo vaatimus kielivähemmistön sortamisen puolelle? Yleensä vedotaan palvelujen saatavuuteen. Jos ruotsin- ja muunkieliset osaisivat suomea, niin suomenkielisille ei enää tarvitsisi asettaa palveluvelvoitetta.

Kristillisdemokraatit ovat nostaneet esiin vaatimuksen, että sosiaalietuuksien myöntämisen ehtona tulisi olla suomen tai ruotsin osaaminen! Poistaisin tuosta ruotsin!

Syvällinen keskustelu olisi tarpeellinen! Ikäväkseni olen huomannut, että sitä käydään nykyisin vain ja ainoastaan suomenruotsalaisten kesken. PAKKO on tullut vastaan ja vieläpä puheenjohtajan kotiseudulla!

Vastaa Viestiin