vapaakielivalinta.fi

Kansanedustaja Nylander (rkp): "Se [ruotsin vapaaehtoisuus] olisi kaksikielisen Suomen loppu. Näemme, että [pakkoruotsin] opetuksella luodaan kaikille lapsille ja nuorille edellytykset jatkossa petrata ruotsin kieltä ja olla osa palveluyhteiskuntaa."

- --- kukaan ei ole vielä vakuuttanut minua siitä, etteikö vapaaehtoisuuden vaikutus olisi pitkällä tähtäimellä sellainen, että on mahdotonta pitää kiinni kaksikielisyydestä.
– Jos --- valtaosalla väestöstä ei ole minkäänlaista tietoa tai taitoa suhteessa toiseen kotimaiseen, niin ei ole hirveän todennäköistä, että kaksikielisyys säilyisi.
– Ei kaksikielisyys tarkoita sitä, että kaikki Suomessa osaisivat sujuvasti kommunikoida molemmilla kotimaisilla.
– Se tarkoittaa sitä, että tiedät kielestä jotain, että osaat muutamia fraaseja ja olet tutustunut siihen. Kouluopetus antaa perusteita itseopiskelulle.
– Iso osa siitä, mitä koulussa opetetaan, on pakollista, koska on määritelty, että on yhteiskunnallisesti tärkeää, että ihmisellä on perustietoja ja -taitoja tietyistä aineista.

- Hän ei kuulemma kannata pakkoja. Mutta ei hän suostunut kannattamaan vapauttakaan.
- Hän kertoi kannattavansa Suomen "kaksikielisyyttä", eikä hän ole varma, voiko se säilyä ilman ruotsin pakollisuutta. Siksi mitään ei saa muuttaa. (Tässä näkyy se Uuden Kielipolitiikan kuvaama ikiaikainen ruotsalaisjumitus.)

En jaksa väitellä. Jokainen saa olla osaamatta ruotsia, suomea, englantia tai matematiikkaa. --- Minusta on käsittämättömän hienoa, että pitkällä pohjoisessa on olemassa maa, jossa ainakin paperilla on kaksi virallista kieltä. Tehden maasta myös perin paljon kansainvälisemmän. Aika ainutlaatuinen paitsi Euroopassa, myös maailmassa. Jo pelkästään se on aika hienoa.

olemme kaksikielinen maa

SJONS kirjoitti: ↑23.02.2020 19:54 Pohjanmaan umipruotsinkielisillä paikkakunnilla kaksikielisyys ei toteudu, vaan he saavat olla ruotsinkielisiä. Heille toinen kansalliskieli on pakkosuomi. He eivät opi eivätkä edes halua opiskella suomea. He muuttavat Ruotsiin tai pysyvät omissa ympyröissään. Heille tarjotaan koulutus ja hyvät työllistymismahdollisuuden ruotsin kielellä.

Pakkoa edellytetään siis vain suomenkielisiltä! Pakkoruotsi on se, josta saa puhua ja jota päättäjät velvoittavat meitä opiskelemaan. Ruotsin oppiminen on rikkautta, sivistystä jne.!!!

SJONS kirjoitti: ↑24.02.2020 16:31 Magma teki voimakasta propagandaa suomenruotsalaisten keskuudessa levittämällä vihkosia heidän oikeuksistaan käyttää omaa äidinkieltään. Vihkosia sai vapaasti tilata Magmalta! Onkohan lehtiset nyt poistettu sivustolta, koska en ole niitä siellä nähnyt mainostettavan?

Sekä pakkosuomi että -ruotsi ovat kuuluneet alusta alkaen peruskoulun opetussuunnitelmaan eli kaikki ovat vuodesta 1968 alkaen saaneet opetusta molemmissa kielissä. Suomen kieli koetaan Pohjanmaalla vaikeaksi. Vaikeutta lisää kuulemma se, että Pohjanmaalla pystyy elämään kokonaan ruotsin kielisessä ympäristössä toisin kuin Etelä-Suomessa. Suomea ei tarvita...miksi opetella sitä!!!

Suomenruotsalaiset 2012 - miltä tulevaisuus näyttää?
Julkaistu 24.10.2013 klo 11:30
Folktinget julkaisee nyt kymmenennen kerran suomenruotsalaisia koskevan tilastollisen raportin. Ensimmäinen raportti julkaistiin vuonna 1981, ja raportilla on aina ollut suuri kysyntä tutkijoiden, yhteiskuntasuunnittelijoiden, toimittajien, poliitikkojen sekä kunnallisten ja valtiollisten viranomaisten keskuudessa. Raportissa ”Finlandssvenskarna 2012 – en statistisk rapport” esitellään suomenruotsalaisten todellisuutta niiltä osin kuin sitä voidaan valaista tilastojen avulla. Raportin on koonnut professori Fjalar Finnäs.

Miltä suomenruotsalaisten tulevaisuus sitten näyttää?
- Kaksikielisten perheiden ruotsinkielisiksi rekisteröityjen lasten tuoman lisän ansiosta ruotsinkielisten lisääntyminen on ollut selvästi korkeampaa kuin suomenkielisten viime vuosina, vaikka erot todellisessa syntyvyydessä ovat olleet pieniä. Ruotsinkielisten koulujen oppilaiden määrä on lisäksi ollut noin 10 % korkeampi kuin rekisteröityjen ruotsinkielisten lasten määrä. Jos tähän lisätään vielä se, että suomenruotsalaiset elävät pitempään, elävät vakaammissa avioliitoissa, heillä on alhaisempi työttömyys ja he joutuvat harvemmin sairauseläkkeelle kuin suomenkieliset, voidaan väittää, että ruotsinkielisten demografinen tilanne on monessa suhteessa hyvä, sanoo professori Fjalar Finnäs.
- Viime vuosina tapahtunut väestönkasvu tulee ilmeisesti jatkumaan. Nykyinen ikärakenne viittaa myös siihen, että edessä on todennäköisesti pitempiaikainen luonnollisen väestönkasvun ajanjakso, sanoo professori Finnäs.
- On rohkaisevaa, että ruotsinkielisten henkilöiden määrä on lisääntynyt melkein 1 400 henkilöllä vuodesta 2007. On tapahtunut myönteinen trendimuutos. Ruotsinkieliset ala-asteet voivat näin ollen odottaa lisääntyvässä määrin tulokkaita tulevina vuosikymmeninä, sanoo Folktingetin pääsihteeri Markus Österlund.
Lisätietoja antavat:
Professori Fjalar Finnäs, puh. 050 402 4846
Folktingetin pääsihteeri Markus Österlund, puh. 040 836 7686
Folktingetin apulaispääsihteeri Anders Björklöf, puh. 040 550 3945
Anna Jungner

Förebygg emigration
Maastamuuton ehkäisy

De uppgifter Magma nyligen publicerade om ökad emigration av unga finlandssvenskar till Sverige väcker oro. Knappast är någon motsvarighet till den stora emigrationsvågen under 1950- och 1960-talen att vänta, då upp till 50 000 emigrerade. Finland var då ett betydligt fattigare land än Sverige, och sedan dess har välfärdsklyftan utjämnats. Men risken finns hela tiden, eftersom språktröskeln är obefintlig, och även de ibland bristande kunskaper i finska som inte alltid räcker till i finländskt arbetsliv tvärtom kan vara en betydande merit i Sverige.
Magman hiljakkoin julkistamien tietojen mukaan nuorten suomenruotsalaisten lisääntynyt maastamuutto Ruotsiin herättää huolta. Tuskin on odotettavissa vastaavaa kuin suuri maastamuutto 1950- ja 1960 -luvuilla, jolloin lähes 50 000 muutti maasta. Suomi oli silloin huomattavasti köyhempi maa kuin Ruotsi. Ja sittemmin on hyvinvointiero tasoittunut. Mutta koko ajan on olemassa riski, koska kielikynnys on olematon, ja jopa joskus puutteellinen ja Suomen oloissa työelämässä riittämätön suomen kielen taito voi päinvastoin olla meriitti Ruotsissa.

Vuonna 2030 ruotsin kieli on luonnollinen, rikkaudeksi mielletty osa Suomea. Peruspalveluja järjestetään ruotsin kielellä, ja myös ruotsinkieliset suomalaiset saavat hoitoa ja koulutusta äidinkielellään. Suomenruotsalaiset ovat innovatiivisia edelläkävijöitä ja ruotsin kielen katsotaan olevan voimavara yhteiskunnalle. Tältä näyttää suomenruotsalainen visio vuodelle 2030.

Visio on tulosta Suomen Kuntaliiton ja ajatuspaja Magman tulevaisuushankkeesta. Vision toteuttaminen edellyttää muun muassa asennemuutoksia ja aktiivista otetta. Suomenruotsalaisten on itse luotava oma tulevaisuutensa.

SJONS kirjoitti: ↑24.02.2020 16:31 Magma teki voimakasta propagandaa suomenruotsalaisten keskuudessa levittämällä vihkosia heidän oikeuksistaan käyttää omaa äidinkieltään. Vihkosia sai vapaasti tilata Magmalta! Onkohan lehtiset nyt poistettu sivustolta, koska en ole niitä siellä nähnyt mainostettavan?

Hillevi Henanen kirjoitti: ↑24.02.2020 18:49

Visio on tulosta Suomen Kuntaliiton ja ajatuspaja Magman tulevaisuushankkeesta. Vision toteuttaminen edellyttää muun muassa asennemuutoksia ja aktiivista otetta. Suomenruotsalaisten on itse luotava oma tulevaisuutensa.