Juristit eivät uskalla ajatella pahaa pakkoruotsista?

[NRR]

Ja tapahtui kerran twitterissä, että joku kyseenalaisti tuomareitten ruotsipakon. Minä tulin mukaan myöhemmin.

Ruotsia osaavia tuomareita on aivan liikaa suhteutettuna ruotsinkielisten määrään ja niiden juttujen määrään, joissa molemmat osapuolet ovat ruotsinkielisiä.

Pohjanmaalla taas syrjitään suomenkielisiä, eli jos toinen osapuoli on suomenkielinen, niin oikeusistunto on ruotsiksi.

Jokainen saa toki olla mitä mieltä haluaa, mutta jos Helsingissä n. sadasta tuomarista alle viisi on aidosti kaksikielinen, on vaikea pitää sitä liiallisena. Etenkin kun ko. tuomarit tietenkin istuvat myös suomenkielisiä juttuja.

Helsingissä on ruotsinkielisiä n. 6 %, joten olisi ihan ok, että aidosti kaksikielisiä tuomareita olisi myös 6 %, mutta silloin oikiksesta pitää poistaa #pakkoruotsi. Ei tarvita tämän lisäksi lainsäädäntöä, joka pakottaa suomenkieliset #tuomarit osaamaan hyvin #ruotsi'a.

Älä huoli, ei se "pakosta" huolimatta ole todellisuutta. Kyllä täällä aivan mainiolla menestyksellä toimii täysin yksikielisen suomenkielisiä tuomareita.

Tämäpä mielenkiintoista, siis tuomarit eivät osaa hoitaa hommia ruotsiksi.

Silti jokainen akateeminen meillä lukee pakkoruotsia nykyisin alakoulusta yliopistoon, jotta palvelut ruotsiksi taataan.

Pitäisikö tästä vetää jokin johtopäätös? Voisiko pakkoruotsi olla turhaa työtä?

Olen sitä mieltä, että kaksikielisyydestä on pelkästään hyötyä, mutta ei tarvitse olla samaa mieltä.

Kuinka?
Panostus pakkoruotsiin on valtava ja useimmat eivät saa siitä mitään hyötyä.
Järkevä keskustelu aiheesta tuntuu olevan tabu.
Suomi monikielistyy ja ihmisten taitotarpeet ovat jossain ihan muualla kuin pakkoruotsissa.
Kohtuutta?

Tästä aiheesta todella näyttää olevan vaikea käydä järkevää keskustelua. --- En muista tavanneeni henkilöä, jonka mielestä hyötyä ei olisi ollut. Monet tulevat toimeen pelkällä suomellakin ja se on ihan ok.

"En muista tavanneeni henkilöä, jonka mielestä hyötyä ei olisi ollut."

Riippuu, miten kysyy. Olisiko ollut enemmän hyötyä jostain muusta, johon aikansa olisi pistänyt: saksa, kitaransoitto, ohjelmointitaito...?

Mikä mielestäsi on pakkoruotsin peruste nyt?
Palvelut se ei ole.

Se mikä minua hämmästyttää, on ruotsin kielen vastustajien jopa fanaattisuus. Unohdetaan historia, kuvitellaan, että pohjoismaiden kumppaneiden kanssa on "sama" keskustella englanniksi - mitä se ei tietenkään ole, jos on itse koskaan kokeillut. Mutta en jaksa väitellä.

Miksi pakon puolustajat aina huokaavat, etteivät jaksa väitellä... Jos perusteet pakolle olisi, ne olisi helppo selittää...

Kuten jo tuossa aikaisemmin totesin, en jaksa väitellä. Jokainen saa olla osaamatta ruotsia, suomea, englantia tai matematiikkaa. Sen kummempaa pakkoa ei minkään osalta ole lukuun ottamatta oppivelvollisuutta. Hyötyä näistä kaikista on.

Pakkoruotsia on edelleen lapsillamme alakoulusta yliopistoon.

Ei todellakaan ole kysymys siitä, että jokainen saisi noudattaa tässä kohtaa omaa näkemystään.

Miksei saa? Täytyyhän tämä pystyä perustelemaan.

Minusta on käsittämättömän hienoa, että pitkällä pohjoisessa on olemassa maa, jossa ainakin paperilla on kaksi virallista kieltä. Tehden maasta myös perin paljon kansainvälisemmän. Aika ainutlaatuinen paitsi Euroopassa, myös maailmassa. Jo pelkästään se on aika hienoa.

Ja sen pituinen se. Halusi mennä nukkumaan.

[NRR]

Toinen juristi. Aloituksena tositarina siitä, miten tutkinto miltei kaatui pakkovirkaruotsiin.

Joo siis tässä oli aivan uskomattomia vaikeuksia matkassa ja moneen otteeseen tuntui/kuulosti että se valmistuminen jäisi tästä kiinni. Mitkään lääkärinpaperit ei olisi antaneet vapautusta ruotsista, tukiopetuksesta ei ollut tarpeeksi apua läpäisyä varten ja ---

Ikävää, mutta ei toki ainutkertaista. Olen nähnyt paljonkin tätä. Osa ei pääse pääsykokeistä läpi, osa ei lääkelaskennasta (lääkis), osa ei opi kirjanpitoa (kauppakorkea) ja oikiksessa joku ei läpäise prosessioikeutta.

Mutta onko ruotsi jokaiselle akateemiselle yhtä tärkeää kuin lääkärin kyky määrätä lääkkeitä?

Saako pakkoruotsin kyseenalaistaa?

Saa ja pitää. Aika monessa tdk:ssa on ”pakko” sitä sun tätä. --- Ruotsalaista kirurgiaa tutkivalle lääk.tutk. ruotsi tärkeämpi kuin lääkelask.

Mutta ainoa kaikille pakollinen osuus mitä tahansa akateemista tutkintoa on pakkoruotsi.

Mitään vastaavaa ei ole muissa maissa.

Kyse on aikuisista, joiden tulisi saada valita.

Miksi?

Miksi suomalaisinsinööri ilman ruotsia jää vaille papereita, muualla olisi valmis ja pätevä?

Oikiksessa oli, ehkä on, ongelmana laajat kirjatentit (esim. 5-10 kirjaa/tentti). Kirjastossa muutama kappale = opiskelijan tulee ostaa kirjat (useita satoja €/tentti). Tämä pakotti osan työskentelemään, jotta sai ostettua kirjat. Näppituntumalta 1-2 v. lisää opintoihin.

Ok, ymmärrän

Mutta pakkoruotsin kohdalla ongelmista pienin on se, ettei mahduta kurssille.

Pakkoruotsi on osa joka tutkintoa - kaikki, joille kielet ovat vaikeita, ovat tosi pulassa.

Ja miksi? Ei vastausta, ei järkeä.

Eikö silloin isoin ”ongelma” ole ko. henkilö itse ? Tuntuisi hassulta rakentaa tutkintoja siten, että kaikki voivat läpäistä ne. Enemmänkin haluaisin panostaa opetukseen, jotta oppi menee perille. Minulla ei ole asiantuntemusta arvioida tutkintojen sisältöjen ”järkevyyttä”.

Vertaa tutkintoja eurooppalaisiin serkkuihinsa.

Miksi meillä joka tutkinnossa pakkoruotsi, kun missään muualla ei ole vastaavaa?

Tai oli se pakkovenäjä DDR:ssä, mutta jopa Berliinin muuri on murentunut.

Pakkoruotsi on tolkkutesti. Jos ei sitä ymmärrä kyseenalaistaa...

No voisikohan olla se syy, että olemme kaksikielinen maa?

Itse suhtaudun tämän tyylisiin asioihin niin, että valitsen itse sen joka on itselle paras vaihtoehto. En pidä esim. Suomen verojärjestelmästä = siirtänyt yrityksiä muihin maihin.

Ei muissa kaksikielisissä maissa ole mitään pakkovirkakieltä.

Meillekin tämä tuli vasta 78-85.

Eikö olisi aika puhua rehellisesti?
Mihin tätä tarvitaan?
Miksi tällä karsitaan?

Puhun rehellisesti: en ole kielitieteilijä, saati opetuksen sisältöjä tutkiva henkilö. Joten ei ole helskyvää mielipidettä parempaa annettavaa tälle keskustelulle. Pahoittelut.

Kiitos ajastasi.

Missään ei ole pakkovirkaruotsimme kaltaista järjestelyä, jossa kaksikielisen maan akateemiset pakotettaisiin lukemaan palvelukieltä mahdollisen virkauran vuoksi.

On aika purkaa pakko meiltäkin.

Palataan tähän sopivan tilaisuuden tullen.

----------------------------------------------------------------

Minua järkyttää se, että ihminen suhtautuu jonkun tutkinnon keskenjäämiseen pelkän ruotsin takia noin keveästi ja vertaa sitä ammatin kannalta keskeisiin taitoihin. Kaksikielisyys on patenttivastaus, joka vapauttaa ajattelemasta tilanteen järkevyyttä ja oikeudenmukaisuutta - eikö näiden pitäisi olla lain kannalta aika keskeisiä kriteerejä?

[NRR]

Kolmas twitter-juristi liittyi joukkoon:

Voiko opiskelija 100 % varmasti tietää, että ei koskaan tarvitse ruotsia, ei.

Voiko opiskelija 100 % varmasti tietää, että ei koskaan tarvitse ranskaa, ei.
Ranskan kieli pakolliseksi oikikseen - ja lukioon, ja peruskouluun?
Ja saksa myös?

Ranskan ja saksankieli eivät ole kansalliskieliä Suomessa eikä niitä myöskään mainita Suomen kielilaissa.

Tietyistä asioista asiallisesti keskusteleminen on käytännössä hyvin vaikeaa, ruotsinkielen asema Suomessa on yksi niistä.

Ymmärrän, että hänen on vaikea puhua asiallisesti aiheesta - koulutus ei näköjään lisää loogisuutta vaan tekee helpommaksi valehdella itselleen.

[Uusi kielipolitiikka]

Minusta on käsittämättömän hienoa, että pitkällä pohjoisessa on olemassa maa, jossa ainakin paperilla on kaksi virallista kieltä.

Mitä hienoa siinä on, kun systeemi perustuu pakottamiseen?

Tässä ketjussa jälkeen kerran vahvistetaan,että kaksikielisyys romahtaa,kun pakkoruotsi poistuu.

Entä sitten,vaikka romahtaakin.

Eihän se anna enemmistölle muuta kuin ylimääräisen taakan kannettavaksi.

Keskustelun sai aikaan Åbo Akademin pyrkimys alkaa kouluttaa oikeustieteen maistereita. Helsingin yliopisto ei halua menettää omaa kiintiökoulutustaan..

Tutkinnonanto-oikeutta ei tule ÅA:lle antaa, mutta muiden yksiköiden tulee ottaa ÅA:ssa ON-tutkinnon suorittaneet ilman kynnyksiä ja pääsykokeita sisään. Vuosittain ÅA ottaa sisään 20–25 opiskelijaa suorittamaan ON-tutkintoa. Vaikka esimerkiksi Helsingin tiedekuntaan siirtyjille on normaalisti asetettu tietyt kynnyskriteerit, ei niitä tule soveltaa ÅA:n opiskelijoihin. Yhdenvertaisuusargumentit eivät tässä päde, sillä stadgalaiset ovat muihin siirtyjiin nähden heikommassa asemassa: he ovat ilman OTM-tutkintoon johtava opiskelupaikkaa

https://www.lakimiesliitto.fi/blogi/ruo ... t-potatis/

[NRR]

Eräs ketjun juristeista yritti perustella pakkoruotsia:

”miksi on pakkoruotsi”? Siksi, koska lainsäätäjä on niin säätänyt. Sama perustelu kuin esim. henkilöverotuksen progressiossa. Eli politiikkaa.

Tämä on toinen tavallinen tapa perustella pakko: kaikki poliittiset päätökset vain tehdään, ei perustella.

Mielenkiintoista on se, että jokin mielikuva yhdisti pakkoruotsin juristin mielessä verotukseen.

Vertauksesi henkilöverotukseen on mielenkiintoinen, sillä esimerkiksi Jyrki Katainen vertasi pakkoruotsiamme veroihin.
MUTTA
Verotus on aina puheenaiheena. Mietitään, kenen kannustimia heikennetään, mikä on optimaalista. Verojen käytönkin tunnemme.
SIIS
Sama pakkoruotsille, eikö?

Myös vertauksesi progressioon on mielenkiintoinen, sillä pakkoruotsista maksavat kovimman hinnan (työmääränä, pidentyneinä opintoina, stressinä), nimenomaan ne, jotka ovat heikoimmilla (erityisoppilaat, maahanmuuttajat, ei-kieliin-suuntautuneet opiskelijat), joita pitäisi tukea.

Entä pakkoruotsiveron käyttö? Todellisuudessa suurin osa kadottaa ruotsinsa koulutuksen jälkeen, koska sille ei ole aitoa käyttöä. Ihmisten aikaa ja varoja käytetään symbolisen kokon polttamiseen jonkin kaksikielisyysnäytelmän kunniaksi.

Lisäksi syntyy syrjivä rakennelma, jossa
- näennäisruotsilla (todistus virkaruotsista) muutamat voivat pätevöityä virkamiehiksi omassa maassaan, jossa suomi, ei ruotsi, on yhdistävä kieli,
- virkakoneiston huipulla on aina aidosti ruotsinkielisiä ja karsinta ruotsinkielisissä koulutuksissa (suosikkialoillakin) vähäistä.

Aivan kuten verotuksesta myös pakkoruotsista pitäisi käydä jatkuvaa avointa keskustelua. Nyt pakkoruotsia ajetaan vimmalla mutta vailla perusteita sekä oikealla että vasemmalla. Rahvas, jolle ei makseta oman ajattelun minimoinnista, ymmärtää, että kyse on poliittisesta diilistä.

Poliittinen pakkoruotsidiili ei ole tavallisen kansalaisen etu vaan syrjivä rakenne.

Ja tietysti tässä jää vielä miettimättä se, mikä diilissä on sovittu pakkoruotsin jatkumisen hinnaksi. Meneekö pelkillä vaalihiluilla ja pelotteella, että muuten leimautuu ruotsinsyöjä-rasistiksi?

[NRR]

Tässä ketjussa jälkeen kerran vahvistetaan,että kaksikielisyys romahtaa,kun pakkoruotsi poistuu.

Entä sitten,vaikka romahtaakin.

Eihän se anna enemmistölle muuta kuin ylimääräisen taakan kannettavaksi.

Kaksikielisyysnäytelmä joutaa mennä, mutta ruotsinkielisen eduvalvonnan lakimiehet ovat urakoineet sen laatimisessa ja onnistuneet tekemään hyvin vaikeasti purettavan järjestelmän.

Toisaalta on median ja kulttuurieliitin (vallan ja vaurauden ohjaama) valinta pönkittää tätä näytelmää ja estää keskustelu sen epäoikeudenmukaisuudesta ja ongelmista.

Pitkittyvä ongelma, jolle ei kukaan näytä voivan mitään, saa ihmiset harjaantumaan muualle katsomisessa.

Osa haluaa suhtautua pakkoon korostetun tunteettomasti, poliittinen päätös, siedetään.

Osa päätyy pitämään pakkoa suomalaista velvoittavana ja jalostavana.

Olisi aika nähdä kaksikielisyysnäytelmän karu todellisuus: emme voi sietää emmekä ihastella syrjiviä rakenteita loputtomasti.

[Eero Nevalainen]

Kuten jo tuossa aikaisemmin totesin, en jaksa väitellä. Jokainen saa olla osaamatta ruotsia, suomea, englantia tai matematiikkaa. Sen kummempaa pakkoa ei minkään osalta ole lukuun ottamatta oppivelvollisuutta. Hyötyä näistä kaikista on.

Tämä on aina yhtä hämmästyttävää miten itseään toistavia ja yhtä idioottimaisia nämä argumentit ovat... ja minulle kirkkain silmin väitetään että minä kuulemma keksin omasta päästäni (tai sitten vaan tältä foorumilta) nämä kuviot. Ja täällähän nimenomaan viitataan ulkopuolisiin keskusteluihin.

Kirjoitan tämän nyt taas tähän auki jälkipolville, kun minulla oikeasti on tarve sanoa ääneen mikä on vikana. Ensinnäkin väittämä on itsensä kanssa ristiriitainen koska oppivelvollisuus aiheuttaa sen pakon, joten ei tosiasiallisesti voi olla osaamatta. Oppivelvollisuuden taakse ei voi vetäytyä siten, että sen sisältöä ei voisi kyseenalaistaa, koska tämä olisi kehäpäätelmä.

Eli meidän on keskusteltava tosiasiallisista tarpeista eikä opetussuunnitelmasta. Matematiikka on tällöin erityisen epärelevantti, koska sitä ymmärtääkseni opiskellaan kaikkialla. Vertailut matematiikkaan tarkoittavat vain sitä, että eroa kyseisen aineen merkityseen ei haluta tehdä, mutta tämän tottakai voi kyseenalaistaa. Muuten voisi taas mistä tahansa heitellä että no mutta kun matematiikkakin.

Lopuksi, hyötyä on varmaan ihan mistä vaan. Minulle oli hyötyä ruotsista kun luin uuden ruotsalaisen kollegan raivokasta avautumista siitä miten suomea äidinkielenään puhuvat ihmiset ovat persuja hänen nähtyään Hesarin artikkelin, jota ei siis pitäisi olla olemassa koska kyseessä on muureja rakentava natsikieli.

[TK]

Suomen ns. "kaksikielisyys" on pelkkä emävalhe, epätotuus, iso kupla, keksitty asia. Suomi ei ole, eikä ole koskaan ollut "kaksikielinen" maa. Prosentit 95 - 5 puhuvat selväsanaista kieltä.

Asia on niin selvä, ettei monikaan viitsi ruveta näin selvästä asiasta väittelemään.

Meidät pakotetaan elämään valheellisessa kaksikielisyysharhassa, valheiden verkossa, jota pakkoruotsituksen seitit pitävät kasassa.

[NRR]

---
Suomi ei ole, eikä ole koskaan ollut "kaksikielinen" maa.
---
95 - 5
---
Asia on niin selvä, ettei monikaan viitsi ruveta näin selvästä asiasta väittelemään.
---

Niin, tuo on tilanne pähkinänkuoressa.

Ja sitten kuitenkin moni joutuu virkansa puolesta tai ruotsinkielisten raivon pelossa puhumaan ikään kuin kaksikielisyys olisi
totta
rikkaus
lastemme kulttuuriperintöä
ja kaikin keinoin vahvistettava rakennelma.

Pitkittyvä ongelma, jolle ei kukaan näytä voivan mitään, saa ihmiset harrastamaan muualle katsomista.

Osa yrittää suhtautua pakkoon korostetun tunteettomasti: poliittinen päätös, siedetään, vain luuserit päästää homman tunteisiin...

Osa päätyy nielaisemaan syötit koukkuineen ja ylistää pakkoa suomalaisia velvoittavana ja jalostavana - ja ottaa kiitollisena vastaan samaan liturgiaan juuttuneiden selkääntaputukset.

Tätä ei voi lähestyä poliittisella tai pedagogisella puheella, tämä on massapsykologiaa, tarvitaan psykiatria.

[pentti]

Kansallista psykoanalyysia Seppo Oikkonenkin aikoinaan ehdotti.

[SJONS]

Turun Yliopisto täyttää tänä keväänä 100 vuotta! Turun Sanomissa pitkä juttu asian tiimoilta ja muutakin tietoa uudistuvasta turkulaisesta yliopistomaailmasta. Ja haa! Tänään selvisi myös, miksi ÅA tarvitsee oikeuden oikeustieteen maisterikoulutukseen!

Åbo Akademista valmistuvien notaarien on osallistuttava pääsykokeisiin, jos he haluavat jatkaa opiskeluaan jossakin muussa korkeakoulussa eli esim. toisessa turkulaisessa yliopistossa eli Turun (suomenkielisessä) Yliopistossa!

Kaiken todennäköisyyden mukaan ruotsinkielisten suomen kielen taidot eivät riitä jatkokouluttautumiseen muissa eli suomenkielisissä yliopistoissa. Jos ja kun notaarit saisivat jatkaa Åbo Akademissa, he valmistuvat ilman pakkosuomea. Ovela kiertotie, mutta suostuuko tiede- ja kulttuuriministeri tähän ratkaisuun?

[NRR]

Kansallista psykoanalyysia Seppo Oikkonenkin aikoinaan ehdotti.

Seppo Oikkosen sanoja:

"--- olemme täydellisen tekopyhiä, ja äärimmäisyyksiin asti yritämme väistellä tosiasiaa, että suomalaisessa rasistijahdissa on kyse enemmän tylystä kielipolitiikasta kuin suvaitsevasta humanismista. "

"--- miksi keskustelussa asetelma rintamalinjojen suhteen tiivistyy ruotsinkielisen eliitin ja perussuomalaisen rahvaan välille."

"Tarvitsisimme laajaa "kansallista psykoanalyysia", jossa erilaisia suuria kehityskertomuksia suomalaisuudesta kartoitettaisiin."

Eräs vastine Oikkoselle kertoo finländare-identiteetistä näin: "Ja jos haluaisit kansakunnan psykoanalyysiin niin miksi sitten yrität traumatisoida kansakuntaa lyömällä siihen kiiloja. Suurimmalla osalla täälläkin kirjoittavista on jossain määrin kaksikielinen sukuhistoria. --- sukujen tietoisuus menetetystä kaksikielisyydestään tai tietoisuus ruotsinkielistä sukulaisista/naapureista, seuduista jne."

Tämä on jännittävä vuoropuhelu. Mistä syntyy ajatus, että meillä olisi tuollainen "kaksikielinen sukuhistoria" ja "tietoisuus menetetystä kaksikielisyydestä"?

Mitä enemmän olen sukututkimusta harrastanut, sitä selkeämmin olen ymmärtänyt, ettei useimpien suomalaisten taustassa ole mitään "kaksikielistä sukuhistoriaa".

En ollenkaan haluaisi käydä keskustelua siitä, kenen kokemus oman sukunsa historiasta on oikeampi. Meille mahtuu erilaisia tulkintoja ja niistä kasvavia erilaisia identiteettejä. Mutta ongelma kieltämättä on, että tuo finländare-identiteetti, jonka pitäisi olla vain yksi suomalaisista identiteeteistä, nostetaan ainoaksi oikeasti - ja vielä väitetään, että muiden identiteettien olemassaolon tunnustaminen olisi kansalaisten traumatisoimista.

Miten voi olla, ettei meillä sallita erilaisia suomalaisia identiteettejä. Miksi vähemmistön muovaama kuvitteellinen finländare-identiteetti on nostettu kaikkien suomalaisten identiteettien prototyypiksi?

[Hillevi Henanen]

Turun Yliopisto täyttää tänä keväänä 100 vuotta! Turun Sanomissa pitkä juttu asian tiimoilta ja muutakin tietoa uudistuvasta turkulaisesta yliopistomaailmasta. Ja haa! Tänään selvisi myös, miksi ÅA tarvitsee oikeuden oikeustieteen maisterikoulutukseen!

Åbo Akademista valmistuvien notaarien on osallistuttava pääsykokeisiin, jos he haluavat jatkaa opiskeluaan jossakin muussa korkeakoulussa eli esim. toisessa turkulaisessa yliopistossa eli Turun (suomenkielisessä) Yliopistossa!

Kaiken todennäköisyyden mukaan ruotsinkielisten suomen kielen taidot eivät riitä jatkokouluttautumiseen muissa eli suomenkielisissä yliopistoissa. Jos ja kun notaarit saisivat jatkaa Åbo Akademissa, he valmistuvat ilman pakkosuomea. Ovela kiertotie, mutta suostuuko tiede- ja kulttuuriministeri tähän ratkaisuun?

Kiertotieverkosto sen kun vahvistuu samalla kun tien käyttäjämäärä kutistuu.
Moniin suomalaisiin oppilaitoksiin saa pääsykokeet ja lopputyönkin tehdä ruotsiksi. Tässä annetaan vielä kerran mahdollisuus suomen oppimiseen suomenkielisessä ympäristössä. Samaa voi yrittää ruotsinkielisellä puolella.

Täsä juttu muutaman vuoden takaa

https://svenska.yle.fi/artikel/2013/12/ ... quote]Mina avhandlingar på kandidat- och magisternivå har jag ändå skrivit på svenska eftersom mina kunskaper i svenska inte annars kan anses vara utmärkta.

Kirjoitin kuitenkin tutkielmani kandidaatin ja maisterin tasolla ruotsiksi, koska ruotsin kielen taitoani ei muuten voida katsoa erinomaiseksi
Hiukan epäilyttää, että syy on saattanut olla joku muu ruotsin kielellä kirjoitetttuun tutkielmaan.

[NRR]

Juoksutamme tässä rinnan todellisuutta ja sen "psykoanalyysiä".

Seppo Oikkonen analysoi vaatimusta ruotsin kielestä muka osana suomalaista sivistystä:

Yleissivistys on mielestäni sitä mikä on yleispätevää ja yleisinhimillistä. Matematiikka ja luonnontieteet ovat tietysti yleissivistystä. Englannin kieli kuuluu yleissivistykseen siksi, että kaikki maailman yleispätevä tieto on saatavilla englanniksi.

Kysymys pakkoruotsista kuuluu ihan toiseen karsinaan kuin kysymys yleissivistyksestä. Pakkoruotsi on pienen historiallisesti alistetun kansan ongelma. Hämmästyttävää on vain se miten iso ongelma se on.

Maailmassa ei ole toista ”demokratiaksi” itseään nimittävää valtiota, jossa muutaman prosentin suuruinen osa väestöstä de facto vaatii enemmistön opettelemaan oman kielensä. Eikä vain vaadi, vaan yhä historiallisen herrakansan roolia esittäen pitää sitä sivistyksenä.

Naurettavuudessaan mahdoton tilanne. Tarvitsisimme ehdottomasti kansallista psykoanalyysia.

Seppo Oikkonen kirjoittaa asiaa.

Hämmennyn usein ns. sivistyneistön epäloogisuudesta: Ei suostuta arvioimaan omaa pakkomyönteistä näkemystä uudestaan, vaikka huomataan, ettei pakolle ole perusteita, ettei pakkoruotsista ole useimmille hyötyä ja että pakosta on monelle suurta haittaa (ne joille kielet ovat vaikeita tai joille kielitaakka on jo suurin - vapautuksiahan ei jaeta, koska niitä hakisi niin moni, että loppujenkin pakolle rakennettu motivaatio katoaisi).

Kun verukkeet loppuvat, ilmaistaan avointa halveksuntaa niitä kohtaan, jotka sivistysruotsin sijaan puhuvat pakkoruotsista. Ylimielisyydellä niputetaan mopopojat, "Janipettereiden" vanhemmat, muka laiskat ja lahjattomat sekä ihmisten kielivapautta kannattava enemmistö rahvaaksi, joka ei ymmärrä, että pakossa kyse on muka oikeudesta - jostain korkeammasta, loogista päättelyä suuremmasta historian, Pohjolan ja länsimaisuuden perinnöstä.

On muitakin asioita, joissa ns. eliitti on meillä ja muualla vieraannuttanut itsensä avoimesta keskustelusta ja totuttautunut tiettyyn liturgiseen puhetapaan. Pienetkin poikkeamat liturgiasta herättävät heillä vierauden tunteen, vähättelyn ja jumittavat ajattelun. Mikä herättelisi?

[NRR]

--- Oppivelvollisuuden taakse ei voi vetäytyä siten, että sen sisältöä ei voisi kyseenalaistaa, koska tämä olisi kehäpäätelmä.

Eli meidän on keskusteltava tosiasiallisista tarpeista eikä opetussuunnitelmasta. Matematiikka on tällöin erityisen epärelevantti, koska sitä ymmärtääkseni opiskellaan kaikkialla. Vertailut matematiikkaan tarkoittavat vain sitä, että eroa kyseisen aineen merkityseen ei haluta tehdä, mutta tämän tottakai voi kyseenalaistaa. Muuten voisi taas mistä tahansa heitellä että no mutta kun matematiikkakin.

Yritys puhua tosiasiallisista tarpeista kuitataan väitteellä, ettemme voi tietää, mitä kieliä lapset tarvitsevat, joten parasta opettaa kieltä, jolla on jokin kytkös Suomen historiaan, jota puhutaan Suomessa ja jota jopa vaaditaan hallinnossa.

Pakon pitkittäjä aloittaa kertomalla, että hänestä on hienoa, että ruotsi on pakollinen ja ongelmana ovatkin kriitikot, jotka eivät ymmärrä, eivät suostu näkemään ja jotka estävät ruotsin tarjoaman ilon ja hyödyn asennoitumalla nuivasti.

Ja päädytään siihen, että suomenkieliset eivät ole kypsiä arvioimaan tai päättämään ruotsin asemasta elämässään sen paremmin itsensä kuin lastensa kohdalla.

Miksi virkaruotsi on kaikissa tutkinnoissa eikä aikuinen voi sitä itseltään valita pois? Olemme holhouksen alla vielä korkeakouluvaiheessakin...