Mikä on ongelman oikea nimi?
Mikä on ongelman oikea nimi?
Pakkoruotsi jatkuu ja pahenee, koska politiikan taustalla suomenruotsalaisten edunvalvontakoneisto on äärettömän varakas ja vaikutusvaltainen.
Pakkoruotsin perusteena ei ole palvelut, vaikka niihin aina vedotaan. Palvelut voidaan hoitaa paremmin ilman pakkoruotsia.
Pakkoruotsin perusteena ei ole Norden laajennettuna kotimaanamme. Sillat ja yhteydet on rakennettu jo ajat sitten kaikkialle ympärillemme ja kauemmas.
Pakkoruotsin perusteena ei ole vähemmistön suojelu. Meillä pakkoruotsista kärsiviin vähemmistöihin (vieraskieliset, maahanmuuttajat, erityisoppilaat, dysleksikot, muuhun kuin kieliin suuntautuneet,...) kuuluu paljon enemmän porukkaa kuin suomenruotsalaiseen vähemmistöön (alle viisi prosenttia).
Pakkoruotsin perusteena ei voi olla velvollisuus yrittää tunkea ruotsi osaksi omaa identiteettiä, vaikka moni wannabe-ruotsinkielinen asian näin ymmärtääkin.
Mistä me oikeastaan puhumme, kun pakkoruotsia jatketaan ja pakkoa laajennetaan?
Pakkoruotsin perusteena ei ole palvelut, vaikka niihin aina vedotaan. Palvelut voidaan hoitaa paremmin ilman pakkoruotsia.
Pakkoruotsin perusteena ei ole Norden laajennettuna kotimaanamme. Sillat ja yhteydet on rakennettu jo ajat sitten kaikkialle ympärillemme ja kauemmas.
Pakkoruotsin perusteena ei ole vähemmistön suojelu. Meillä pakkoruotsista kärsiviin vähemmistöihin (vieraskieliset, maahanmuuttajat, erityisoppilaat, dysleksikot, muuhun kuin kieliin suuntautuneet,...) kuuluu paljon enemmän porukkaa kuin suomenruotsalaiseen vähemmistöön (alle viisi prosenttia).
Pakkoruotsin perusteena ei voi olla velvollisuus yrittää tunkea ruotsi osaksi omaa identiteettiä, vaikka moni wannabe-ruotsinkielinen asian näin ymmärtääkin.
Mistä me oikeastaan puhumme, kun pakkoruotsia jatketaan ja pakkoa laajennetaan?
Re: Mikä on ongelman oikea nimi?
Perustelu on se, että valtaväestö tarvitsee hidastimen/retarderare, jolla jarrutetaan opintoja, työpaikan saamista ym. Tällä tavoin saadaan pelitasoitusta niille, joiden menestyminen päättäjiä enemmän kiinnostaa. Mitään muuta perustelua ei ole. Toki sellaisen voi yrittää halutessaan esittää; areena on vapaa.
-
- Viestit: 2526
- Liittynyt: 14.10.2013 20:18
Re: Mikä on ongelman oikea nimi?
...ja joilla tutkimusten mukaan on muuten heikommat luontaiset edellytykset menestyä.
Re: Mikä on ongelman oikea nimi?
"...ja joilla tutkimusten mukaan on muuten heikommat luontaiset edellytykset menestyä."
Surujen ohituskaistat, kiintiöpaikat ja ruotsinkielisten väestömäärään nähden ylimitoitetut aloituspaikat ruotsinkielisissä oppilaitoksissa.
Nämä jo hyvin riittäisivät tasoitukseksi ilman pakkoruotsiakin.
Surujen ohituskaistat, kiintiöpaikat ja ruotsinkielisten väestömäärään nähden ylimitoitetut aloituspaikat ruotsinkielisissä oppilaitoksissa.
Nämä jo hyvin riittäisivät tasoitukseksi ilman pakkoruotsiakin.
Re: Mikä on ongelman oikea nimi?
Suruille on aloituspaikkoja, mutta hakijoita ei ole riittävästi muualle kuin lääkikseen ja oikeustieteelliseen.
Esim. ÅA:n kemiallis-tekninen tiedekunta ei selviäisi ilman suomenkielisisä opiskelijoita. Rkp vastusti viimeiseen asti Turun yliopiston teknillistä tiedekuntaa, mutta viime syksynä Annika Saarikko sai hallituksessa läpi vaatimuksensa ja tulevana syksynä alkaa suomenkielinen opetus Turussa!!! Tähän asti suomenkieliset turkulaiset tekniikan opiskelijat ovat hakeutuneet Helsinkiin, Tampereelle, Lappeenrantaan tai Ouluun ja valmistumisensa jälkeen jääneet rikastuttamaan niiden alueiden työelämää. Turkun alueen teollisuus on kärsinyt DI- vajauksesta.
Nyt Henriksson on vaatimassa oikeustieteen maisterintutkintoa jatkoksi Åbo Akademin oikeustieteen kandidaattitutkintoon, joka on tähän asti ollut mahdollista suorittaa joko Helsingin, Turun tai Vaasan yliopistoissa. Toistaiseksi asia ei ole saanut lopullista päätöstä. Ruotsinkielisiä tuomareita kuuleman mukaan tarvittaisiin lisää!!!
Monet ammattikorkeakoulupaikat jäävät myös täyttymättä esim. Raaseporin ja Lohjan alueella. Opiskelijoita ei ole riittävästi!
Nämä asiat pääsevät harvoin valtakunnantason uutisten aiheiksi. Rkp osaa pitää puoliaan eivätkä suomenkieliset tee mitään näkyvää ettei syytettäisi kielivähemmistön syrjinnästä tai menetettäisi vaalirahoitusta seuraavissa vaaleissa!!!
Esim. ÅA:n kemiallis-tekninen tiedekunta ei selviäisi ilman suomenkielisisä opiskelijoita. Rkp vastusti viimeiseen asti Turun yliopiston teknillistä tiedekuntaa, mutta viime syksynä Annika Saarikko sai hallituksessa läpi vaatimuksensa ja tulevana syksynä alkaa suomenkielinen opetus Turussa!!! Tähän asti suomenkieliset turkulaiset tekniikan opiskelijat ovat hakeutuneet Helsinkiin, Tampereelle, Lappeenrantaan tai Ouluun ja valmistumisensa jälkeen jääneet rikastuttamaan niiden alueiden työelämää. Turkun alueen teollisuus on kärsinyt DI- vajauksesta.
Nyt Henriksson on vaatimassa oikeustieteen maisterintutkintoa jatkoksi Åbo Akademin oikeustieteen kandidaattitutkintoon, joka on tähän asti ollut mahdollista suorittaa joko Helsingin, Turun tai Vaasan yliopistoissa. Toistaiseksi asia ei ole saanut lopullista päätöstä. Ruotsinkielisiä tuomareita kuuleman mukaan tarvittaisiin lisää!!!
Monet ammattikorkeakoulupaikat jäävät myös täyttymättä esim. Raaseporin ja Lohjan alueella. Opiskelijoita ei ole riittävästi!
Nämä asiat pääsevät harvoin valtakunnantason uutisten aiheiksi. Rkp osaa pitää puoliaan eivätkä suomenkieliset tee mitään näkyvää ettei syytettäisi kielivähemmistön syrjinnästä tai menetettäisi vaalirahoitusta seuraavissa vaaleissa!!!
Re: Mikä on ongelman oikea nimi?
Ruotsinkielisiä tuomareita ei ole muka tarpeeksi - silti heillä on aikaa hoitaa myös suomenkielisiä juttuja.
Kaikki oikeustieteellisen opiskelijat ovat lukeneet ruotsinsa sekä alemmilla asteilla että suorittaneet virkaruotsin yliopistolla - mutta eihän se tietenkään riitä. Miksi sitä siis vaaditaan?
Jos ruotsinkielinen oikeustieteen osaaminen on johtanut vain turhan mutta työlään ja karsivan pakkoruotsijatkumon laatimiseen tavalla, jossa pakosta on täysin mahdoton päästä eroon, edes höllentää sitä jostain päästä, niin ruotsinkielisten koulutus alalla on kiireesti ajettava alas. En uskalla ajatella, mitä pakkoruotsihautomossa seuraavaksi keksitään.
Kaikki oikeustieteellisen opiskelijat ovat lukeneet ruotsinsa sekä alemmilla asteilla että suorittaneet virkaruotsin yliopistolla - mutta eihän se tietenkään riitä. Miksi sitä siis vaaditaan?
Jos ruotsinkielinen oikeustieteen osaaminen on johtanut vain turhan mutta työlään ja karsivan pakkoruotsijatkumon laatimiseen tavalla, jossa pakosta on täysin mahdoton päästä eroon, edes höllentää sitä jostain päästä, niin ruotsinkielisten koulutus alalla on kiireesti ajettava alas. En uskalla ajatella, mitä pakkoruotsihautomossa seuraavaksi keksitään.
Re: Mikä on ongelman oikea nimi?
Kiitos, hyvää tietoa!SJONS kirjoitti: ↑20.02.2020 17:55 Suruille on aloituspaikkoja, mutta hakijoita ei ole riittävästi muualle kuin lääkikseen ja oikeustieteelliseen.
Esim. ÅA:n kemiallis-tekninen tiedekunta ei selviäisi ilman suomenkielisisä opiskelijoita. Rkp vastusti viimeiseen asti Turun yliopiston teknillistä tiedekuntaa, mutta viime syksynä Annika Saarikko sai hallituksessa läpi vaatimuksensa ja tulevana syksynä alkaa suomenkielinen opetus Turussa!!!
---
Monet ammattikorkeakoulupaikat jäävät myös täyttymättä esim. Raaseporin ja Lohjan alueella. Opiskelijoita ei ole riittävästi!
Nämä asiat pääsevät harvoin valtakunnantason uutisten aiheiksi. Rkp osaa pitää puoliaan eivätkä suomenkieliset tee mitään näkyvää ettei syytettäisi kielivähemmistön syrjinnästä tai menetettäisi vaalirahoitusta seuraavissa vaaleissa!!!
Vai Saarikko onnistui tässä - pakkoruotsia hän ei ole vastustanut.
Ruotsinkielisten tilanne on siis sekava:
- porukkaa lähtee Ruotsiin
- taviskoulutukset eivät nappaa
- valmistuneet eivät ilmeisesti jää palvelemaan omiaan vaan karkaavat rahakkaampiin hommiin
- kaikkien muiden kieliryhmien opintoja haitataan ja rajataan
-
- Viestit: 2526
- Liittynyt: 14.10.2013 20:18
Re: Mikä on ongelman oikea nimi?
Aiheesta keskustellaan myös svenska ylelläSJONS kirjoitti: ↑20.02.2020 17:55 Suruille on aloituspaikkoja, mutta hakijoita ei ole riittävästi muualle kuin lääkikseen ja oikeustieteelliseen.
Esim. ÅA:n kemiallis-tekninen tiedekunta ei selviäisi ilman suomenkielisisä opiskelijoita. Rkp vastusti viimeiseen asti Turun yliopiston teknillistä tiedekuntaa, mutta viime syksynä Annika Saarikko sai hallituksessa läpi vaatimuksensa ja tulevana syksynä alkaa suomenkielinen opetus Turussa!!! Tähän asti suomenkieliset turkulaiset tekniikan opiskelijat ovat hakeutuneet Helsinkiin, Tampereelle, Lappeenrantaan tai Ouluun ja valmistumisensa jälkeen jääneet rikastuttamaan niiden alueiden työelämää. Turkun alueen teollisuus on kärsinyt DI- vajauksesta.
Nyt Henriksson on vaatimassa oikeustieteen maisterintutkintoa jatkoksi Åbo Akademin oikeustieteen kandidaattitutkintoon, joka on tähän asti ollut mahdollista suorittaa joko Helsingin, Turun tai Vaasan yliopistoissa. Toistaiseksi asia ei ole saanut lopullista päätöstä. Ruotsinkielisiä tuomareita kuuleman mukaan tarvittaisiin lisää!!!
Monet ammattikorkeakoulupaikat jäävät myös täyttymättä esim. Raaseporin ja Lohjan alueella. Opiskelijoita ei ole riittävästi!
Nämä asiat pääsevät harvoin valtakunnantason uutisten aiheiksi. Rkp osaa pitää puoliaan eivätkä suomenkieliset tee mitään näkyvää ettei syytettäisi kielivähemmistön syrjinnästä tai menetettäisi vaalirahoitusta seuraavissa vaaleissa!!!
https://svenska.yle.fi/artikel/2020/02/ ... elsingfors
Anna-Maja Henriksson: Behovet av tvåspråkiga jurister ökar hela tiden
Miten on mahdollista, että ruotsinkielisten juristien tarve lisääntyy koko ajan (A-M H) kun ruotsinkielisten määrä on vähentynyt ainakin viimeiset 40 vuotta Tilastokeskuksen lukujen mukaan.
(1980 ruotsinkielisiä koko maassa oli 300 482, vuonna 2018 enää 288 400 eli yli 12 000 vähemmän. Luvuissa on mukana Avenanmaa , jossa ruotsinkielisten määrä on koko ajan lisääntynyt (lisäys n. 100 ruotsinkielistä vuodessa), joten Manner-Suomen ruotsinkielisten pudotus jonkin verran suurempi. Miten siis selittyy tämä koko ajan lisääntyvä korkeampien virkamiesten tarve?
Kommentti:
Samoilla linjoilla SJONsin kanssa siis.Det förefaller inte vara så att det utbildas för få svenskspråkiga eller annars språkkunniga jurister i vårt land. Däremot är det uppenbart att de mest populära karriäralternativen finns inom affärsjuridiken och den privata sektorn i övrigt. Om man verkligen vill säkerställa att vi i framtiden har språkkunniga och kompetenta domare, allmänna rättsbiträden och tjänstemän inom den offentliga sektorn måste dessa yrken bli betydligt mer attraktiva och konkurrenskraftiga än de är i dag.
Ei vaikuta olevan niin, että koulutetaan liian vähän ruotsinkielisiä tai muuten kielitaitoisia juristeja maassamme. Sitävastoin on ilmeistä, että suosituimmat uravaihtoehdot ovat yrityslain ja yleensä yksityisen sektorin puolella muutenkin. Jos halutaan todella varmistaa, että meillä on tulevaisuudessa kielitaitoisia ja päteviä tuomaria, julkisia asianajajia ja julkisen sektorin virkamiehiä, näiden ammattien on muututtava huomattavasti houkuttelevammiksi ja kilpailukykyisemmiksi kuin mitä ne ovat tänä päivänä.
Mikähän älämölö siitä syntyisi jos esitettäisiin, että ruotsinkielisistä kiintiöistä valmistuneet velvoitettaisiin muutaman vuoden työskenetelyyn omiensa parissa tällä kielellä joka on heille avannut opiskelupaikan.
Re: Mikä on ongelman oikea nimi?
Niinpä. Edellytetäänhän kaksikielisyysnäytelmän ylläpitämiseksi kaikilta lukion kautta eteneviltä ei-ruotsinkielisiltä yli puolen vuoden ruotsinopintoja.Hillevi Henanen kirjoitti: ↑21.02.2020 10:40 Mikähän älämölö siitä syntyisi jos esitettäisiin, että ruotsinkielisistä kiintiöistä valmistuneet velvoitettaisiin muutaman vuoden työskenetelyyn omiensa parissa tällä kielellä joka on heille avannut opiskelupaikan.
Ja tämä on siis oikeutemme, vevollisuutemme ja tasa-arvomme tukipilari.
Sanat oikeus, velvollisuus ja tasa-arvo on määritelty päälaelleen kielipolitiikassa.
Voimme kouluttaa jokaisen ruotsinkielisen juristin ja lääkärin kaksoistutkintoon, mutta ruotsinkieliset palvelut olisivat edelleen hoitamatta.
-
- Viestit: 186
- Liittynyt: 11.02.2013 10:46
Re: Mikä on ongelman oikea nimi?
Kuten olen usein sanonut, kielikiintiöstä tutkinnon saamisen pitäisi kelpuuttaa toimimaan ainoastaan kyseistä kieltä vaativissa viroissa. Sitten jos on halua saada ihan yleinen pätevyys, pitäisi riittää kykyä pääsemään opiskelemaan ihan yleisessä haussa.
Re: Mikä on ongelman oikea nimi?
Onko tämän twiitin esittämä päättely virkapakkoruotsin toinen peruste alempien tasojen pakon varmistamisen ohella:
#Virkamiesruotsi vaatimuksella
RKP
on päässyt kahmimaan itselleen kaikki merkityksellisimmät #valtionhallinto virat ml. tuomioistuinlaitoksen
@korkein_oikeus
@KHOtuomioistuin
ja ylimmät #laillisuusvalvojat
@oikeusasiamies
@oikeuskansleri
-
- Viestit: 2185
- Liittynyt: 08.12.2017 17:48
- Paikkakunta: Global
- Viesti:
Re: Mikä on ongelman oikea nimi?
Kahdella sanalla kiteytettynä
Ylimitoitetut etuoikeudet
YLImitoitetut ETUoikeudet
Purkamisjärjestys on
___mitoitetut etuoikeudet
mitoitetut ___oikeudet
oikeudet
Perusoikeudet,joihin myös kielelliset oikeudet kuuluvat,on kirjattu perustuslakiin.
Niihin pitää tyytyä.
Etuoikeuksia ei pidä antaa millekään ryhmälle.
Ylimitoitetut etuoikeudet
YLImitoitetut ETUoikeudet
Purkamisjärjestys on
___mitoitetut etuoikeudet
mitoitetut ___oikeudet
oikeudet
Perusoikeudet,joihin myös kielelliset oikeudet kuuluvat,on kirjattu perustuslakiin.
Niihin pitää tyytyä.
Etuoikeuksia ei pidä antaa millekään ryhmälle.
Re: Mikä on ongelman oikea nimi?
Ylimitoitetut etuoikeudet. Siinä on kaiken pahan alku ja juuri.
Surut tietävät hyvin, että pakkoruotsi on ihan shit, ja kaikki ohituskaistat ja kiintiöpaikat ovat ihan shit, että virkamiespakkoruotsi on ihan shit …
Mutta eihän historian saatossa mikään ihmisryhmä ole luopunut "saavutetuista etuoikeuksistaan" vapaaehtoisesti. Surut eivät tässä suhteessa ole millään lailla poikkeus.
Etuoikeuksia yritetään vaan haalia lisää vanhojen etuoikeuksien suojaksi. Itsekkyys ja omien etujen suojeleminen ei tällaisissa olosuhteissa tunne mitään rajoja.
Surut tietävät hyvin, että pakkoruotsi on ihan shit, ja kaikki ohituskaistat ja kiintiöpaikat ovat ihan shit, että virkamiespakkoruotsi on ihan shit …
Mutta eihän historian saatossa mikään ihmisryhmä ole luopunut "saavutetuista etuoikeuksistaan" vapaaehtoisesti. Surut eivät tässä suhteessa ole millään lailla poikkeus.
Etuoikeuksia yritetään vaan haalia lisää vanhojen etuoikeuksien suojaksi. Itsekkyys ja omien etujen suojeleminen ei tällaisissa olosuhteissa tunne mitään rajoja.