Sivu 1/1

Ministeri puuttui Helsingin ruotsinkielisen päivähoidon tilanteeseen

Lähetetty: 13.02.2020 16:03
Kirjoittaja Weeku
Nyt on valtakunnassa kriisi. Vuoden vaihteessa 50 ruotsinkielistä lasta jäi ilman päivähoitopaikkaa, ja heistä puolet joutui menemään suomenkielisiin päivähoitopaikkoihin, uutisoi YLE ( https://yle.fi/uutiset/3-11206443) ja Svenska YLE. Oikeusministeri Henrikson on ottanut, aivan oikein, kovat otteet ja järjestänyt keskustelun oikeusministeriössä, jossa saivat kuulla kunniansa Helsingin kaupungin, yhdistysten, yksityisten toimijoiden ja suomenruotsalaisten rahastojen edustajat.

Ihmettelen tosin, miten tämä on mahdollista sillä jokainen lastentarhan opettaja on suorittanut "virkamiesruotsin"? Eikö se takaa elävän kaksikielisyyden ja tasa-arvon?

Re: Ministeri puuttui Helsingin ruotsinkielisen päivähoidon tilanteeseen

Lähetetty: 13.02.2020 17:40
Kirjoittaja Hillevi Henanen
viewtopic.php?f=13&t=2668&p=21460&hilit=Espoossa#p21460
Muutama vuosi sitten kirjoitin Espoon tilanteesta. Siellä muiden kieliryhmien valveutuneet vanhemmat saivat laittaa lapsiaan ruotsinkieliseen päiväkotiin kun tilaa oli.

Samaan aikaan suomenkielisellä puolella:
https://www.lansivayla.fi/artikkeli/280 ... a-espoossa.

Sillonkin oli oikeusministerinä Anna-Maja H.

Re: Ministeri puuttui Helsingin ruotsinkielisen päivähoidon tilanteeseen

Lähetetty: 13.02.2020 20:16
Kirjoittaja lpo
Artikkelissa mainitaan yhdeksi syyksi tähän tilanteeseen, ettei Helsingissä ole erikseen ruotsinkielistä koulutusta päivähoitohenkilökunnalle. Veikkaanpa, ettei kyseiselle koulutuslinjalle olisi tarpeeksi hakijoita, vaikka linja olisi olemassa. Pakkoruotsi ei tietenkään kelpaa riittävään osaamiseen ja äidinkieleltään ruotsia puhuvia ala taas ei kiinnosta.

Saa nähdä kehtaako Henrikson ajaa läpi niin härskin tempun, että nimenomaan ruotsinkielisten päivähoitajien palkkoja/muita etuja korotetaan roimasti. Tätä ei varmasti suomenkielisellä puolella sulateta, etenkin kun alan tilanne pääkaupunkiseudulla on muutenkin aika kurja ja ryhmäkoot isot.

Re: Ministeri puuttui Helsingin ruotsinkielisen päivähoidon tilanteeseen

Lähetetty: 14.02.2020 12:06
Kirjoittaja jlo
Idea: opetetaan jokaisella suomalaiselle, jokaisessa oppilaitoksessa, jokaisella oppiasteella ruotsia. Sitten jos henkilö päättääkin ryhtyä hoitajaksi Helsingin ruotsinkieliseen päiväkotiin, hän on valmis kuin lukkari sotaan.

Re: Ministeri puuttui Helsingin ruotsinkielisen päivähoidon tilanteeseen

Lähetetty: 14.02.2020 13:09
Kirjoittaja Hillevi Henanen
Mitenkähän Hesassa on muiden kieliryhmien tilanne? Onkohan kaikilla suomenkielisillä (toinen kansalliskieli!) lapsukaisisilla päiväkotipaikka omilla nurkilla, ja niissä omankieliset hoitotädit? Uskallan epäillä.

Ruotsinkielisellä oikeusministerillä on Oikeus muuttaa tämäkin asia pelkäksi kielikysymykseksi kuten esim. kuntien kielisyysmuutokset. Laki on olevinaan kaikille sama, mutta vain ruotsinkielisillä on oikeus Vaatia lain kirjaimen noudattamista (silloin kun se on heidän etunsa), mutta hänen mukaansa säädösten ei ole tarkoituskaan toimia toisin päin. Se että muut ovat resurssien puutteessa samassa tai vielä heikommassa tilanteessa ei vaikuta heidän Oikeuksiinsa.

Jos taas lain kirjain on heidän kannaltaan väärässä, siitä ei tarvitse välittää.
Ruotsalaisuuden päivänä 6.11.2014 samainen oikeusministeri Henriksson ilmoitti eduskunnalle, että laissa säädetyt sen paremmin prosentti, määrä- kuin aikarajatkaan eivät ole voimassa silloin kun kuntien kielisyyttä muutetaan (heidän edukseen, ei siis toiseen suuntaan.) Hokkuspokkus ja kolmesta kunnasta tuli kaksikielisiä
Närpiöstä vasta vuoden viiveellä kun eivät sovinnolla uskoneet, että jopa ruotsinkielisyys voi olla kauppatavaraa kunhan summasta sovitaan. Saamatta jäänyt 2,1 miljoonaa kirveli vuoden, ja seuraavan vuonna raha kelpasi siinä missä muillekin "kaksi"kielisille kunnille. Vuosi suomenkielisten kuntien roskaluokassa opetti nöyryyttä.
Eihän niissä vieläkään ole sitä lain vaatimaa 3000 minimiä toista kansalliskieltä eikä tule koskaan olemaankaan. Vuonna 2018 Korsnäsissä oli suomenkielisiä 70 (3.3%), Luodossa 308 (5,8%) ja Närpesissä 515 (5,4%).
Pikkufiksaus lakiin, ja homma oli silti hoidossa. Onneksi suomenkielisten määrät kuitenkin hipovat riittävän läheltä sitä 3000 rajaa joka oikeuttaa kaksikielisyyskorvaukseen, eli reilut 8 miljoonaa näille kunnille yhteensä vuonna 2020. Viime vuonna oli 100000 € vähemmän, siitäkin huolimatta, että ruotsinkielisten määrä näissä kunnissa oli vuodessa vähentynyt 33:lla Luodon kiitettävästä +84:stä huolimatta.

Sen sijaan toiseen suuntaan löytyy tiukkoja määrä- ja aikarajoituksia, joiden noudattamisen ehdottaminenkin tulee olemaan suunnaton loukkaus.
Inkoo hiipii vääjäämättä kohti 50%:n rajaa. Vuonna 1990 siellä oli ruotsinkielisiä 67,3%, vuonna 2017 52,9% ja vuonna 2018 52,5%. Odotan mielenkiinnolla koska asian tiimoilla rupeaa tuulemaan, vai kuuluuko tämä suljettujen ovien takana sovittavien kategoriaan, joka sitten vaan joku juhannus- tai jouluaatonaatto mainitaan kansallekin.

Re: Ministeri puuttui Helsingin ruotsinkielisen päivähoidon tilanteeseen

Lähetetty: 14.02.2020 13:17
Kirjoittaja Hillevi Henanen
Ai niin! Hyvää ystävänpäivää kaikille! 8-)

Re: Ministeri puuttui Helsingin ruotsinkielisen päivähoidon tilanteeseen

Lähetetty: 14.02.2020 16:26
Kirjoittaja NRR
Kiitos HH, hyvää ystävänpäivää täältä myös!

Re: Ministeri puuttui Helsingin ruotsinkielisen päivähoidon tilanteeseen

Lähetetty: 18.02.2020 19:03
Kirjoittaja Eero Nevalainen
Surkuhupaisaahan tässä on se, että ongelma johtuu osaltaan ymmärtääkseni siitä että suomenkieliset vanhemmat ovat nyt sitten ryhtyneet kielikylvettämään omia lapsiaan, ja tästä sitten ilmeisesti seuraa myös "tason lasku".

Vaikka minua aina syytetään ruotsinkielisten vihaamisesta, niin itse asiassa olen aina tukenut sitä ideaa, että heillä on oikeus edistää omaa kieltään. Kun ryhdytään värväämään liian intensiivisesti muita, niin voi käydä tälleen... ei muuten voi olla ajattelematta myöskään sitä, että on se kumma juttu että ruotsinkielinen päivähoito on ideana arvokas sellaisenaan, mutta näköjään suomenkielinen lapsi voi ihan hyvin menettää omalla kielellään sen kokemuksen, koska kaksikielisyys.