Sivu 1/1

Vilkas keskustelu svenska ylellä kansalliskielten opetuksesta

Lähetetty: 11.02.2020 13:17
Kirjoittaja Hillevi Henanen
Svenska ylellä on taas pitkä keskustelu kansalliskielten opiskelusta.
https://svenska.yle.fi/artikel/2020/02/ ... gen-satsar
Ensimmäisessä kommentissa huudetaan että
MAN BEHÖVER TALA ETT SPRÅK FÖR ATT LÄRA SIG DET!

Sitten taas parutaan tasa-arvon perään. Tuikkasin sinne vähän tämän tasa-arvon reunaehtoja.
Jämlikt kan det bli när båda språken har samma bruksvärde.
I dag finns det 0,4% svenskspråkiga i de finskspråkiga kommunerna (95% av hela landet).

I de tvåspråkiga kommunerna (5% av landet) finns det 73,2% finskspråkiga och 13,5% svenskspråkiga + 13,3% andra språkgrupper som pratar mer eller mindre finska.

Tycker du att båda nationalspråksgrupper har samma möjlighet att lära varandras språk?
Eller lika stort behov för den delen?

Tasa-arvo voi toteutua kun molemmilla kielillä on sama käyttöarvo.
Suomenkielisissä kunnissa (95% koko maasta) on 0,4% ruotsinkielisiä.

Kaksikielisissä kunnissa (5% maasta) on 73,2% suomenkielisiä ja 13,5% ruotsinkielisiä + 13,3% muita kieliryhmiä, jotka puhuvat enemmän tai vähemmän suomea.

Oletko sitä mieltä, että molemmilla kansalliskieliryhmillä on samat mahdollisuudet oppia toistensa kieliä?
Tai yhtä suuri tarve sen puoleen?
Logiikkakin on tuttuun tapaan pettämätöntä. Toisaalta valitetaan sitä, että suomea ei opita tällä systeemillä, mutta silti vaaditaan suomenkielisiä uhraamaan vähintään vähintään sama tuntimäärä ruotsin lukemiseen.

Suomenkielisten kuntien alueella jokaista ruotsinkielistä kohti on n. 240 suomenkielistä kun taas kaksikielisissä kunnissa jokaista ruotsinkielistä kohti on 5,4 suomenkielistä + 1 muiden kieliryhmien edustaja.

Siitä sitten vaan rakentelemaan keskinäisiä kielikylpyjä. (kunhan se ruotsinkielinen suomenkielisten kuntien puolella ensin löytyy)

Re: Vilkas keskustelu svenska ylellä kansalliskielten opetuksesta

Lähetetty: 11.02.2020 13:48
Kirjoittaja NRR
Hyvä HH, sinun kommentillasi näyttää olleen mykistävä vaikutus ;)

Silmäilin viestejä ja minusta osuvin ruotsinkieliseltä puolelta lli tämä, jossa kerrotaan, että lapset oppivat suomenkielisessä päiväkodissa sujuvaa suomea ja ilman kielioppia:
Mina barn lärde sig prata flytande finska i finskspråkigt dagis. Vad jag vet så ingick det ingen grammatik i deras vardag men trots det pratar dom perfekt finska.
Pitäisikö ruotsinkielisten sittenkin vaatia enemmän kielikylpyjä omilleen?

Re: Vilkas keskustelu svenska ylellä kansalliskielten opetuksesta

Lähetetty: 11.02.2020 13:59
Kirjoittaja Hillevi Henanen
NRR kirjoitti:
11.02.2020 13:48
Hyvä HH, sinun kommentillasi näyttää olleen mykistävä vaikutus ;)
Ei ole ensimmäinen kerta! :twisted: Sen sijaan, että jatkaisivat länkytystä artikkelin aiheesta, siellä sorvaillaan jo myrkyllisiä iskuja pakkomatematiikkaa vastaan.

Täytyy kyllä myöntää, että näin jaoteltuna nuo luvut ovat mykistäviä.

Re: Vilkas keskustelu svenska ylellä kansalliskielten opetuksesta

Lähetetty: 11.02.2020 14:10
Kirjoittaja NRR
Hillevi Henanen kirjoitti:
11.02.2020 13:59
NRR kirjoitti:
11.02.2020 13:48
Hyvä HH, sinun kommentillasi näyttää olleen mykistävä vaikutus ;)
Ei ole ensimmäinen kerta! :twisted: Sen sijaan, että jatkaisivat länkytystä artikkelin aiheesta, siellä sorvaillaan jo myrkyllisiä iskuja pakkomatematiikkaa vastaan.

Täytyy kyllä myöntää, että näin jaoteltuna nuo luvut ovat mykistäviä.

Ovatkin!
Suomenkielisissä kunnissa (95% koko maasta) on 0,4% ruotsinkielisiä.

Kaksikielisissä kunnissa (5% maasta) on 73,2% suomenkielisiä ja 13,5% ruotsinkielisiä + 13,3% muita kieliryhmiä, jotka puhuvat enemmän tai vähemmän suomea.
Siis
- 95%:ssa kunnista ei juuri lainkaan ruotsinkielisiä ja
- 5%:ssa kunnista (ns. kaksikielisissä) on enemmän tai vähemmän suomenkielisiä 86,5% ja niitä ruotsinkielisiä 13,5% ja yhä laskee?

Ei tästä kaksikielistä maata saa mitenkään.

Re: Vilkas keskustelu svenska ylellä kansalliskielten opetuksesta

Lähetetty: 11.02.2020 15:06
Kirjoittaja Hillevi Henanen
Siis maan pinta-alasta 95% kattaa 262 suomenkielistä kuntaa
loput 5% 33 kaksikielistä kuntaa.
Ahvenanmaa on pinta-alaltaankin niin olematon, että se ei tunnut missään näissä laskelmissa.
Lisäksi siellä ei ole sen paremmin suomen- kuin kaksikielisiäkään kuntia.

Kaksikielisissä kunnissa on siis 13,5% ruotsinkielisiä vuonna 2018 kun heitä vielä 1990 oli 5% enemmän eli 18,5%.

Re: Vilkas keskustelu svenska ylellä kansalliskielten opetuksesta

Lähetetty: 11.02.2020 15:19
Kirjoittaja Hillevi Henanen
Tuolla kommenttikentässä moititaan ruotsinkielen opettajien ruotsin taitoja, mutta kun ruotsia vielä lisätään, niin mistähän sinne ne opettajat revittäisiin kun Pohjanmaakin tyhjenee muutenkin vauhdilla.
262 kuntaa kun ei ihan muutamalla opettajalla hoidu, ja kun heillä itselläänkin on ongelmana, että väki ei opi suomea. Minä en usko, että tällä hetkellä ruotsin opettajan ammatti on nuorten ykkösunelma.

1990-2018 on nelisen tuhatta ruotsinkielistä siirtynyt suomenkielisiin kuntiin, ja siellä se kieli kyllä korjaantuu vauhdilla.

Re: Vilkas keskustelu svenska ylellä kansalliskielten opetuksesta

Lähetetty: 11.02.2020 15:27
Kirjoittaja NRR
Hillevi Henanen kirjoitti:
11.02.2020 15:19
Minä en usko, että tällä hetkellä ruotsin opettajan ammatti on nuorten ykkösunelma.
Mutta kyllä heitä pönkitetään. Kieliverkoston tuorein lehti sisältää artikkelin tulevien ruotsinopettajien näkemyksistä:

https://www.kieliverkosto.fi/fi/journal ... tijuudesta
Opettajaopiskelijoiden mukaan kulttuurisen osaamisen merkitys opetuksessa on todella suuri. --- Kieltä halutaan opettaa siten, että oppilaat saisivat ennen kaikkea suullisen kielitaidon harjoitusta tavallisia arjen tilanteita ja kohtaamisia varten. Kulttuurista osaamista pyritään kehittämään yhdessä oppilaiden kanssa osana luontevaa vuorovaikutusta.

Kirjoittajat korostavat esseissään oppilaiden motivointia, johon he kertovat pyrkivänsä esimerkiksi ”leikin, musiikin ja draaman avulla”. --- Motivoinnin ja kannustamisen avulla pyritään myös vaikuttamaan oppilaiden asenteisiin, koska ”ruotsin kielellä ei ehkä ole kaikkein paras maine nuorten keskuudessa”, eikä sen asemaan oppiaineena aina suhtauduta myötämielisesti. ---

Opiskelijoiden haaveena on toteuttaa omaa opetustaan oppijalähtöisesti. Kuten yksi kirjoittaja toteaa, on tärkeää ”inspiroida ja rohkaista oppilaita kiinnostumaan asioista”. ---

Keskeisenä asiana ruotsin kielen osalta nostetaan esille asenteisiin vaikuttaminen paitsi yksilön, myös yhteiskunnan tasolla: ”Ruotsin kieli on arka keskustelunaihe Suomessa, ja esimerkiksi ’pakkoruotsista’ sekä ruotsin asemasta maassamme yleensäkin keskustellaan jatkuvasti. Ruotsinopettajilla on tässä keskustelussa tärkeä rooli.”

Osa opiskelijoista ilmoittaa kannattavansa ruotsin muuttamista valinnaiseksi oppiaineeksi, osa puolestaan haluaisi säilyttää ruotsin pakollisena. [Tarkemmat tiedot olisivat kiinnostavia, mutta tuskin niitä saadaan!]
---
Aineistossa nousee esille monen opiskelijan näkemys siitä, että varsinkin ruotsin opettaja tarvitsee paljon innostusta ja rakkautta kieleen, jotta saisi oppilaansa kiinnostumaan kielen opiskelusta.
---
Aineiston analyysi on saanut minut jälleen kerran pohtimaan sitä, onko opettajuus edelleen monelle meistä kutsumusammatti. ---

Re: Vilkas keskustelu svenska ylellä kansalliskielten opetuksesta

Lähetetty: 11.02.2020 18:28
Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka
Sääliksi käy ruotsinopettajia

Bättre folk huutaa,että opettajat ovat paskoja,kun kakarat eivät opi.

Oppilaat taas pitävät ruotsinopettajia "mädättäjinä" ja "keskitysleirin vartijoina"

Tuskin ruotsinopettajaksi mitään tunkua on.
Eiköhän sinne pikemminkin ajauduta
"kolmantena vaihtoehtona"


Hyvä esimerkki on se aktivisti,joka aloitti viime kesänä valituskampanjan matematiikan korostamisesta korkeakoulujen oppilasvalinnoissa.

Nainen ei päässyt opiskelemaan englantia,vaikka oli kirjoittanut ällän -ruotsista.
Kehotin häntä pyrkimään opiskelemaan -ruotsia


Ja kas ,sinne hän sitten ajautuikin, opiskelemaan ruotsiaan..

Mutta ei päässyt opiskelemaan englantia, koska ei osannut matematiikkaa eikä tarpeeksi hyvin sitä englantiakaan.

Re: Vilkas keskustelu svenska ylellä kansalliskielten opetuksesta

Lähetetty: 12.02.2020 04:45
Kirjoittaja TK
Onhan ne aika reppanoita, onnettomia noi pakkoruotsinopettajat. Mutta ei niitä säälitellä kannata - itsepähän ovat osansa pakottajina valinneet.

Pakkoruotsi on puserrettu myös muotoon pakkokansalliskieli. Pakkoruotsin häntä heiluu, ja sitä aktiivisesti pakkoruotsittajat heiluttaa, vähän joka välissä.