Kommenteista löytyy sitten taas sitä ihteään, joten niistä ei kannata välittää.– Det finns finlandssvenska ungdomar som aldrig hör finska och som egentligen bara kommer i kontakt med finska i skolan, säger Jenny Stenberg-Sirén som har skrivit rapporten och intervjuat finlandssvenskar i åldern 14-19 om deras språkanvänding.
Stenberg-Sirén säger att skalan över finlandssvenska ungdomars kunskaper i finska är väldigt bred. Trots att det finns regionala skillnader i hur bra finska ungdomar i olika delar av svenskfinland kan, så beror det inte bara på var de råkar bo.
– De finns de som pratar perfekt finska och så finns det de som inte kan formulera en mening på finska, säger hon och fortsätter:
– Den största andelen är ändå den grupp som bor i svenskspråkiga hem, men som hör finska i sin omgivning och exempelvis talar finska i samband med sina fritidsaktiviteter.
Hur väl fungerar språkundervisningen i skolorna?
Att det finns så stora i skillnader i kunskaperna i finska ser Stenberg-Sirén som ett problem.
– Hör man ingen finska i sin omgivning så lär man sig ingen finska, det är helt självklart, konstaterar hon.
- On suomenruotsalaisia nuoria, jotka eivät koskaan kuule suomea, ja jotka todella joutuvat kosketuksiin suomen kanssa vain koulussa, kertoo raportin kirjoittanut Jenny Stenberg-Sirén, joka haastatteli 14–19-vuotiaita suomenruotsalaisia heidän kielenkäytöstään.
Stenberg-Sirénin mukaan suomenruotsalaisten nuorten suomen kielen taidon osaamisasteikko on erittäin laaja. Vaikka nuorten suomen osaamisessa on paikallisia eroja, eivät ne johdu pelkästään siitä missä he sattuvat asumaan.
- On niitä, jotka puhuvat täydellistä suomea, ja sitten niitä, jotka eivät osaa muotoilla yhtä virkettä suomeksi, hän sanoo ja jatkaa:
- Suurin osa on kuitenkin se ryhmä, joka asuu ruotsinkielisissä kodeissa, mutta kuulee suomea ympäristössään ja puhuu esimerkiksi suomea vapaa-ajantoimintansa yhteydessä. Kuinka hyvin kieltenopetus toimii kouluissa?
Stenberg-Sirén pitää suomen kielen taitotason eroja niin suurena erona, että se on ongelma.
- Jos ei kuule suomea ympäristössään, ei oppi suomea, se on aivan selvää, hän toteaa.
Kaksikieliset kunnat kattavat vain 5% Suomen pinta-alasta.- Suurin osa on kuitenkin se ryhmä, joka asuu ruotsinkielisissä kodeissa, mutta kuulee suomea ympäristössään ja puhuu esimerkiksi suomea vapaa-ajantoimintansa yhteydessä.
Ruotsinkielisiä tällä alueella oli 246 818 eli 13,5%.
Suomenkielisiä on 1 337 430 eli 73,2% ja
muita kieliä 242 786 eli 13,3%.
Luvut vuodelta 2018.
Jos muunkielisten määrä on viime vuonna jatkanut kaksikielissä kunnissa kasvua läheskään aikaisempaan tahtiin vaikka ruotsinkielisten määrä ei edes olisi vähentynyt, niin 2019 heidän määränsä olisi reippaasti ohittanut ruotsinkielisten määrän.
Loppu 95% on sitten suomenkielisiä kuntia joissa asui 2018
suomenkielisiä 3 496 945 eli 95,5%,
muunkielisiä 146 422 eli 4% ja ruotsinkielisiä 15 737 eli 0,4%.
Sama sääntö ei ole voimassa suomenkielisellä alueella ruotsin kielen kohdalla, koska neljä promillea ruotsinkielisiä ei ihan riitä leikkimään ja laulamaan ja harrastamaan kaikkien muiden kanssa varsinkaan kun osalta on jo itseltäänkin ruotsin kieli käytön puutteessa kadonnut.- Jos ei kuule suomea ympäristössään, ei oppi suomea, se on aivan selvää, hän toteaa
Sen sijaan jos suomenkielinen ei opi ruotsia on hän tyhmä ja laiska ja koko sukukin on asennevammaista.
Otetaan nyt kumminkin pieni loppukevennys
Jag undrar hur det skulle påverka ungdomar som flyttar till Sverige om det var lättare att leva på engelska i Finland. Kanske hade det inte varit lika svårt om inte heller finskspråkiga fick använda sitt modersmål.
Sitä vain ihmettelen, että kuinkahan se vaikuttaisi Ruotsiin muuttaviin nuoriin jos Suomessa olisi helpompi elää englanniksi. Ehkä ei olisi ollut yhtä vaikeaa jos suomenkielisetkään eivät saisi käyttää äidinkieltään