vapaakielivalinta.fi

viewtopic.php?f=5&t=2037

Oheinen linkki on vuodelta 2014,mutta edelleen ajankohtainen.

Viimeksi eilen YLE uutisoi myyttisestä "englannin ylivallasta".

Miksi englannin luontainen suosio
selitetään "ylivallaksi"?

Lainsäädännössämme ei ole juuri minkäänlaista kirjausta englannin kielestä saati sen absoluuttisesta asemasta kaikkien kansalaisten pakollisena poliittisena velvollisuutena.


Sen sijaan ruotsin kielestä ja sen velvoittavuudesta on satoja ja taas satoja lakipykäliä..ja yhä uusia sorvataan!

Joten kielipolitiikassa on tosiasiassa

ruotsin kielen ylivalta,

ei englannin kielen ylivalta."


Ajattelin tämän pohjalta tehdä blogiavauksen..

Onko raadilla ehdotuksia? Kommentteja.

Lainsäädännössämme ei ole juuri minkäänlaisia kirjauksia englannin kielestä

Ainoa finlex-maininta liittyy ilmailuun ja luotsaukseen, siis kansainväliseen ilma- ja meriliikenteeseen..

Kielipolitiikan linjaukset tai lainsäädäntö eivät englannin kieltä vaadi, mutta ruotsia ne vaativat satojen pykälien voimalla.

Konkreettisimmin ruotsin kielen ylivalta näkyy sivistystä, opetusta ja koulutusta käsittelevissä laeissa.

Englantia ei mainita missään kyseisen alan lakitekstissä,mutta ruotsin absoluuttista pakollisuutta on kiristetty ja kovennettu viimeiset 10 vuotta.

Miten tämä viesti saataisiin propagandistiselle YLElle tiedoksi?

Todellinen ylivalta on ruotsin kielellä, ei englannilla.

Ruotsin kielen pakottajapiirit taitavat lähinnä tätä englannin kielen ylivaltapuhetta pitää yllä, koska heillä on eniten hävittävää ja taistelevat suomenkielisten ajasta ja resursseista. Suomenkielisiltä ei kysytä mitään, kuten ei ole kysytty tähänkään saakka.

MTV3:n Putouksessakin oli eilen englannin ylivaltapuheista alkunsa saanut sketsi, mutta eipä vahingossakaan puhuttu mitään "toisesta kotimaisesta", vaikka pakkoruotsin aseman varjelustahan siinä on kyse. Nokkela temppu, häivyttää pakkoruotsi koko asiasta ja saada näyttämään tilanne siltä, että suomen kieli se on se joka on nyt uhattuna. Ihmiset unohtavat, että molempia kansalliskieliähän siinä puolustetaan. Ja taas suomenkieliset ovat diilissä häviävänä osapuolena.

Ja taas suomenkieliset ovat diilissä häviävänä osapuolena.

Englannin avulla me puolustamme itseämne ja oikeuttamme kansainvälisyyteen ruotsin ylivaltaa vastaan.

Jos joku jaksaa vaivautua katsomaan Suomen lainsäädännön maininnat kielistä, käytännössä missään ei tule vastaan
englannin kielen osaamisvaatimusta.

Ja jos tarkastellaan "kansainvälisyyttä", siis kansojen välistä kommunikointia,
kyllä englannin kieli nimenomaan on kansojen välinen, kansainvälinen, kieli.

Kaikkein kansainvälisin kieli.

Onhan meillä jokaisella "sivistyksen velvoitteena"
olla kansainvälisiä.. edes vähän..

Siihen riittää jokaista kansalaista koskevana perusvaatimuksena kansainvälisyyden ykköskieli englanti-
aivan kuten tarkoitus oli jo yli 50 vuotta sitten, ennen kuristavan pakkoruotsin keksimistä.

Todellinen ylivalta on
edelleen ruotsin kielellä.

Kielisosiologiassa on käytetty termiä laissez faire ‑kielipolitiikka viittaamaan maan kielitilanteeseen, joka on syntynyt ilman yhteiskuntakriittistä tarkastelua (Phillipson 2003).

Tällaiseen ”antaa mennä” ‑kielipolitiikkaan liittyy miltei aina olematon tai hampaaton kielisuunnittelu. Ratkaisut jäävät markkinavoimien ja liike-elämän armoille sekä näiden perustelujen varaan. Epämääräinen kansainvälistymispuhe hyrisee taustalla ja säestää argumentointia.

Englannin kielen aseman jatkuva vahvistuminen ja kansalliskielten aseman heikkeneminen Suomessa perustuu tällaiseen kielipolitiikkaan. Kehitys etenee nyt omalla painollaan ilman seikkaperäistä kielten asemaan liittyvää suunnittelua. Suomen kielen asema kaikilla yhteiskunnan aloilla käytettävänä kielenä on selvästi uhattuna.

Suomessa kielipolitiikan ja kielisuunnittelun painopiste on ruotsin kielen velvoittavuuden lisäämisessä..
Suomen kielen osalta
noudatetaan "antaa mennä vaan" -periaatetta.

Toisaalta tässä linkissä vahvistetaan, että englannin kielellä ei ole mitään asemaa eikä Suomessa ole lakiin perustuvaa sääntelyä, joka vaatisi englannin osaamista.

https://www.kielikello.fi/-/kolme-nakok ... oikeuksiin

Kielisosiologiassa on käytetty termiä laissez faire ‑kielipolitiikka viittaamaan maan kielitilanteeseen, joka on syntynyt ilman yhteiskuntakriittistä tarkastelua..

Suomessa yhteiskuntakriittinen tarkastelu,jota mekin tällä foorumilla harjoitamne, on ollut ja on edelleen tabu ja
leimataan nurjaksi kansallismielisyydeksi..
(Sajavaaran muistoluento 2020)

Nuoret naisministerimme ovat saaneet kehuja hyvästä englannin osaamisestaan. On selvää, että englantia pitää osata, jos aikoo pärjätä politiikan kovassa maailmassa. Sama on tilanne myös talouselämän alueella.

Kun Brexit toteutuu, niin väheneekö englannin osaamisen tarve Euroopan alueella? Nouseeko ranskan ja saksan osaamisen tarve entistä suuremmaksi? Venäjän, kiinan, espanjan osaajiakin olisi hyvä olla paljon nykyistä enemmän. Ainakaan pakkoruotsin avulla ei maailmaa oteta haltuun.

Englanti näkyy joka paikassa. Englanti on ohittanut ruotsin joka suhteessa, joka alueella Suomessa. Englantia käytetään ehkä liikaakin suomen sijasta monessa paikassa, mutta tähän on pitkälti syynä se, että näin vältytään pakkoruotsin käytöltä.

Pakkoruotsin vaatimukset, pakolliset pakkoruotsitetut tekstit ovat jotakin ihan omituista. Ihmiset lukevat suomenkielisen tekstin ja/tai englanninkielisen tekstin, pakkoruotsitettu teksti jää lukematta, se on pelkkä tilaa vievä omituisuus.

Pakkoruotsi = bullshit, roska, josta haluttaisiin päästä eroon.

TK kirjoitti: ↑26.01.2020 19:06 Kun Brexit toteutuu, niin väheneekö englannin osaamisen tarve Euroopan alueella? Nouseeko ranskan ja saksan osaamisen tarve entistä suuremmaksi?

Nope. Ihmiset on sukupolvien ajan koulutettu kakkoskieleltään englanninkielisiksi. Ei näitä asioita niin vain muuteta. Kieli-intoilevat ranskalaiset ovat kenties asiasta eri mieltä, mutta ovat tuomittuja häviämään sen väännön.

Kun Brexit toteutuu, niin väheneekö englannin osaamisen tarve Euroopan alueella?

Ei missään nimessä.

Päinvastoin englannin merkitys tulee kasvamaan, koska se on
entistä neutraalimpi
kansojen välinen eli
kansainvälinen kieli.