Monikielistymisen vauhti hurja: 2035 40% vantaalaiskouluissa vieraskielisiä

[NRR]

Itä-Helsingin uudet Suomen kielet -hanke pyrkii piirtämään kuvaa huiman nopeasti monikielistyneestä Suomesta. Tekstin perusteella tätä ei suostuta näkemään ongelmana. Tavoite näyttää olevan kaikkien lasten pakottaminen monikielisiksi muilla yhdistelmillä kuin suomi-englanti. Tähän ilmeisesti liittyy myös syksyllä opetusministerille luovutettu selvitys, jossa kaikkeen opetukseen suunnitellaan vieraiden kielten integrointia.

Suomi monikielistyy vauhdilla, ja yksi kysymys kuuluu: huomaammeko, että samaan tapaan kuin amerikkalaisuus ei ole vain englantia, suomalaisuus ei ole vain suomea?

NYKYISTEN ENNUSTEIDEN mukaan vuonna 2035 noin kolmannes helsinkiläisistä ja yli 40 prosenttia vantaalaisista 7-15-vuotiaista puhuu kotikielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamen kieltä. Tämä on iso muutos kouluille. Tosin monissa pääkaupunkiseudun kouluissa muutos on jo arkea – ei jotain mitä tapahtuu tulevaisuudessa, vaan jotain mihin on opittu vuosien mittaan.

Monikielisten opetusryhmien kielitaito on tutkijoiden termein epäsymmetristä. Se tarkoittaa, että oppilaiden kielitaustat ovat erilaisia ja heillä on keskenään eritasoiset taidot opetuskielessä. Koska tilanne on uusi, sitä käsitellään varsinkin julkisessa puheessa usein ongelmien kautta.
---
Koulukielen sijaan voisi nykyään puhua opetuskielestä. Opetus on useimmiten suomenkielistä, mutta muiden kielten käyttö ei ole kiellettyä, vaan siihen on alettu kannustaa.
---
On kiinnostava miettiä, voisiko Suomen kaksikielisyyskin toteutua käytännössä paremmin, jos Suomessa elettäisiin kaksikielisemmin. --- Voisiko ruotsia auttaa se, että suomenkieliset kuulisivat sitä arjessa?
---
Tai: eikö olisi kohtuullista, että opettajat, työkaverit ja naapurit osaisivat edes perusfraasit vaikkapa Helsingin isoimmista vieraista kielistä eli virosta, venäjästä, arabiasta ja somalista?

https://koneensaatio.fi/kutsumme-kielit ... en-kielia/

[Uusi kielipolitiikka]

Muutamia ajatuksia.

Nuo koulussa käytettävät kielet ovat
Rädyn visiossa
kaikki kotimaisia kieliä.

Se myötävaikuttaa ruotsin kielen monopolin purkamisessa ideologisella tasolla.

"Toinen kotimainen" siis vapautuu terminologiassa kaikkien kielten käyttöön.

Kaksikielisyys-höpinän tarkoitus jää toki hämäräksi

Onko Rädyn "kaksikielisyys" itseasiassa jo synonyymi sanalle "ruotsinkielisyys"?

Keskustelu pitää nostaa uudelle tasolle ja ottaa mukaan pohdintaan pohjoismainen pääkielimalli.

Ehkä joku Sampo Terho voisi hakea Koneen säätiöltä rahaa uusien kielitodellisuuksien tutkimukseen ja vertailevaan analyysiin verrokkiaineistona esim Ruotsin vuoden 2009 kielilain vaikutukset ja sen mallin soveltaminen Suomeen.
Olemmehan yhteiskuntina samankaltaisia.