vapaakielivalinta.fi

Det är inte alltid eleverna är entusiastiska över att läsa svenska.
Oppilaat eivät aina ole innostuneita lukemaan ruotsia.

- Det syns i attityderna att de har så lite svenska. De känner sig frustrerade. De flesta kan engelska mycket bättre än de kan svenska, vid det här skedet kan de bara grunderna.
Näkyy asenteissa, että heillä on niin vähän ruotsia. He tuntevat itsensä turhautuneiksi. Useimmat osaavat englantia paljon paremmin kuin ruotsia, tässä vaiheessa he osaavat vain perusasiat.

Ibland kan det bli en lång paus utan någon svenskundervisning alls.
Joskus voi tulla pitkä tauko kokonaan ilman ruotsin opetusta.

Sipoonjoen koulu har ett system med perioder. Eleverna får inte samma antal lektioner varje vecka, eftersom de under olika perioder koncentrerar sig på olika ämnen.
Siikajoen koululla on jaksotettu systeemi. Oppilailla ei ole samaa määrää oppitunteja joka viikko, koska eri jaksoilla keskitytään eri aineisiin.

- De som går i åttan nu hade svenska senast i april och nu har de börjat igen. Naturligtvis har de glömt ganska mycket. Det är inget under att svenskan känns svår, säger Hanna Graeffe.
Niillä, jotka ovat nyt kahdeksannella, oli ruotsia viimeksi huhtikuussa, ja nyt he ovat aloittaneet taas. Luonnollisesti he ovat unohtaneet melko paljon. Ei ihme, että ruotsi tuntuu vaikealta, sanoo Hanna Graeffe

Opettaja ei liene tietoinen siitä, että tulokset eivät ole sen parempia vaikka kuinka tasaisesti kylvettäisiin nuo pakkopullatunnit lukujärjestykseen. Vika on jossain muualla.

lpo kirjoitti: ↑20.12.2019 19:21 Millähän vinksahtaneella logiikalla turhautuneisuus tulkitaan siten, että oppilaat haluaisivatkin lisää ruotsintunteja? Eiköhän tunne ole nimenomaan päinvastainen, sillä tuskin Sipoon kaikilla suomenkielisillä oppilailla on suurena haaveena jäädä kotikonnuille palvelemaan herraväkeä

Muutenkin hiukan erikoista, että kaalimaan asioista kysellään aina vartijana toimivalta pukilta eikä niiltä, keitä asia oikeasti koskee...

jaksotettu systeemi.

Kunta-alalla valmistaudutaan jo kiivaasti tuleviin palkkaneuvotteluihin, vaikka sopimukset umpeutuvat vasta kevättalvella.

Maaliskuussa päättyy 800 000 kunta-alan työntekijän työehtosopimus.

Hoitajia edustavat Tehy ja Super ovat puhuneet äänekkäimmin palkankorotusten puolesta.

Mitään ylimääräistä jakovaraa ei ole näköpiirissä, meidän rahoitus tulee verorahoista. Kuntatyönantaja toivoo järkeä näihin vaatimuksiin. Hoitajien vaatimus maksaa kymmenessä vuodessa kahdeksan miljardia euroa, Jalonen korosti.

Neuvottelut kunta-alan palkoista aloitetaan tammikuussa. Valtiolta odotetaan lisärahoitusta 100–150 miljoonaa euroa vuodessa, koska monen kunnan talous on tiukoilla.

Lisäksi valtion on varauduttava myös hoitajamitoituksen kiristyksestä aiheutuviin lisäkustannuksiin.

Hoitajat eivät niele tupoa valepuvussa