Sivu 1/1

Ruotsinkielisten lukioiden voittokulku jatkuu

Lähetetty: 02.12.2019 08:42
Kirjoittaja pjl69
https://yle.fi/uutiset/3-11096406
Selitystä ruotsinkielisten lukioiden menestykselle etsitään laajasta kielitaidosta ja tiiviimmistä sosiaalisista verkostoista.
STT:n lukiovertailussa verrataan kunkin lukion pakollisten aineiden ylioppilaskirjoitusten tuloksia kolme vuotta aiemmin lukionsa aloittaneiden peruskoulun päättötodistuksiin.
Kieliefektistä vetoapua kirjoituksiin

Opetushallituksen opetusneuvos Pamela Granskog arvelee, että yksi iso syy ruotsinkielisten lukioiden hyvään menestykseen löytyy kielitaidoista.
– Ruotsinkielisten on pakko osata suomea, joten he pärjäävät hyvin toisessa kotimaisessa. Englantia on aika helppo oppia hyvin ruotsin kautta, joten ruotsinkielisillä kokelailla on parempia arvosanoja siinä, Granskog kertoo.
– Jos ajattelee ruotsinkielisten keskimääräistä suomen osaamista, onhan se varmasti korkeampi kuin suomenkielisten ruotsin osaaminen. Olemme myös arvioineet englannin osaamista perusopetuksen puolella, ja siinäkin ruotsinkieliset pärjäävät paremmin, Hellgren kertoo.
Ei näyttäs olevan kommentointimahdollisuutta.

Re: Ruotsinkielisten lukioiden voittokulku jatkuu

Lähetetty: 02.12.2019 09:03
Kirjoittaja NRR
Eli poistamalla pakkoruotsi ja antamalla suomenkielisten keskittyä itselleen tärkeisiin asioihin, saataisiin lisää tasa-arvoa. Kyllä.

Re: Ruotsinkielisten lukioiden voittokulku jatkuu

Lähetetty: 02.12.2019 12:16
Kirjoittaja Hillevi Henanen
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006327993.html Täällä on mahdollisuus kommentointiin.
Vaatii todella luovuutta vääntää yo-kirjoitusten tulokset tälle mallille. Kommenteista löytyy selitykset. Tämä lienee samaa matematiikkaa, jolla kaksikielisyysavustukset saadaan kasvamaan samalla kun ruotsinkielisten määrä vähenee.

Re: Ruotsinkielisten lukioiden voittokulku jatkuu

Lähetetty: 02.12.2019 13:19
Kirjoittaja jlo
Minä tein vertailuja 1930-luvun Saksan lukioista ja huomasin, että kansallissosialistiseen puolueeseen kuuluvien lapset menestyivät kouluissa huomattavasti paremmin kuin muut. Samankaltainen voittokulku jatkui sitten DDR:n puolella toisella reunalla.

Syytä ilmiöön on vaikea keksiä, joten annetaan Ylen auttaa: Voi olla, että jos tunnet jo ennestään suuren osan muista lukiolaisista ja osa on hyviä ystäviä, se kannustaa. Takana on silloin sellainen verkko, jonka avulla pysyt mukana. Tällainen yhteisöllisyys tukee nuoria ihmisiä: jos joku meinaa pudota, verkosto löytää hänet ja pystyy nostamaan ja kannustamaan häntä.

Re: Ruotsinkielisten lukioiden voittokulku jatkuu

Lähetetty: 02.12.2019 13:34
Kirjoittaja Hillevi Henanen
Tämä tutkimus nollaa huippulukiot, joihin päästään lähes kympin keskiarvolla. Juuri mitään parannusta ei ole havaittavissa heillä! Kelvottomat!

Re: Ruotsinkielisten lukioiden voittokulku jatkuu

Lähetetty: 02.12.2019 16:03
Kirjoittaja TK
Ketkä suorittavat ruotsinkielisten lukioiden ylioppilaskokeiden arvostelun ja antavat arvosanat? Tämäkin on aika oleellinen kysymys.

Re: Ruotsinkielisten lukioiden voittokulku jatkuu

Lähetetty: 02.12.2019 16:33
Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka
TK kirjoitti: 02.12.2019 16:03 Ketkä suorittavat ruotsinkielisten lukioiden ylioppilaskokeiden arvostelun ja antavat arvosanat? Tämäkin on aika oleellinen kysymys.
On hyvinkin mahdollista,että ankkalammikko vetää kokonaisuutena kotiinpäin,kun arvosteluja ei tarkasta mikään ulkopuolinen,
ankkalammikosta riippumaton taho.

Heillähän on tämä kotiinpäinveto kulttuurisessa DNAssaan.

Suomenkielisiä taas vahditaan tiukasti joka välissä,viimeisenä portinvartijana korkeakoulujen virkamiesruotsin opettajat.

Re: Ruotsinkielisten lukioiden voittokulku jatkuu

Lähetetty: 02.12.2019 16:42
Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka
Hillevi Henanen kirjoitti: 02.12.2019 13:34 Tämä tutkimus nollaa huippulukiot, joihin päästään lähes kympin keskiarvolla. Juuri mitään parannusta ei ole havaittavissa heillä! Kelvottomat!
Aikoinaan kävin keskinkertaisesti (oppikoulun) peruskoulun ja menin keskinkertaiseen lukioon,missä keskinkertaisista opettajista huolimatta kirjoitin ällän paperit..

eli nousin omin ponnistuksin keskinkertaisuuden yläpuolelle.

Mielestäni "huippulukiot" ovat kaikenkaikkiaan yliarvostettuja.

Pääasia,että bättre folk jättäisi meidät rauhaan kiusanteoltaan.

Miksi he eivät jätä meitä rauhaan?

Siinä se kaikkein oleellisin kysymys.

Re: Ruotsinkielisten lukioiden voittokulku jatkuu

Lähetetty: 02.12.2019 17:30
Kirjoittaja Hillevi Henanen
Ruotsinkielisten lukioiden voittokulku jatkuu STT:n lukiovertailussa – 20 parhaasta lukiosta puolet on ruotsinkielisiä
Tämä otsikko vain on niin virheellinen kuin voi olla. Tässä ei suinkaan vertailla lukioiden paremmuutta, koska parhaimmilla lukioilla ei ole mitään mahdollisuutta edes päästä listalle.

Sen sijaan vaikka pohjalta kaavittua heikkoa ainesta saadaan kovalla panostuksella ja pienillä ryhmillä avitettua jonkin verran ylöspäin, on pakkoruotsipropagandaa irvokkaimmillaan kutsua näitä Suomen parhaiksi lukioiksi.

Muutama kommentti IS:sta
Eli ei siis parhaat lukiot vaan eniten oppilaiden oppimistuloksia parantaneet lukiot. Tässä on selvästi otettu tutkimuksen lopputulos ensin ja sitten epätoivon vimmalla rakennettu siihen perustelut. Arvaa mikä vähemmistö asialla?

Vaikka pisa-tutkimusten mukaan ruotsinkieliset keskimäärin ei pärjää koulussa verrattuna suomenkielisiin, niin yhteiskunnan positiivnen syrjintä mahdollistaa tälläisetkin tulokset, kun joillain on paljon enemmän rahaa ja resursseja käytössä kuin toisilla.

Suomenkielinen voi hakea ruotsinkieliseen yliopistoon ankaran kielitestauksen jälkeen.
Suomenkieliseen yliopistoon voi sitten hakea ruotsiksi ja lopputyönkin voi tehdä ruotsiksi myös kiintiöiden ulkopuolella.

Re: Ruotsinkielisten lukioiden voittokulku jatkuu

Lähetetty: 02.12.2019 17:56
Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka
otsikko vain on niin virheellinen kuin voi olla. Tässä ei suinkaan vertailla lukioiden paremmuutta, koska parhaimmilla lukioilla ei ole mitään mahdollisuutta edes päästä listalle
Mikähän tämän uutisoinnin tarkoitus ylipäätään on?
Miksi STT tutkii tällaisia?

Yhtäältä hehkutetaan,että Suomi on tasa-arvon mallimaa, mutta toisaalta tehdään ranking-listoja..

Mihin tällä oikein pyritään?

Eihän tämä ole suinkaan ainoa lukiovertailu ja ranking-lista.

Mihin tällaisella uutisoinnilla pyritään?

Re: Ruotsinkielisten lukioiden voittokulku jatkuu

Lähetetty: 02.12.2019 18:46
Kirjoittaja Hillevi Henanen
Toivotaan, että ihmiset lukisivat vain raflaavat otsikot, ja niin moni tekeekin.

Re: Ruotsinkielisten lukioiden voittokulku jatkuu

Lähetetty: 03.12.2019 03:36
Kirjoittaja Hillevi Henanen
Kotka svenska samskolasta ylioppilaaksi pääsi tänä vuonna siis kaksi (2)
https://svenska.yle.fi/artikel/2019/05/ ... redje-bast

Vielä 2001 ylioppilaita valmistui kyseisestä koulusta kymmenkertainen määrä.
http://www.yksityiskoulut.fi/yksityisko ... otkafr.htm

Re: Ruotsinkielisten lukioiden voittokulku jatkuu

Lähetetty: 05.12.2022 17:00
Kirjoittaja Hillevi Henanen
https://yle.fi/a/3-11096406
Finska ylen kootut selitykset vuonna 2019.
Ruotsinkielisten lukioiden voittokulku jatkuu STT:n lukiovertailussa – 20 parhaasta lukiosta puolet on ruotsinkielisiä
Tässä myös maakuntien lukiot parhaat järjestyksessä.

Kuten tässä nyt on viime aikoina selvinnyt, on 13/18 maakunnassa alle prosentti ruotsinkielisiä, eikä siis myöskään liiemmin ruotsinkielisiä lukioita vertailtaviksi - ei rehellisesti eikä edes kieroilen. Yhdessä/18 ruotsinkielisiä on alle promille.
Eivät ole tätä tainneet tajuta kirjoittajatkaan tätä juttua tehdessään.

Onkohan finska yle tänä vuonna osallistunut hehkutukseen?

STT:n lukiovertailun kärkikymmeniköt maakunnittain:

Etelä-Karjala
1. Rautjärven lukio, Rautjärvi2. Svenska samskolan i Tammerfors, Tampere
2. Savitaipaleen lukio, Savitaipale
3. Taavetin lukio, Luumäki
4. Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun lukio, Lappeenranta, Imatra, Joensuu
5. Parikkalan lukio, Parikkala
6. Lappeenrannan lyseon lukio, Lappeenranta
7. Kimpisen lukio, Lappeenranta
8. Imatran yhteislukio, Imatra

Etelä-Pohjanmaa
1. Ähtärin lukio, Ähtäri
2. Evijärven lukio, Evijärvi
3. Jalasjärven lukio, Kurikka
4. Alavuden lukio, Alavus
5. Ilmajoen lukio, Ilmajoki
6. Teuvan lukio, Teuva
7. Lapuan lukio, Lapua
8. Kauhavan lukio, Kauhava
9. Kurikan lukio, Kurikka
10. Jurvan lukio, Kurikka

Etelä-Savo
1. Mäntyharjun lukio, Mäntyharju
2. Rantasalmen lukio, Rantasalmi
3. Mikkelin lukio, Mikkeli
4. Pieksämäen lukio, Pieksämäki
5. Savonlinnan taidelukio, Savonlinna
6. Savonlinnan lyseon lukio, Savonlinna
7. Sulkavan lukio, Sulkava
8. Heinäveden lukio, Heinävesi
9. Kangasniemen lukio, Kangasniemi
10. Juvan lukio, Juva5. Kotka svenska samskola, Kotka

Kainuu
1. Kuhmon yhteislukio, Kuhmo
2. Suomussalmen lukio, Suomussalmi
3. Kajaanin lukio, Kajaani
4. Paltamon lukio, Paltamo
5. Sotkamon lukio, Sotkamo
6. Puolangan lukio, Puolanka

Kanta-Häme
1. Parolan lukio, Hattula
2. Kaurialan lukio, Hämeenlinna
3. Lopen lukio, Loppi
4. Riihimäen lukio, Riihimäki
5. Hämeenlinnan lyseon lukio, Hämeenlinna
6. Forssan yhteislyseo, Forssa
7. Janakkalan lukio, Janakkala
8. Hausjärven lukio, Hausjärvi
9. Lammin lukio, Hämeenlinna

Keski-Pohjanmaa
1. Toholammin lukio, Toholampi
2. Kannuksen lukio, Kannus
3. Kokkolan suomalainen lukio, Kokkola
4. Karleby svenska gymnasium, Kokkola
5. Perhon lukio, Perho
6. Kaustisen musiikkilukio, Kaustinen

Keski-Suomi
1. Kuhmoisten yhtenäiskoulun lukio, Kuhmoinen
2. Muuramen lukio, Muurame
3. Joutsan lukio, Joutsa
4. Viitasaaren lukio, Viitasaari
5. Petäjäveden lukio, Petäjävesi
6. Karstulan lukio, Karstula
7. Saarijärven lukio, Saarijärvi
8. Jyväskylän normaalikoulu, Jyväskylä
9. Jyväskylän Lyseon lukio, Jyväskylä
10. Hankasalmen lukio, Hankasalmi

Kymenlaakso
1. Karhulan lukio, Kotka
2. Valkealan lukio, Kouvola
3. Kuusankosken lukio, Kouvola
4. Haminan lukio, Hamina
5. Kotka svenska samskola, Kotka
6. Iitin lukio, Iitti
7. Elimäen lukio, Kouvola
8. Kouvolan Yhteislyseo, Kouvola
9. Virolahden lukio, Virolahti
10. Kotkan lyseo, Kotka

Lappi
1. Savukosken lukio, Savukoski
2. Enontekiön Erälukio, Enontekiö
3. Ylitornion yhteiskoulun lukio, Ylitornio
4. Posion lukio, Posio
5. Pellon lukio, Pello
6. Sodankylän lukio, Sodankylä
7. Kittilän lukio, Kittilä
8. Ivalon lukio, Inari
9. Ounasvaaran lukio, Rovaniemi
10. Sallan lukio, Salla

Pirkanmaa
1. Tampereen yliopiston normaalikoulu, Tampere
2. Svenska samskolan i Tammerfors, Tampere
3. Ruoveden lukio, Ruovesi
4. Väinö Linnan lukio, Urjala
5. Tampereen lyseon lukio, Tampere
6. Vammalan lukio, Sastamala
7. Tampereen teknillinen lukio, Tampere
8. Tampereen Rudolf Steiner -koulu, Tampere
9. Hatanpään lukio, Tampere
10. Kangasalan lukio, Kangasala

Pohjanmaa

1. Kristinestads gymnasium, Kristiinankaupunki
2. Korsholms gymnasium, Mustasaari
3. Topeliusgymnasiet i Nykarleby, Uusikaarlepyy
4. Kristiinankaupungin lukio, Kristiinankaupunki
5. Vasa övningsskola, Vaasa
6. Jakobstads gymnasium, Pietarsaari
7. Vasa gymnasium, Vaasa
8. Kronoby gymnasium, Kruunupyy
9. Närpes gymnasium, Närpiö
10. Pedersöre gymnasium, Pedersöre

Pohjois-Karjala
1. Ilomantsin lukio, Ilomantsi
2. Polvijärven lukio, Polvijärvi
3. Kontiolahden lukio, Kontiolahti
4. Kiteen lukio, Kitee
5. Juuan lukio, Juuka
6. Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun lukio, Lappeenranta, Imatra, Joensuu
7. Tulliportin normaalikoulu, Joensuu
8. Tohmajärven lukio, Tohmajärvi
9. Nurmeksen lukio, Nurmes
10. Outokummun lukio, Outokumpu

Pohjois-Pohjanmaa
1. Reisjärven lukio, Reisjärvi
2. Haukiputaan lukio, Oulu
3. Oulun normaalikoulu, Oulu
4. Kalajoen lukio, Kalajoki
5. Kiimingin lukio, Oulu
6. Haapaveden lukio, Haapavesi
7. Pateniemen lukio, Oulu
8. Pyhäjoen lukio, Pyhäjoki
9. Nivalan lukio, Nivala
10. Vaalan lukio, Vaala

Pohjois-Savo
1. Leppävirran lukio, Leppävirta
2. Rautalammin lukio, Rautalampi
3. Rautavaaran lukio, Rautavaara
4. Tuusniemen lukio, Tuusniemi
5. Vieremän lukio, Vieremä
6. Kuopion taidelukio Lumit, Kuopio
7. Sonkajärven lukio, Sonkajärvi
8. Kuopion Lyseon lukio, Kuopio
9. Kiuruveden lukio, Kiuruvesi
10. Iisalmen lyseo, Iisalmi

Päijät-Häme
1. Tiirismaan lukio, Lahti
2. Lahden Rudolf Steiner -koulu, Lahti
3. Lahden yhteiskoulun lukio, Lahti
4. Padasjoen lukio, Padasjoki
5. Nastopolin lukio, Lahti
6. Heinolan lukio, Heinola
7. Vääksyn Yhteiskoulu, Asikkala
8. Kannaksen lukio, Lahti
9. Lahden lyseo, Lahti
10. Erkko-lukio, Orimattila

Satakunta
1. Euran lukio, Eura
2. Björneborgs svenska samskola, Pori
3. Nakkilan lukio, Nakkila
4. Lauttakylän lukio, Huittinen
5. Ulvilan lukio, Ulvila
6. Säkylän seudun lukio, Säkylä
7. Kankaanpään Yhteislyseo, Kankaanpää
8. Porin suomalaisen yhteislyseon lukio, Pori
9. Kokemäen lukio, Kokemäki
10. Rauman Lyseon lukio, Rauma

Uusimaa
1. Etelä-Tapiolan lukio, Espoo
2. Gymnasiet Grankulla samskola, Kauniainen
3. Mattlidens gymnasium, Espoo
4. Helsinge gymnasium, Vantaa
5. Kyrkslätts gymnasium, Kirkkonummi

6. Helsingin ranskalais-suomalainen koulu, Helsinki
7. Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, Helsinki
8. Sipoon lukio, Sipoo
9. Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki
10. Borgå Gymnasium, Porvoo

Varsinais-Suomi
1. Katedralskolan i Åbo, Turku
2. Pargas svenska gymnasium, Parainen

3. Paraisten lukio, Parainen
4. Nousiaisten lukio, Nousiainen
5. Puolalanmäen lukio, Turku
6. Mynämäen lukio, Mynämäki
7. Raision lukio, Raisio
8. Suomen kristillinen yhteiskoulu, Kaarina
9. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio, Turku
10. Elisenvaaran lukio, Pöytyä

Re: Ruotsinkielisten lukioiden voittokulku jatkuu

Lähetetty: 06.12.2022 00:25
Kirjoittaja Hillevi Henanen
Toisaalta:
Hyvä suomen kielen taito on nimenomaan erityinen tarve kaikille ruotsinkielisille Suomessa. On sanomattakin selvää, että kaikilla ruotsinkielisten koulujen opiskelijoilla kaikkialla ruotsinkielisessä Suomessa tulisi olla mahdollisuus kehittää suomen kielen taitoaan, koska se on suomalaisessa yhteiskunnassa välttämätöntä niin jatko-opinnoissa kuin työelämässäkin. Ruotsinkielisempien kuntien opiskelijoilla on huonommat olosuhteet Suomen työmarkkinoilla suomen kielen puutteen vuoksi. Jopa ruotsinkielisissä kouluissa suomen kielen opetukseen tarvitaan enemmän tuntiresursseja ylemmissä luokissa.
Kuinka monta miljoonaa euroa hallitus aikoo sijoittaa a-suomen opetukseen ruotsinkielisissä kouluissa?

Carola Åkerlund, arviointiasiantuntija
Jukka Marjanen, johtava arviointiasiantuntija
Elina Peltola, arviointiasiantuntija
Ruotsinkielisten on pakko osata suomea, joten he pärjäävät hyvin toisessa kotimaisessa. Englantia on aika helppo oppia hyvin ruotsin kautta, joten ruotsinkielisillä kokelailla on parempia arvosanoja siinä,

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin arviointiasiantuntija Jan Hellgren vahvistaa STT:lle niin kutsutun kieliefektin (uusi sana, ei liene sukua sanalle oksennusrefleksi?) mitä todennäköisimmin vaikuttavan ylioppilaskirjoituksissa menestymiseen.

Ruotsinkielisissä lukioissa monet oppilaat tulevat kaksikielisistä perheistä ja elävät suomenkielistä arkea, mikä auttaa kirjoittamaan hyviä arvosanoja useista eri kielistä.

– Jos ajattelee ruotsinkielisten keskimääräistä suomen osaamista, onhan se varmasti korkeampi kuin suomenkielisten ruotsin osaaminen. Olemme myös arvioineet englannin osaamista perusopetuksen puolella, ja siinäkin ruotsinkieliset pärjäävät paremmin, Hellgren kertoo

Tarpeetonta ei opita kun ei näytä siltä toi surujen touhu, että opittaisiin kaikissa paikoissa välttämätöntäkään..