vapaakielivalinta.fi

Eilen eräs tuttu lukiolainen kuvasi pakkoruotsia sanoilla "sitä on todella paljon ja se on monelle todella hankala".

Tämä herätti ympärillä olevien parinkymmenen nuoren joukossa ymmärtäviä nyökytyksiä ja naurahduksia - kaikki tunnistivat, mistä puhutaan, mutta myös sen, ettei asialle voi mitään, pakko vain naurahtaa.

Ja sitten kuului pakkoruotsin opiskelua kannustavien aikuisten käyttämät sanat, joita nuoret toistelivat toisilleen.

"Mutta kannattaa aloittaa lukiossa ilman ennakkoluuloja."

"Moni on lukiossa rakastunut ruotsiin."

"Jossain tutkittiin, että mikä arvosana korreloi tulevan opintomenestyksen kanssa ja se oli ruotsi. Ruotsin opiskelun sujuminen osoittaa, että on valmis tekemään töitä minkä tahansa asian kanssa, joka eteen tulee."

Näillä siis mennään tänään. Ei enää puhetta kaksikielisyydestä eikä Nordenista. Nyt lukion pakkoruotsilla osoitetaan työmotivaatiota ja kykyä ohjata itseään.

Meiltä pakon kriitikoilta helposti unohtuu tämä itsesuggestion määrä, joka tarvitaan, jotta nuoriso jaksaisi pakkoruotsinsa. Vain kaikkein teknisimmillä tai niillä, jotka tietävät lähtevänsä ulkomaille opiskelemaan, on varaa jättää ruotsi omaan arvoonsa. Muitten on tsempattava itseään ja vanhempien tsempattava lapsiaan - ja ruotsinopettajat kutovat omaa loreaan.

Pseudoargumentti toisensa perään.

Mikä on todellinen taustamotiivi pakkoruotsin taustalla?

Sitä ei ole pohdittu oikeastaan missään.

Aina keksitään jokin uusi "peruste",
kehäpäätelmä toisensa perään.

Suomen suurin tabu!

mikä arvosana korreloi tulevan opintomenestyksen kanssa ja se oli ruotsi. Ruotsin opiskelun sujuminen osoittaa, että on valmis tekemään töitä minkä tahansa asian kanssa, joka eteen tulee."

Eiköhän laaja konsensus vallitse siitä,että ei suinkaan ruotsin arvosana,vaan

pitkän matematiikan osaaminen

korreloi tulevaa opintomenestystä

Pakkoruotsin osaaminen korreloi orjasieluisuutta ja alistumista mielivaltaan, mikä sinänsä toki voi olla hyvä ominaisuus tulevaisuuden työmarkkinoilla..
(pessimististä sarkasmia)

Uusi kielipolitiikka kirjoitti: ↑29.11.2019 16:56 Pseudoargumentti toisensa perään.

Mikä on todellinen taustamotiivi pakkoruotsin taustalla?

Suomalaisia kouluja vähintään lukioon asti käyvä ehtii lukea ruotsia niin, että se vastaa yli puoli vuotta pelkkiä täyspäiväisiä ruotsinopintoja. Se on asevelvollisuuden kaltainen velvoite, vain vailla vapautuksia, vailla perusteita,...

Useimmille ruotsi on kieli, jota käytetään pari kertaa elämän aikana ja silloinkin johonkin kahvin tilaamiseen Tukholmassa, mikä sujuisi jopa paremmin englanniksi.

Pakkoruotsi on vain ja ainoastaan ruotsinkielisen edunvalvonnan osa, mutta tämän sanominen ääneen on leimattu loukkaukseksi.

Vihreiden nuorten kokoontumisessa ruotsinkielinen edustaja valitteli, että sanan mainitseminenkin tuhosi "turvallisen tilan", jota he olivat yrittäneet tapaamiseen rakentaa. Ettei sellaista pitäisi kenenkään joutua kuulemaan äidinkielestään omassa maassaan. He kokevat olevansa loukkaantuneita. He kokevat joutuvansa kokemaan vääryyttä. He ovat väsyneitä koko keskusteluun.

Mutta entä he, joille tuo pakkoruotsi alakoulusta yliopistoon vailla vapautuksia ja vailla perusteita on viritetty? Heidän pitäisi kestää, jaksaa, hyväksyä, hyssytellä, hymistellä, keksiä järjettömiä keinoja tsempata itseään ja lapsiaan... ja vaieta.