Miltä menneet vuodet Sinusta näyttävät kielivapaustyön kannalta? Mitä nyt?

[NRR]

Tässä ensimmäinen viestini palstalle kymmenen vuotta sitten:

Tässä nimim. Selkurin hyvin muotoiltu kannaotto HS:n verkkokeksusteluista.

"--- Jääräpäisesti opetella kahta tai vaikka kolmeakin kieltä ja saavuttaa niissä keskinkertainen taso, samalla uhraten luontaisimman osaamisalueensa näiden tieltä? Vaiko panostaa siihen, missä on lahjakas ja tulla sillä saralla huippuosaajiksi, samalla opetellen yhden kielen melko hyvin? --- "

Itselleni tämä on se tärkein pointti. En ymmärrä, miksei suomenkielisillä olisi samaa oikeutta kuin muillakin eurooppalaisilla opetella vahva englanti ja keskittyä luonnontieteisiin tai teknologiaan.

Meillä on paljon lapsia, joilla on hidas kielellinen kehitys. Heidän tulisi saada peruskoulu- ja lukioajan keskittyä omaan äidinkieleen ja englantiin.

Mielestäni ongelma on se, että suuri osa poliitikoista ja opetusalan suunnittelijoista on humanisteja, joilla on itsellään suuri rakkaus kieliin ja joille kielet ovat edustaneet sivistyksen ja kommunikaation kulmakiviä.

Ongelma on myös se, että kieltenopettajilla on vahva etujärjestö. Se pystyy myös liittoutumaan tehokkaasti. Nyt peruskoulun uutta tuntijakoa pohditaan - löytyykö sieltä valmiutta tehdä muutoksia.

Mielestäni kieltenopetus ei voi lisääntyä peruskoulussa ja lukiossa, ainoastaan vähentyä. Miten tämän selittäisi päättäjille ja miten asia "korvataan" kieltenopettajille, jotta asteittain päästään terveempään tilanteeseen?

Ja nyt kymmenen vuotta aloituksen jälkeen kielitaitostrategiassa on jo tavoitteena kolme pakollista vierasta kieltä kaikille, yhtenä pakkoruotsi. Mukaan on tullut vielä tavoitteeksi kaikille pakollinen ruotsin yo-koe. Ja kauhea parku siitä, että kieliä pitäisi lukea enemmän, vaikka valtaosalla tarve on äidinkielen ja matematiikan painotuksessa.

Mitä on kymmenessä vuodessa tapahtunut? 

Jokainen hankkeemme on vesitetty folktingetin ja RKP:n ohjailulla. Kokoomuksen, vihreiden, demarien ja vasureiden puoluejohdot ovat tehneet sen näille helpoksi. Miksi...

"Lisää kieliä"-sloganille on hankittu paikka poliittisesti korrektissa liturgiassa.

Minä, Sees, jouduin luopumaan nimimerkistäni, koska eräs pakkoruotsin puolesta kiihkeästi taisteleva taho alkoi kirjoittaa Sekeen nimellä järkyttäviä "tunnustuksia" ruotsivihasta julkisiin keskusteluihin aina Ruotsia myöten.

Maahanmuuttajalasten määrä on moninkertaistunut. Jokas neljäs koulunaloittaja pääkaupunkiseudulla on jo vieraskielinen. Oppilaiden tarpeissa on kaikkea muuta kuin pakkoruotsia, mutta pakkoruotsia vain lisätään.

Onpa ollut silmiä avaavat kymmenen vuotta. Kiitokset kaikille kanssakulkijoille! Jatketaan kukin tavallamme...

Järjetön ja syrjivä pakko puretaan. Ajankohta vain on vielä avoin

[Uusi kielipolitiikka]

Vapaa kielivalinta -yhdistys lähti alunperin sinänsä järkevällä agendalla liikkeelle eli

"kieltenopiskelu oli tärkeää,mutta jokaikisen juuttuminen kahteen samaan kieleen ei ollut yhdistyksen mielestä järkevää"

Itsekin jaoin tuon tavoitteen eli
halusin,että suomalaiset olisivat
monimuotoisesti kielitaitoisia.

Tavoitteeseen pyrittiin konkreettisesti kansalaisaloitteella 2013.

Tuo aloite hylättiin eduskunnassa 2015.

Aloitteen hylkäämisen signaali oli se,että Suomessa ei tarvita monipuolista kielitaitoa yksilötasolla. Eduskunnan viesti oli selkeä!

Tämä viesti ja signaali on vain hyväksyttävä.

Monipuolinen ja monimuotoinen
kielitaito ei ole tärkeää

Tärkeintä on, että kaikki lukevat ruotsia.
Muulla ei ole merkitystä.

Tämä on se viesti,jonka me saimme 2015 ja joka korostuu hallitusohjelmassa 2019

[NRR]

Eduskunnan viesti oli selkeä!
---
Monipuolinen ja monimuotoinen
kielitaito ei ole tärkeää

Tärkeintä on, että kaikki lukevat ruotsia.
Muulla ei ole merkitystä.

Satun olemaan samaa mieltä siitä, että kielitaidolla (englanti poislukien) ei ole useimmille merkitystä. Kielitaito ei oikeasti ole sillä tavoin tärkeää kuin ns. sivistyneistön liturgia antaa ymmärtää. Kyse on koulutetun porukan naisistumisesta ja naiset nyt korostavat kieliä, koska se on heidän(meidän) evolutiivinen vahvuutensa.

Oikeasti näyttää siltä, että eliitille riittää se, että se saa omat lapsensa koulutuksen kautta parhaille urille - kielet auttavat löytämään valikoituneita vertaisryhmiä koulussa ja lähtemään ulkomaille opiskelemaan ja töihin.

Kielten avulla voidaan helpommin karsia nimenomaan vähemmän koulutettujen kotien pojat koulutuspoluilta. On olevinaan kova yritys muuttaa poikia, pakottaa lukemaan ja kilpailemaan koulutuksesta. Ei vaan nappaa.

Sen sijaan olen eri mieltä siitä, etteikö muulla olisi merkitystä. Asiaosaamisella on aina merkitystä. Ajattelun taidoilla olisi merkitystä.

Mikä olisi ollut vaikkapa luvata, että pitkän matikan lukijat selviävät halutessaan lukiosta pelkällä englannilla. Mutta ei, virkaruotsi on muka oikeutemme ja siksi pakkoruotsi on velvollisuutemme.

Ajattelun taidoista ei voi puhuakaan.