Kieltenopettajat hesarissa: matikka tappaa kieltenopiskelun

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Kieltenopettajat hesarissa: matikka tappaa kieltenopiskelun

#16 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 18.09.2019 09:38

Vanhan sääty-yhteiskunnan perintönä niin meillä kuin muualla kielet mielletään siwistyksen ydinalueeksi. Kieliin suuntautuneet usein kokevat matematikkan vastenmieliseksi
Niin, "sata vuotta sitten Helsingissä kaikki sivistyneet kaupunkilaiset osasivat ruotsia"..

Mutta kukaan ei mainitse mitään heidän matematiikan osaamisestaan..

Se ei ollut sivistyksen mitta.

Siksi matematiikan roolin nostaminen on samalla irtiotto sääty-yhteiskunnan valtarakenteista
..
Vaikka ensisilmäyksellä asioilla ei luulisi olevan mitään yhteyttä..

Toisaalta ollaan palaamassa sivistyksen juurille eli antiikin Kreikkaan..

Siellä arvostettiin matematiikkaa,mutta ruotsin rooli ei tainnut olla aivan yhtä merkittävä sivistyksen mittarina..
Kreikan perustavaa laatua oleva merkitys matematiikan historialle näkyy vaikkapa lukuisien matemaattisten termien kreikkalaisesta alkuperästä. Tällaisia ovat vaikkapa trigonometria, logaritmi, aritmetiikka, geometria, matematiikka, teoreema, tetraedri, probleema, ellipsi, paraabeli, hyperbeli, aksiooma, analyysi... Luetteloa voi jatkaa lähes rajatta.

TK
Viestit: 2513
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Kieltenopettajat hesarissa: matikka tappaa kieltenopiskelun

#17 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 18.09.2019 11:39

Pakkoruotsin osalta on kysymys siitä, että pakkoruotsin tunnit haluttaisiin vapauttaa valinnaisten kielten käyttöön. Kielten opiskeluun käytetty tuntimäärä ei vähenisi, vaan pysyisi ennallaan.
Tällä muutoksella ei olisi mitään vaikutusta matematiikan tai muiden aineiden tuntimääriin.

Motiivi on kaikkien aineiden osalta tärkeä. Jos tuntee mielenkiintoa opiskeltavaa ainetta kohtaan, niin se edesauttaa oppimista.
Kielten kohdalla on pyritty pitkään lisäämään valinnan mahdollisuuksia. Kouluthan nykyään suorastaan kilpailevat siitä, millaisia kieliä ne tarjoavat valittaviksi. Vain pakkoruotsin kiintiötunnit on suljettu pois valinnan alueelta. Miksi näin? Tässä ei yksinkertaisesti ole mitään järkeä.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Kieltenopettajat hesarissa: matikka tappaa kieltenopiskelun

#18 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 18.09.2019 17:42

TK kirjoitti: 18.09.2019 11:39 pakkoruotsin tunnit haluttaisiin vapauttaa valinnaisten kielten käyttöön. Kielten opiskeluun käytetty tuntimäärä ei vähenisi, vaan pysyisi ennallaan.
---
Kielten kohdalla on pyritty pitkään lisäämään valinnan mahdollisuuksia. Kouluthan nykyään suorastaan kilpailevat siitä, millaisia kieliä ne tarjoavat valittaviksi. Vain pakkoruotsin kiintiötunnit on suljettu pois valinnan alueelta. Miksi näin? Tässä ei yksinkertaisesti ole mitään järkeä.
Juuri noin, ei mitään järkeä.

Paitsi, että suomenruotsalainen edunvalvonta jatkaa näin kaksikielisyysnäytelmää, joka suo suru-kaksikielisille monia etuja kouluttautuessa ja työhön sijoittuessa (etuajo-oikeus viroissa, suhteettoman suuret kiintiöt, erilaiset kieliasiantuntijatoimet eri tahoilla).

Ja paitsi, että kieltenopettajien tuntimäärä nojaa pakolliselle ruotsille ja suositulle englannille - näiden oheen lypsetään nyt niin paljon tunteja kuin mahdollista.

Ja paitsi, että poliitikoilla on jokin tarve saada RKP:n taustasäätiöiden tukea...

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Kieltenopettajat hesarissa: matikka tappaa kieltenopiskelun

#19 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 18.09.2019 17:45

Uusi kielipolitiikka kirjoitti: 18.09.2019 09:38
Vanhan sääty-yhteiskunnan perintönä niin meillä kuin muualla kielet mielletään siwistyksen ydinalueeksi. Kieliin suuntautuneet usein kokevat matematikkan vastenmieliseksi
Niin, "sata vuotta sitten Helsingissä kaikki sivistyneet kaupunkilaiset osasivat ruotsia"..

Mutta kukaan ei mainitse mitään heidän matematiikan osaamisestaan..

Se ei ollut sivistyksen mitta.
Hyvin sanottu!

Tuttu fysiikan opettaja kuvasi vieraiden kielten painotusta siwistyksessämme metsäläisyydeksi. Jos olisimme aidosti ylpeitä itsestämme ja kyvystämme luoda sivistystä, sallisimme panostamisen tekniseen luovuuteen ja erilaisiin painotuksiin koulutuksessa...

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Kieltenopettajat hesarissa: matikka tappaa kieltenopiskelun

#20 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 20.09.2019 16:43

Julkisessa keskustelussa on täysin sivuutettu ruotsin kielen pakollisuuden osuus kieliopintojen yksipuolistajana.

Siksi julkaisemme tämän mielipidekirjoituksen siten kuin se on alunperin Helsingin Sanomien painetussa versiossa julkaistu .

Twitterissä olevassa liitteessä kyseinen kannanotto on maksumuurin takana, joten tässä teksti kokonaisuudessaan.

Kirjoitus on julkaistu maaliskuun alussa 7.3.2017 hesarin mielipidepalstalla:

Kielitaitotarpeet ovat muuttuneet radikaalisti – ruotsin kielen pakollisuudesta pitää luopua

http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005116136.html
Toimittaja Marjukka Liiten kirjoitti Helsingin Sanomissa (19.2.), että kielitaito kaipaa uutta loikkaa. Olemme samaa mieltä. Suomen kielipolitiikan perusrakenne luotiin lähes 50 vuotta sitten peruskoulujärjestelmään siirryttäessä.

Useimmat suomenkieliset oppilaat alkoivat opiskella äidinkielen jälkeen ensin englantia ja myöhemmin ruotsia. Neljäs kieli oli mahdollista aloittaa peruskoulussa tai lukiossa, mutta neljännen kielen opinnot jäävät herkästi kesken.

Suomen kielitaitovaranto alkaa kuitenkin monipuolistua vasta opiskelijan neljännestä kielestä lähtien. Toivomme lukijan pohtivan, miten moni hänen lähipiirissään on saavuttanut neljännessä kielessään niin hyvän kielitaidon, että sillä voi oikeasti tehdä vaativaa työtä.

Kielitaitovarannon monipuolistuminen jo kolmannesta kielestä lähtien on Suomen ja suomalaisten etu. Nyt olemme lukinneet kielitaitovarannon kahteen vähän puhuttuun kieleen ja yhteen maailmankieleen. Pohjoismaiden ulkopuolella suomella ja ruotsilla on vähän käyttöä. Suomen kielitaitovarannon korjaaminen edellyttää ruotsin kielen pakollisuudesta luopumista.

Tiedämme hyvin, että tämän mielipiteen esittäjät leimataan sivistymättömiksi moukiksi. Otamme riskin. Ruotsin kieli, pohjoismaiset arvot ja pohjoismainen yhteistyö ovat arvokkaita asioita Suomelle. Tästä ei kuitenkaan seuraa, että kaikkien suomalaisten pitäisi opiskella ruotsia pakollisena kielenä.

Kansainvälisen yhteistyön edellyttämät kielitaitotarpeet ovat muuttuneet 50 vuodessa radikaalisti. Myös tietämys kielenoppimisesta on mullistunut. Nyt tiedämme, että kielen opiskelu kannattaa aloittaa varhain.

Suomessa tarvitaan myös saksan, venäjän, ranskan ja espanjan osaajia. Osa väestöstä voisi hankkia kohtuullisen kielitaidon kiinassa, japanissa tai arabiassa. Jokaista suomenkielistä ei tule enää pakottaa lähes identtiseen kielitaitoprofiiliin.

Anna-Kaisa Mustaparta

Liisa Jääskeläinen

opetusneuvoksia, eläkkeellä, Helsinki

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Kieltenopettajat hesarissa: matikka tappaa kieltenopiskelun

#21 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 20.09.2019 16:53

Ilta-Sanomat 19.9.
Opetussuunnitelmaan voidaan kirjoittaa ihan mitä vain. Arki on sitä, että yliopistojen uusi pisteytysjärjestelmä sotki asiat täysin. Lukiolaiset valmistautuvat ylioppilaskirjoituksiin ja pääsemään sisään yliopistoihin. Siitä seuraa, että oppilaat laittavat paukut pitkän matematiikan opiskeluun, koska siitä saa eniten pisteitä.

– Olen ollut pitkään opettajana, ja lukio-opetus ei ole koskaan ollut niin sekaisin kuin se nyt on.

Puheenvuoro sai pitkät ja raikuvat suosionosoitukset. Aika moni sanoi vieruskaverilleen, että täsmälleen näin, erittäin hyvä puheenvuoro.

.. lyhyet kielet kärsivät tilanteesta jo, koska opiskelijat näkevät, ettei niistä juuri saa pisteitä.

Jos pakolliseksi kirjoitettavaksi aineeksi tulee vielä ruotsi, sen jälkeen alkavat kärsiä myös reaaliaineet.

Hän toivoi, että opetusministeriö, opetushallitus ja yliopistot koordinoisivat asioita keskenään, koska nyt syntynyt tilanne on opiskelijoille ja lukioille mahdoton.

Jälleen kerran paikalla olleet nyökyttelivät painokkaasti. Tämän todistusaineiston perusteella olen vakuuttunut, että joku tässä asiassa mättää pahasti.

lpo
Viestit: 174
Liittynyt: 10.04.2016 10:57

Re: Kieltenopettajat hesarissa: matikka tappaa kieltenopiskelun

#22 Lukematon viesti Kirjoittaja lpo » 24.09.2019 22:17

Nyt oli maikkarilla haastattelu lukio-opintojen uudistuksen sekavuudesta: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ope ... #gs.5w90wp

Haastatteluun oli kutsuttu juuri sama opettaja, jota oli haastateltu edellisessäkin linkissä. Likin oli paikalla ja valitteli matematiikan painotusta. Ei tietenkään sanaakaan pakkoruotsista.

Alkaa vain entistä enemmän tuntua siltä, että voisiko Suomeenkin soveltua parhaiten malli, mikä on joissakin toisissa maissa käytössä? Tarkoitaan siis mallia, missä käytännössä kaikki pääsevät opiskelemaan, mutta karsinta tehdään sitten tasokokeilla opintojen edetessä. Saattaa kuulostaa tuhlaukselta, mutta nyt täällä on käytössä verinen kilpailu jatko-opintoihin pääsystä ja tämän päälle sitten tehdään vielä karsinta poliittisella aineella. Ei voi toimia Suomessa koska palveluvelvollisuus ja sivistys jne...

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Kieltenopettajat hesarissa: matikka tappaa kieltenopiskelun

#23 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 24.09.2019 22:43

lpo kirjoitti: 24.09.2019 22:17 Nyt oli maikkarilla haastattelu lukio-opintojen uudistuksen sekavuudesta: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ope ... #gs.5w90wp

Haastatteluun oli kutsuttu juuri sama opettaja, jota oli haastateltu edellisessäkin linkissä. Likin oli paikalla ja valitteli matematiikan painotusta. Ei tietenkään sanaakaan pakkoruotsista.

Alkaa vain entistä enemmän tuntua siltä, että voisiko Suomeenkin soveltua parhaiten malli, mikä on joissakin toisissa maissa käytössä? Tarkoitaan siis mallia, missä käytännössä kaikki pääsevät opiskelemaan, mutta karsinta tehdään sitten tasokokeilla opintojen edetessä. Saattaa kuulostaa tuhlaukselta, mutta nyt täällä on käytössä verinen kilpailu jatko-opintoihin pääsystä ja tämän päälle sitten tehdään vielä karsinta poliittisella aineella. Ei voi toimia Suomessa koska palveluvelvollisuus ja sivistys

Hieman samansuuntaista ehdotin 2018 virkamiesruotsin osalta,mutta eipä kiinnostanut ketään..

viewtopic.php?f=13&t=3392&p=26334&hilit ... tsi#p26334

viewtopic.php?f=13&t=3392&p=26334&hilit ... tsi#p26334
Jokainen osallistuisi pakolliseen tasokokeeseen, mutta sen jälkeen opinnot riippuisivat tasokokeen tuloksista.

Motivoituneet, ruotsista kiinnostuneet, tasolle B1 yltäneet jatkaisivat ruotsin opintojaan ja suorittaisivat virkamiesruotsin.

Loput jätettäisiin rauhaan ruotsitaakalta ja he voisivat korvaavina opintoina lukea syventävää englantia tai vaikka japania.

Kuka vastustaa?

Kyseessä aikuiset ihmiset, jotka voivat äänestää, tehdä abortin, mennä naimisiin jne jne eli osaavat päättää elämästään!

TK
Viestit: 2513
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Kieltenopettajat hesarissa: matikka tappaa kieltenopiskelun

#24 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 25.09.2019 01:10

Toivottavasti jostain ilmestyy suomalainen Reetta sanomaan suorat sanat pakkoruotsin mädätyksestä.

Ilmastokysymyksistä puhuva teini-ikäinen Greta saa olla pois koulusta ja puhua vapaasti ilmastohuolista. Gretasta on tullut malli nuorille osallistujille. Nuoret järjestävät suuria mielenosoituksia ympäri maailmaa ja ovat pois kouluista osallistuakseen aktiiviseen toimintaan. Nuorten aktiivisuutta ei enää kyseenalaisteta.

Suomessa on tähän asti (surujen painostuksesta) esitetty, että vain aikuiset, täysi-ikäiset voivat osallistua pakkoruotsi pois kouluista -toimintaan. Tähän on nyt syytä tulla muutos. Jos koululaiset voivat osallistua ilmastoasioiden mielenosoituksiin, niin heidän on voitava osallistua, yhteiskunnan on sallittava nuorten osallistua myös pakkoruotsi pois kouluista -mielenosoituksiin.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2183
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Kieltenopettajat hesarissa: matikka tappaa kieltenopiskelun

#25 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 14.11.2019 21:50

NRR kirjoitti: 16.09.2019 13:27 Kyllä kieltenopettajat pelaavat itselleen kaikkien aikojen tuntipottia.

Peruskoulussa ruotsin tuntimäärä on noussut monissa kunnissa kolmanneksella ja tämä tullaan varmasti levittämään kaikkiin kuntiin.

A1-kielen tuntimäärä on noussut kahdella vuodella. A2-kieltä promotaan.

Peruskouluihin on palkattu valtavasti uusia kieltenopettajia! Sanotaan viidennes lisää.

Lukion pakkoruotsiyo-kokeen paluu tulee lisäämään myös lisäkurssien valintaa ruotsissa.

Ei kieltenopettajien kannata heittäytyä realisteiksi tai miettiä kohtuutta.

Kannanotot, vetoomukset ja julkilausumat

25.10.2019
Opetusministeri Li Andersonille 25.10.2019
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry haluaa nostaa esiin seuraavat kieltenopetukseen liittyvät keskeiset haasteet ja esittää joitain ehdotuksia tilanteen parantamiseksi.

Yliopistojen todistusvalinta vähentää kieltenopiskelua
Yliopistojen todistusvalinta heikentää entisestään opiskelijoiden mahdollisuuksia ja motivaatiota opiskella vieraita kieliä lukiossa.

Todistusvalinnan pisteytysmallit eivät kannusta kielten opiskeluun, eikä niissä tunnusteta monipuolisen kielitaidon merkitystä kaikille kuuluvana yleissivistyksen osana ja työelämätaitona.

Yliopistojen todistusvalinnan vaikutus näkyy lukioiden kielten kursseilla selvästi jo nyt. SUKOLin lukion kieltenopettajille tekemässä kyselyssä vastaajat arvioivat lukion lyhyiden kielten opiskelijaryhmien pienentyneen tänä syksynä edellisestä vuodesta 30–45 %.

Kyselyn mukaan opiskelijat ovat hyvin tietoisia siitä, mikä heitä hyödyttää jatko-opintojen kannalta, ja tekevät valintansa sen perusteella. Jos lyhyiden vieraiden kielten opiskelusta ei saa pisteitä, eivät opiskelijat valitse niitä. Espanjan, italian, ranskan, saksan ja venäjän opettajat ovat jo pitkään olleet huolissaan vähenevistä opiskelijamääristä, mutta nykytilanne alkaa olla kestämätön.

SUKOL on toistuvasti tuonut esille ylioppilaskokeisiin osallistuvien määrän jyrkän laskun. Lähes kaikkien kielten yo-kokeiden osallistujamäärät ovat vähentyneet vuodesta 2012. Rajuin pudotus on saksassa: A-saksassa kirjoittajien määrä on lähes puolittunut ja lyhyessä saksassa vähentynyt kolmanneksella. Noin kolmasosalla ovat vähentyneet myös ranskan ja lyhyen espanjan kokelas-määrät. Lyhyttä italiaa kirjoittaa vain noin sata kokelasta vuosittain. Ainoat poikkeukset kielistä ovat venäjä ja englanti.

SUKOL on erittäin huolissaan siitä, että suomalaisnuorten kielitaito yksipuolistuu samanaikaisesti, kun kieli- ja kulttuuritaitojen merkitys yhteiskunnassa ja globalisoituvassa maailmassa kasvaa. Kehitys on myös räikeässä ristiriidassa lukion uuden opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen ja työelämän tarpeiden kanssa.

Ehdotus: SUKOL pitää välttämättömänä, että opetusministeriö teettää selvityksen yliopistojen pisteytystyökalun vaikutuksesta lukion kurssivalintoihin. Mikäli haluamme, että suomalaiset ovat jatkossakin kieli- ja kulttuuritaitoisia, kielten opiskelumahdollisuuksien parantamiseksi on tehtävä jotain nyt heti.

Varhentamisen tavoite kieltenopetuksen monipuolistamiseksi ei toteudu
SUKOL painottaa, että opetuksen järjestäjiä tulee tukea monin eri tavoin myös peruskoulujen kieliohjelmien monipuolistamisessa. On äärimmäisen huolestuttavaa, että noin 80 % suomalaisten peruskoulujen oppilaista opiskelee toisen kotimaisen kielen lisäksi vain yhtä vierasta kieltä, joka on useimmiten englanti. A1-kielen opiskelun varhentaminen alkamaan 1. vuosiluokalta ei näytä muuttavan tätä tilannetta, sillä suurimmassa osassa kuntia ensimmäinen vieras kieli on englanti. Varhentamisen tavoite kieliohjelmien monipuolistamisesta näyttääkin toteutuvan vain hyvin harvoissa kunnissa.

Ehdotus: SUKOL esittää, että kieltenopetuksen monipuolistamiseksi ja tasa-arvoistamiseksi laadittaisiin maakuntatasoinen kielilähettiläiden verkosto, jonka tehtävänä olisi tukea varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestäjiä ja opettajia kielivalintojen monipuolistamisessa. Verkoston avulla laadittaisiin erilaisia käytänteitä kieltenopetuksen laajentamiseen. SUKOL esittää, että ministeriö rahoittaisi hanketta erillisrahoituksella, jotta sen suunnittelu voitaisiin aloittaa tammikuussa 2020 ja hankkeesta saadut tulokset saataisiin käyttöön elokuussa 2021.

Selvityspyyntö kelpoisuusasetuksesta
SUKOL on pyytänyt oikeusasiamiestä selvittämään, antavatko luokanopettajan monialaiset opinnot vaadittavan osaamisen vieraan kielen ja toisen kotimaisen kielen opettamiseen alaluokilla. Selvityspyynnön taustalla on vieraan kielen opiskelun alkaminen ensimmäiseltä luokalta 1.1.2020 lähtien. SUKOL edellyttää, että myös perusopetuksen alaluokilla kielten opettajalla on kieliopintoja opettamassaan kieliaineessa. Ei riitä, että opettajalla on riittävä kielitaito, vaan sitä olennaisempaa on, että hänellä on käsitys kielen oppimisen perusteista.

A2-kielen opetukselle lisärahoitusta
A2-kielen opetus on keskittynyt suurimpiin kuntiin ja taajamiin, mikä lisää koulutuksen epätasa-arvoa.

Ehdotus: SUKOL esittää, että A2-kielen opetuksen järjestämiseen kohdennetaan lisäresursseja. A2-kielen tarjonnan epätasa-arvoa korjataan säätämällä opetuksen järjestäjille velvollisuus tarjota vähintään yhtä vapaaehtoista A2-kieltä. Ryhmien muodostuminen edellyttäisi riittävän pientä opetusryhmän minimikokovaatimusta. A2-kielen oppimäärään tulee myös lisätä kaksi vuosiviikkotuntia, ja oppimäärän tulisi alkaa 3. vuosiluokalta. Tällöin A1- ja A2-kielten opiskelijoiden taitotaso ei eriydy liikaa ja opetussuunnitelman tavoitteet ja päättöarvioinnin kriteerit voidaan pitää jatkossakin yhteisinä. Nykyisten tuntimäärien perusteella on vaikea perustella oppilaiden mahdollisuutta vaihtaa A1-kieli A2-kieleksi, kuten se on nyt päättöarvioinnissa ollut mahdollista.

Ammatillisen toisen asteen todellinen jatko-opintokelpoisuus huolestuttaa
SUKOL haluaa muistuttaa, että ammatillisen toisen asteen koulutuksen kehittämisessä yksi keskeisistä periaatteista on jatko-opintokelpoisuuden säilyttäminen. Nykytilanteessa olemme erittäin huo-lissamme siitä, onko ammatillisen toisen asteen tutkinnon suorittaneilla kieli- ja vuorovaikutus-taitojen osalta riittävät valmiudet jatkaa opintoja korkea-asteella. Huoli koskee erityisesti englannin ja ruotsin kieliä, sillä muita kieliä ammatillisella toisella asteella ei valitettavasti juuri enää opiskellakaan.

Ehdotus: SUKOL esittää, että ministeriö selvittää ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden todellisia jatko-opintovalmiuksia ja edistää koulutusväylän säilymistä aitona vaihtoehtona.

Tasa-arvoinen kieltenopetus turvataan kaikilla koulutusasteilla sillä, että vieraan kielen opettajalla on monipuolinen opettamansa kielen taito, syvällinen kielialueen kulttuurintuntemus, hyvät pedagogiset valmiudet ja ainedidaktinen pätevyys. Tämä saavutetaan opettajien laadukkaalla peruskoulutuksella ja riittävällä täydennyskoulutuksella.

Helsingissä 25.10.2019
Sanna Karppanen
Puheenjohtaja
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Kieltenopettajat hesarissa: matikka tappaa kieltenopiskelun

#26 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 14.11.2019 22:29

Uusi kielipolitiikka kirjoitti: 14.11.2019 21:50
--- tunnusteta monipuolisen kielitaidon merkitystä kaikille kuuluvana yleissivistyksen osana ja työelämätaitona ---

Mikäli haluamme, että suomalaiset ovat jatkossakin kieli- ja kulttuuritaitoisia, kielten opiskelumahdollisuuksien parantamiseksi on tehtävä jotain nyt heti.

--- On äärimmäisen huolestuttavaa, että noin 80 % suomalaisten peruskoulujen oppilaista opiskelee toisen kotimaisen kielen lisäksi vain yhtä vierasta kieltä, joka on useimmiten englanti.
--- onko ammatillisen toisen asteen tutkinnon suorittaneilla kieli- ja vuorovaikutus-taitojen osalta riittävät valmiudet jatkaa opintoja korkea-asteella. Huoli koskee erityisesti englannin ja ruotsin kieliä ---
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry
Merikillistä, vanhentunutta liturgiaa kieltenopettajilta.

Kielipainotus ei ole yleissivistystä eli jotain, mikä on kaikille välttämätöntä. Sivistystä kielet toki ovat, mutta niin on moni muukin asia. On saatava valita itse sivistyksensä sävyt.

Kulttuurien ymmärrys ei ole kielitaidosta kiinni - nyt on jo paljon erilaisia vuorovaikutuskeinoja. Myös tekniikka, erityisesti tietotekniikka, on oleellinen osa kulttuureja ja niiden kanssakäymistä.

On täsmälleen hyvä ja oikein, että oppilaat yleensä lukevat englantia A1-kielenä. Ruotsin sijaan olisi jo voitava valita muuta. Tätä ruotsin pakkoa vedetään ihan turhaan perässä.

Vastaa Viestiin