Sivu 1/1

Yli 6% ruotsinkielisistä muuttanut Ruotsiin 2000-2017, vertautuu maan sisäiseen muuttoon

Lähetetty: 11.08.2019 11:53
Kirjoittaja NRR
Suomenruotsalaisten muuttoliike Ruotsiin on kiihtynyt koko 2000-luvun. Kaiken kaikkiaan Suomesta Ruotsiin on vuosina 2000–2017 muuttanut 19 700 ruotsinkielistä. Tämä tarkoittaa yli kuutta prosenttia Suomen ruotsinkielisistä.

Tiedot selviävät ajatuspaja Magman raportista ”Hjärnflykt eller inte? Del II” (Aivovuotoa vai ei? Osa II).

Raportissa on tutkittu syitä muuttoon analysoimalla muuttajien omia kertomuksia muutosta. Raportin ovat kirjoittaneet tutkijat Kaisa Kepsu Magmasta ja Blanka Henriksson Åbo Akademista.

Raportin mukaan ruotsinkielisten suomalaisten muuttoalttius oli vuosina 2015–2017 korkeinta koko 2000-luvulla. Huippuvuonna 2016 Ruotsiin muutto nousi 20 prosentilla edellisvuoteen verrattuna, mikä tarkoittaa, että lähes 1 500 ruotsinkielistä muutti Ruotsiin.

Ruotsista löytyy töitä

Kepsun mukaan useat tekijät selittävät lisääntynyttä muuttoliikettä. Suomenruotsalaiset kokevat Ruotsin läheiseksi ja Ruotsiin muuttamisen kynnys on usein matala.

En puhuisi siirtolaisuudesta tämän muuttoliikkeen yhteydessä, vaan ilmiö on enemmän verrattavissa maan sisäiseen muuttoon, Kepsu sanoo.

Yksi mahdollista muuttoliikkeen selittäjistä on Ruotsin vahva talouskehitys. Ruotsiin muutetaan aktiivisesti sekä ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta että pääkaupunkiseudulta.

– Ruotsissa on työtä tarjolla. Suomen kielen taidosta on myös hyötyä monella alalla. Toisaalta on suomenruotsalaisia, jotka eivät koe pärjäävänsä suomen kielellä ja heille Ruotsi on luonnollinen muuttokohde.

--- Ruotsinkielisistä muuttajista noin puolet palaa takaisin Suomeen.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/3006 ... 137c1e6ab0

Re: Yli 6% ruotsinkielisistä muuttanut Ruotsiin 2000-2017, vertautuu maan sisäiseen muuttoon

Lähetetty: 11.08.2019 13:26
Kirjoittaja Hillevi Henanen
Artikkelin kommentointi suljettu 11.8.19 klo 10.24.
Tuomas Koukkunen
tuomas.koukkunen@iltalehti.fi
Mitä tapahtui kommenteille? Kommentointi suljettu reilu tunti jutun julkaisun jälkeen.

Tänään klo 9:03
Ajatuspaja Magma selvitti Ruotsiin muuttaneiden suomenruotsalaisten syitä muutolleen.

Jutun julkaisuaika lisätty klo 15.21

Re: Yli 6% ruotsinkielisistä muuttanut Ruotsiin 2000-2017, vertautuu maan sisäiseen muuttoon

Lähetetty: 11.08.2019 16:27
Kirjoittaja Hillevi Henanen
Toisaalta on suomenruotsalaisia, jotka eivät koe pärjäävänsä suomen kielellä ja heille Ruotsi on luonnollinen muuttokohde.
Pakkokieliruuvin kiristäminen on kaksipiippuinen juttu silloin kun oma perälauta vuotaa.

Entä mitä tapahtuu samassa ahdingossa oleville muiden kieliryhmien pakkoruotsipudokkaille, joita on moninkertainen määrä ruotsinkielisiin nähden ja kun ei ole varamaata mihin paeta?
Asennevammaisiksi ja tyhmiksi leimattuina he vain putoavat tyhjän päälle. Oma lehdistö ei kerää heille säälipisteitä. Suomenkielinen media on kuohittu laulamaan eliitin lauluja muutamaa urheaa poikkeusta lukuun ottamatta.

Olen tästä jo kirjoitellut jonkin aikaa, koska luvuista tämä on ollut nähtävissä jo kauan, vaikka virallinen totuus on ollut jotain muuta.
Pakkosuomen palautus yo-kirjoituksiin on epätoivoinen yritys saada ruotsinkieliset opiskelemaan maan pääkieltä niin paljon, että pärjäävät sillä.
Siinä sivussa ruuvi kiristyy myös muille kieliryhmille, vaikka heillä maan pääkieli on jo hallussa.

Olav Melin kirjoitti eläkkeelle jäädessä hämmästytävän suorasanaisesti aiheesta mm.
– Finlandssvenskarna måste bli attraktivare på den finländska arbetsmarknaden. Exempelvis Åbo Akademi utbildar finlandssvenskar som inte kan finska.

– ÅA borde skärpa sig på den här punkten. Det finns studenter som drar sig för att söka jobb i hemlandet där de behöver kunna finska.

Suomenruotsalaisten on tultava houkuttelevimmiksi suomenkielisillä työmarkkinoilla. esimerkiksi ÅA kouluttaa suomenruotsalaisia jotka eivät osaa suomea.

-ÅA:n pitäisi terästäytyä tässä suhteessa. On opiskelijoita jotka epäröivät suomen kielen taitoa vaativan työpaikan hakemista kotimaassa

Ruotsinkielisillä on monia valintoja, joissa vaihtoehtoina on suo siellä ja vetelä täällä.
Tämä on yksi niistä. Jos suomen kieltä vaadittaisiin, olisi oppilaskato välitön, kun nuoret pyyhkäisivät suoraan jatko-opintoihin Ruotsiin. ÅA:ssa opiskelu ainakin siirtää lähtöä muutamalla vuodella.
En tiedä minkä verran ruotsalaisia opiskelee ÅA:ssa, mutta suomivaatimus ei heitä ainakaan lisäisi.